muita yksin odottavia??höpinöitä/vertaistukea samassa tilassa oleville :D
- Viestiketjun aloittaja happymum
- Ensimmäinen viesti
princessa..puhuttiin siitä kertomisesta lapsen isälle,eli sä juuri kerroit?meilläkään ei lapsen isukki ihan voltteja vetänyt riemusta,kerroin siis itse kun viikkoja oli 7+6,jouduin jo kerran käymään ultran alla ja näin että tähän mennessä kaikki ainakin hyvin niin ajattelin sitten kertoa lapsen isällekin,ensin olin ajatellut kertoa vasta ekan virallisen ultra ajan jälkeen ja ns pahimpien riskiviikkojen,muta en vaan voinut,isä käy kumminkin täällä viikottain tapaamassa meidän yhteistä lasta niin koin että oli kova taakka pitää sisällä tuo tieto.
ja kyllä helpotti aika lailla kun sen sai kerrottua.
mä siis olen eronnut kyseisestä herrasta kun esikko oli 3kk ja näin ollen vauva arki on jo ennestään tuttua puuhaa yksin,pahaltahan se välillä tuntui kun ei ollut sitä toista aikuista kenen kanssa heti jakaa ne uudet asiat mitä vauva oppi jne. mutta puolensa kaikessa.
miten sulla Princessa isä sen nyt sitten kokonaisuudessaan otti?muistathan että isä varmasti tulee käymään aikamoista tunneskaalaa lähiaikoina läpi,ei siis kannaa ottaa itseensä kaikkea hänen sanomaansa,(helpommin sanottu näiden hormoonien hyrrätessä
) toivotko itse että isä olisi kumminkin mukana odotusaikana ja kun lapsi syntyy vai?
muoks:voithan halutessasi ottaa jonkun läheisen ystävän tms mukaan neuvolaa ja ultriin,saat tuen viereen
ja mulla nyt 8+4
ja kyllä helpotti aika lailla kun sen sai kerrottua.
mä siis olen eronnut kyseisestä herrasta kun esikko oli 3kk ja näin ollen vauva arki on jo ennestään tuttua puuhaa yksin,pahaltahan se välillä tuntui kun ei ollut sitä toista aikuista kenen kanssa heti jakaa ne uudet asiat mitä vauva oppi jne. mutta puolensa kaikessa.
miten sulla Princessa isä sen nyt sitten kokonaisuudessaan otti?muistathan että isä varmasti tulee käymään aikamoista tunneskaalaa lähiaikoina läpi,ei siis kannaa ottaa itseensä kaikkea hänen sanomaansa,(helpommin sanottu näiden hormoonien hyrrätessä
) toivotko itse että isä olisi kumminkin mukana odotusaikana ja kun lapsi syntyy vai?muoks:voithan halutessasi ottaa jonkun läheisen ystävän tms mukaan neuvolaa ja ultriin,saat tuen viereen
ja mulla nyt 8+4
Viimeksi muokattu:
zemppiä kovasti näkemiseen.kyllä varmasti myös siellä sitten helpotti että sai kerrottua?toivottavasti isä osaisi edes suht viisaasti suhtautua,inhottavaa jos toinen jankkaa jostain abortista kun itse on jo päätöksen pitämisestä tehnyt..mulla kanssa yksi keskenmeno takana.sitten seuraava menikin hyvin ja on toi ihana ipana ja nyt taas pelottaa koko ajan että pysyykö pieni mukana niin ei todellakaan huvittaisi kuulla keneltäkään mitään abortti puheita,mulla lapsen isä totesi että niin aborttia et varmaan tee,meillä kumminkin aikoinaan 6v yhdessä asumista takana ja nyt ollaan tunnettu jo semmoset 11v niin tietää kyllä mitä mieltä mä olen näistä jutuista,onneksi siis ei sitä jankannut ton enempää.
toiv sullalin menis yhtä hyvin ja isukki osais suhtautua kypsästi ja järkevästi.
toiv sullalin menis yhtä hyvin ja isukki osais suhtautua kypsästi ja järkevästi.
Heip ja kiva kun on tällanen ketju nyt!
Mulla lapsen isän kanssa ollaan tiedetty koko ajan että missä mennään kun lasta on yritettykin mutta tiemme kuitenkin erkanivat ja hyvä tässä vaiheessa ennen kuin olis ollut sit kaikki tuhat kertaa hankalampaa. Mun tunteet on lapsen isää kohta hyvin kaverilliset tässä vaiheessa ja siksi tähän raskauteen liittyvät tietyt asiat onkin ahdistaneet. En osaa selittää, tuntuu vaan vaikealta tavallaan jakaa tätä lasta kun todennäköisesti vaikka on lapsen elämässä ja tukee yms, niin suuren osan asioista saan itse päättää ja hoitaa.
Mulla lapsen isän kanssa ollaan tiedetty koko ajan että missä mennään kun lasta on yritettykin mutta tiemme kuitenkin erkanivat ja hyvä tässä vaiheessa ennen kuin olis ollut sit kaikki tuhat kertaa hankalampaa. Mun tunteet on lapsen isää kohta hyvin kaverilliset tässä vaiheessa ja siksi tähän raskauteen liittyvät tietyt asiat onkin ahdistaneet. En osaa selittää, tuntuu vaan vaikealta tavallaan jakaa tätä lasta kun todennäköisesti vaikka on lapsen elämässä ja tukee yms, niin suuren osan asioista saan itse päättää ja hoitaa.
Tsemppiä molemmille teistä, uskon että varmasti kaikki menee hyvin ja saadaan terveet pikku vauvat syliimme.
Tähän yksin äidiksi liittyy tosi paljon pelkoa, surua, jännitystä.. toivon, että sit kun saan kerrottua omalle äidilleni pahin jännitys laukeisi.
Menin nimittäin kertomaan monelle ystävälleni alussa, tai siis niille joista olin varma jotka aina tukisi, ymmärtäisi ja olisi läsnä vaikka kasvatan lapsen yksin. Kuitenkin näistä ystävistä melkein tärkein teki semmosen tempun että se meni ihan lukkoon, en tiedä miksi. Ilmeisesti minun yksin lapsen kasvattaminen taistelee jotain sen periaatteita vastaan tai jotain. sillä yli 4 viikkoa mennyt ja yhtäkään halkaistua sanaa, tapaamista tai viestiä ei ole tältä ihmiseltä kuulunut. Ja minä olin kuvitellut, että tämä olisi paras kummi lapselleni. En ajattele niin enää.
En tiedä miten voisin kuvailla sitä pahaa mieltä mikä mulle tuli tosta. Mä en välttämättä pysty antamaan anteeksi jos ihmiset tässä tilanteessa mut hylkäisi. Koska juuri nyt mä eniten niitä ystäviä tarvitsen.
Tähän yksin äidiksi liittyy tosi paljon pelkoa, surua, jännitystä.. toivon, että sit kun saan kerrottua omalle äidilleni pahin jännitys laukeisi.
Menin nimittäin kertomaan monelle ystävälleni alussa, tai siis niille joista olin varma jotka aina tukisi, ymmärtäisi ja olisi läsnä vaikka kasvatan lapsen yksin. Kuitenkin näistä ystävistä melkein tärkein teki semmosen tempun että se meni ihan lukkoon, en tiedä miksi. Ilmeisesti minun yksin lapsen kasvattaminen taistelee jotain sen periaatteita vastaan tai jotain. sillä yli 4 viikkoa mennyt ja yhtäkään halkaistua sanaa, tapaamista tai viestiä ei ole tältä ihmiseltä kuulunut. Ja minä olin kuvitellut, että tämä olisi paras kummi lapselleni. En ajattele niin enää.
En tiedä miten voisin kuvailla sitä pahaa mieltä mikä mulle tuli tosta. Mä en välttämättä pysty antamaan anteeksi jos ihmiset tässä tilanteessa mut hylkäisi. Koska juuri nyt mä eniten niitä ystäviä tarvitsen.
Mitäpä virheistä!
Ymmärrän tosi hyvin miltä teistä tuntuu. Oon itse jo 28-vuotias ja aina haaveillut lapsesta, jos lapsi olisi vakavasti sairas niin harkitsisin sen pitämistä, muussa tapauksessa abortti ei tulisi kuuloonkaan. Kyllä me pärjätään ja mulla on iso ihana perhe. Ystävistäni muutama ymmärsi hyvin, osa ei tajua ollenkaan ja kolmas osa ei tiedä. Yritä sitten jotenkin järkeistää tää tunteiden sekamelska itelles. Neuvola jännitti juurikin siksi kun en ollut varma, että mitä siellä kertoisin kun pelkäsin niin kovin tuomitsemista. Isä ehdotti kyllä että voi tulla mukaan, mutta en halunnut ennen kuin olin kertonut neuvolassa tilanteen etukäteen itse.
Ymmärrän tosi hyvin miltä teistä tuntuu. Oon itse jo 28-vuotias ja aina haaveillut lapsesta, jos lapsi olisi vakavasti sairas niin harkitsisin sen pitämistä, muussa tapauksessa abortti ei tulisi kuuloonkaan. Kyllä me pärjätään ja mulla on iso ihana perhe. Ystävistäni muutama ymmärsi hyvin, osa ei tajua ollenkaan ja kolmas osa ei tiedä. Yritä sitten jotenkin järkeistää tää tunteiden sekamelska itelles. Neuvola jännitti juurikin siksi kun en ollut varma, että mitä siellä kertoisin kun pelkäsin niin kovin tuomitsemista. Isä ehdotti kyllä että voi tulla mukaan, mutta en halunnut ennen kuin olin kertonut neuvolassa tilanteen etukäteen itse.
mulla tulee tänä vuonna jo 30v mittariin ja tosiaan itsellä se että kun on jo yksi lapsi niin ei tavallaan kamalasti pelkää tulevaa..kerran jo sen kumminkin läpi käynyt aika lailla yksin,mulla ei siis edelleenkään vaikka lapsi 4,5v ole mitään jokatoinen viikonloppu isällään meininkiä eikä sellasta varmasti tikinä tule olemaan,ja hyvä niin..kun isän resurssit ei siihen riitä niin parempi että tapaa esim niinkun eilen että haki lapsen päiväksi..ja ihan suht hyvissä väleissä ollaan lasten isän kanssa,ihan kavereina.
tietysti sitten välillä miettii mietn jaksan vauvan kanssa ja erittäin vilkkaan 5vuotiaan kanssa mutta luotan siihen että löydän tasapainon siihenkin tilanteeseen ja pärjätään varmasti
Princessa:hienoa että miehen suhtautuminen oli positiivisempi kuin luulitkaan
mulla ystävät tukee ja ymmärtää ratkaisuni,ja esim oma äitini sanoi että onhan se kiva että lapset sentään ovat samalle isälle,tosin mä olen vuosia muutenkin harkinnut hankkivani lapsen yksin kun en suhdetta kaipaa elämääni joten ei tämä ollut perheelleni tai läheisilleni niin kamala pommi kumminkaan
ja tosiaan itsellä se että kun on jo yksi lapsi niin ei tavallaan kamalasti pelkää tulevaa..kerran jo sen kumminkin läpi käynyt aika lailla yksin,mulla ei siis edelleenkään vaikka lapsi 4,5v ole mitään jokatoinen viikonloppu isällään meininkiä eikä sellasta varmasti tikinä tule olemaan,ja hyvä niin..kun isän resurssit ei siihen riitä niin parempi että tapaa esim niinkun eilen että haki lapsen päiväksi..ja ihan suht hyvissä väleissä ollaan lasten isän kanssa,ihan kavereina.tietysti sitten välillä miettii mietn jaksan vauvan kanssa ja erittäin vilkkaan 5vuotiaan kanssa mutta luotan siihen että löydän tasapainon siihenkin tilanteeseen ja pärjätään varmasti
Princessa:hienoa että miehen suhtautuminen oli positiivisempi kuin luulitkaan
mulla ystävät tukee ja ymmärtää ratkaisuni,ja esim oma äitini sanoi että onhan se kiva että lapset sentään ovat samalle isälle,tosin mä olen vuosia muutenkin harkinnut hankkivani lapsen yksin kun en suhdetta kaipaa elämääni joten ei tämä ollut perheelleni tai läheisilleni niin kamala pommi kumminkaan
Täällä kanssa 1 enemmän tai vähemmän yksin odottava. Isä kyllä tietää ja on enemmän kuin innoissaan, mutta emme ole yhdessä tai tule koskaan olemaankaan.
Muutaman viikon mietin tätä tilannetta, mutta tajusin etten pysty tekemään aborttia. Ja nyt jo ihan innoissaan odottelen tulevaa
Nyt menossa rv 8+2 ja ylihuomenna eka neuvola.
Muutaman viikon mietin tätä tilannetta, mutta tajusin etten pysty tekemään aborttia. Ja nyt jo ihan innoissaan odottelen tulevaa
Nyt menossa rv 8+2 ja ylihuomenna eka neuvola.
joo pakkohan se on noille iseillekin suoda noi pienet mielialanvaihtelut,onhan niitä itselläkin ihan kiitettävästi vaikka sitä kuinka yrittää ajatella ettei ota itteensä jne ni kyllä sitä taitaa silti näissä hormoonipäissään aina vähän herneet mennä nenään
kyllä mä esikoisen aikana värjäsin ihan normisti hiuksia ainakin,nyt en oo värjännyt koska on vaan niin väsy etten jaksa mitään ylimääräistä!!mutta meinaan kyllä värjätä kunhan jaksan kiinnostua taas pikkasen peilikuvasta :/
tekis mieli vaan nukkua ja nukkua,mut ei voi kun toi hyvin vilkas ja vähä uninen 4,5v vaatii koko ajan touhuamaan ja olemaan liikkeessä,kovasti odotan siis että pahin väsy loppuisi!! meinaatko Princessa tulla takaisin helsinkiin kumminkin?asuuko lapsen isä siis vissiin oulussa?
vaikka sitä kuinka yrittää ajatella ettei ota itteensä jne ni kyllä sitä taitaa silti näissä hormoonipäissään aina vähän herneet mennä nenään kyllä mä esikoisen aikana värjäsin ihan normisti hiuksia ainakin,nyt en oo värjännyt koska on vaan niin väsy etten jaksa mitään ylimääräistä!!mutta meinaan kyllä värjätä kunhan jaksan kiinnostua taas pikkasen peilikuvasta :/
tekis mieli vaan nukkua ja nukkua,mut ei voi kun toi hyvin vilkas ja vähä uninen 4,5v vaatii koko ajan touhuamaan ja olemaan liikkeessä,kovasti odotan siis että pahin väsy loppuisi!! meinaatko Princessa tulla takaisin helsinkiin kumminkin?asuuko lapsen isä siis vissiin oulussa?
moikka! mä en ole raskaana et en tänne kuulu mutta olen 8v sitte odottanut yksin ja sillon se oli aika erilaista kun nykyään koska sillon netti ei ollu niin yleinen et ois likikään kaikilla ollu niin mitään vertaistukea mulla ei ollu ja kaiken tiedon haalin pelkästään lehdistä. toisaalta hyvä kun ei tienny kaikista mahdollisista ongelmista niin meni aika rennosti odotusaika mä olin 29v kun jäin raskaaksi, oli vähän sellanen tahallinen vahinko. lapsen isän kanssa en seurustellu mut tunnettiin kyllä entuudestaan. sehän ei tietenkään uutisesta innoissaan ollu mut ei kyllä ikinä abortista ees uskaltanu mainita ja kännipäissään oli aina kiinnostunu, tykkäs kuitenki lapsista mut sen elämäntilanne ei ollu oikee otollinen isäksi rupeemiselle. tapas kuitenki poikaa muutaman kerran vauvana ja sitte myöhemmin kun poika oli isompi niin kävi jopa pojan synttäreillä ja otti kerran luokseenkin, uskalsin päästää kun sillä oli fiksu tyttöystävä mut sitte ku niille tuli ero ni sit kaikki jäi. nyt ei oo äijästä kuullu pariin vuoteen ja ehkä parempi niin, ei sekota poikaa enempi. mun mies kuitenki on isä pojalle samalla tavalla kun mein kahelle muullekki lapselle, eipä poika ees muista sitä aikaa kun oltiin kahestaan kun oli niin pieni kun miehen kanssa tavattiin.
toivotan teille kaikille antoisaa odotusaikaa ja kyllä kaikki järjestyy, yksinkin pärjää vallan mainiosti vauvan kanssa
mä olin 29v kun jäin raskaaksi, oli vähän sellanen tahallinen vahinko. lapsen isän kanssa en seurustellu mut tunnettiin kyllä entuudestaan. sehän ei tietenkään uutisesta innoissaan ollu mut ei kyllä ikinä abortista ees uskaltanu mainita ja kännipäissään oli aina kiinnostunu, tykkäs kuitenki lapsista mut sen elämäntilanne ei ollu oikee otollinen isäksi rupeemiselle. tapas kuitenki poikaa muutaman kerran vauvana ja sitte myöhemmin kun poika oli isompi niin kävi jopa pojan synttäreillä ja otti kerran luokseenkin, uskalsin päästää kun sillä oli fiksu tyttöystävä mut sitte ku niille tuli ero ni sit kaikki jäi. nyt ei oo äijästä kuullu pariin vuoteen ja ehkä parempi niin, ei sekota poikaa enempi. mun mies kuitenki on isä pojalle samalla tavalla kun mein kahelle muullekki lapselle, eipä poika ees muista sitä aikaa kun oltiin kahestaan kun oli niin pieni kun miehen kanssa tavattiin. toivotan teille kaikille antoisaa odotusaikaa ja kyllä kaikki järjestyy, yksinkin pärjää vallan mainiosti vauvan kanssa
Heips!
Tervetuloa uudet joukkoon! Joo ilman muuta treffit jos tarviitte vertaistukea
En oo ehtinyt kirjotella, kun olin eilen vapaalla ja tapani mukaan järjestin taas niin paljon ohjelmaa että en viime yönä saanut nukutuksi ja tänään koko juttu kostautuu kolmin kertaisesti. Väsyttää, suututtaa ja paleluttaa. Onneks edes vähän mieltä lämmittää eilinen digin 3+, meinasin et jos se jotain muuta olis näyttänyt niin olisin ollu nyt menossa varhaisultraan ja heti.
Lapsen isä haluu sinne ekaan ultraan ja mua ahdistaa, sen takia et tehääks se ala vai yläkautta ja toisekseen siksi että en halua mitään äidin ja isän välistä bondia kun nimenomaan ollaan sovittu et edetään kavereina, se tuntuu jotenkin painostukselta kun ei olla pariskunta ja sit se kuitenkin jotenkin odottaa sitä multa? En tiedä miten selittäisin tän? Raskaus on kuitenkin mulle niin iso asia, haluaisin osan kokea ehkä yksin tai jonkun ystävän tuen kanssa, ei niin et tää tyyppi on koko ajan läsnä, camoon en ole mäkään viel päässyt ekaan ultraan niin toinen änkee mukaan.. tuntuu et se ei anna hetkeekään happea.
Kyllä mä aion värjätä hiukset ja juoda lasin viiniä jos siltä tuntuu. Vielä en oo kumpaakaan tehnyt mut etenen maalaisjärjellä.
Tervetuloa uudet joukkoon! Joo ilman muuta treffit jos tarviitte vertaistukea
En oo ehtinyt kirjotella, kun olin eilen vapaalla ja tapani mukaan järjestin taas niin paljon ohjelmaa että en viime yönä saanut nukutuksi ja tänään koko juttu kostautuu kolmin kertaisesti. Väsyttää, suututtaa ja paleluttaa. Onneks edes vähän mieltä lämmittää eilinen digin 3+, meinasin et jos se jotain muuta olis näyttänyt niin olisin ollu nyt menossa varhaisultraan ja heti.
Lapsen isä haluu sinne ekaan ultraan ja mua ahdistaa, sen takia et tehääks se ala vai yläkautta ja toisekseen siksi että en halua mitään äidin ja isän välistä bondia kun nimenomaan ollaan sovittu et edetään kavereina, se tuntuu jotenkin painostukselta kun ei olla pariskunta ja sit se kuitenkin jotenkin odottaa sitä multa? En tiedä miten selittäisin tän? Raskaus on kuitenkin mulle niin iso asia, haluaisin osan kokea ehkä yksin tai jonkun ystävän tuen kanssa, ei niin et tää tyyppi on koko ajan läsnä, camoon en ole mäkään viel päässyt ekaan ultraan niin toinen änkee mukaan.. tuntuu et se ei anna hetkeekään happea.
Kyllä mä aion värjätä hiukset ja juoda lasin viiniä jos siltä tuntuu. Vielä en oo kumpaakaan tehnyt mut etenen maalaisjärjellä.
eka ultra siis se neuvolan tarjoama tehdään vatsanpäältä.
tavallaan varmaan olisi hyvä että isäkin pääsee mukaan niin asia konkretisoituu hänelle,mutta tietenkin teet miltä tuntuu,voisitko esim tehdä niin että menet yksin huoneeseen ja kun kaikki mittaukset on mitattu jne näät itse että kaikki hyvin niin isä pääsisi sitten huoneeseen ipanaa vielä pikaisesti kurkistamaan??
mä varmaankin päästän isän mukaan jos hän tahtoo,jos ei ehdi jne ei se todellakaan haittaa.
kyllä sitä varmasti jokainen sitten itse tietää mikä on itselleen toimivin vaihtoehto
tavallaan varmaan olisi hyvä että isäkin pääsee mukaan niin asia konkretisoituu hänelle,mutta tietenkin teet miltä tuntuu,voisitko esim tehdä niin että menet yksin huoneeseen ja kun kaikki mittaukset on mitattu jne näät itse että kaikki hyvin niin isä pääsisi sitten huoneeseen ipanaa vielä pikaisesti kurkistamaan??
mä varmaankin päästän isän mukaan jos hän tahtoo,jos ei ehdi jne ei se todellakaan haittaa.
kyllä sitä varmasti jokainen sitten itse tietää mikä on itselleen toimivin vaihtoehto
ei neuvola tarjonnut mitään ultraa, siis se np-ultra mikä on virallisesti eka tehdään mulla rv 13 naistenklinikalla. sitäkö tarkoitat?
helena just se ultra.noi varhais raskauden ultrat tehdään yleensä alakautta mullakin viikolla 7+2 mutta ainakin esikoisesta mut ultrattiin rv 12 juuri tossa nt-ultrassa mahan päältä ja juurikin naistenklinikalla..
princessa ihanaa että mies on tuolla tavalla kiinnostunut ja tukena,kannattaa antaa olla,mä siis itse erosin kun esikoinen oli 3kk ja kyllä vitutti suoraan sanottuna se vauva vuosi kun mies ei halunnu ikinä tietää mitä vauva oli oppinut jne..se oli oikesti kova pala!!tottakai jaoin asioita perheen ja ystävien kanssa mutta oikeesti toi on sellanen asia mikä olis kiva että isäkin on kiinnostunut,kun lapsi syntyy ja se rakkaus mikä sitä pientä palleroa kohtaan itsellä tulee on jotain niin ihmeellistä,ja sitten kun joutuu olemaan tilanteessa että miettii miten tuo isä ei halua nähdä/kuulla lapsestaa,miten oma vanhempi voi olla niin tunteeton jne...itse noita asioita tosiaan pyöritellyt aikoinaan päässä ja vieläkään en voi tajuta miten toi lasten isä on tollanen,mutta enää en sillä päätäni vaivaaa,on mitä on..pääasia että lapsia rakastetaan monelta taholta <3
princessa ihanaa että mies on tuolla tavalla kiinnostunut ja tukena,kannattaa antaa olla,mä siis itse erosin kun esikoinen oli 3kk ja kyllä vitutti suoraan sanottuna se vauva vuosi kun mies ei halunnu ikinä tietää mitä vauva oli oppinut jne..se oli oikesti kova pala!!tottakai jaoin asioita perheen ja ystävien kanssa mutta oikeesti toi on sellanen asia mikä olis kiva että isäkin on kiinnostunut,kun lapsi syntyy ja se rakkaus mikä sitä pientä palleroa kohtaan itsellä tulee on jotain niin ihmeellistä,ja sitten kun joutuu olemaan tilanteessa että miettii miten tuo isä ei halua nähdä/kuulla lapsestaa,miten oma vanhempi voi olla niin tunteeton jne...itse noita asioita tosiaan pyöritellyt aikoinaan päässä ja vieläkään en voi tajuta miten toi lasten isä on tollanen,mutta enää en sillä päätäni vaivaaa,on mitä on..pääasia että lapsia rakastetaan monelta taholta <3
m olen kertonu jo aika monille vaikka ajattelin etten kertoisi ennen ekaa ultraa,mun mielestä kannattaa kertoa kun siltä tuntuu,jos haluaa kertoa kaikille niin antaa palaa vaan en m ainakaan jaksa salailla myöskään,sitten jos jotain ikävää tapahtuu sille ei voi mitään ja sitten niillä mennään eteenpin mitä vastaan tulee!
mä rasvailin ties millä viime raskaudessa ja arpia tuli ja vatsa ei palautunut alhaata arpien kohdalta todellakaan kunnolla,mä uskon että on todellakin iho tyypist suureksi osaksi kiinni,toisilla kestä venymistä paremmin,mutta jos jaksaa niin eihn siitä rasvaamisesta ikinä mitään haittaakaan ole!!
ei saa puhua pullista,tulee himo!!!just vedettiin tyttären kanssa kokonainen vesimelooni alas 20minuutissa,nam!!kiloja kertään kun ruoka näköjän maistuu,nimim subin patonki uppos kans aamulla mukavasti
en m ainakaan jaksa salailla myöskään,sitten jos jotain ikävää tapahtuu sille ei voi mitään ja sitten niillä mennään eteenpin mitä vastaan tulee!mä rasvailin ties millä viime raskaudessa ja arpia tuli ja vatsa ei palautunut alhaata arpien kohdalta todellakaan kunnolla,mä uskon että on todellakin iho tyypist suureksi osaksi kiinni,toisilla kestä venymistä paremmin,mutta jos jaksaa niin eihn siitä rasvaamisesta ikinä mitään haittaakaan ole!!
ei saa puhua pullista,tulee himo!!!just vedettiin tyttären kanssa kokonainen vesimelooni alas 20minuutissa,nam!!kiloja kertään kun ruoka näköjän maistuu,nimim subin patonki uppos kans aamulla mukavasti
mä en varmastikaan laiskuuttani jaksa rupee sen kummemmin rasvailemaan..rasvaan samalla jos jaksan muutenkin rasva purkin kanssa koheltaa se on jännä juttu et mun mielestä toi rasvaaminen on vaan välillä turhan rankkaa hommaa naama ja kädet tulee useinkin pyöräytettyä rasvassa mut muuten ah..ihan liikaa vaivaa mukamas
se on jännä juttu et mun mielestä toi rasvaaminen on vaan välillä turhan rankkaa hommaa naama ja kädet tulee useinkin pyöräytettyä rasvassa mut muuten ah..ihan liikaa vaivaa mukamas tänään oli eka neuvola ja nyt saa sitten ruveta odottamaan kutsua nt ultraan,jeij ens pe ois verikokeiden otto.kääk mä olen neulakammonen ja neuvolatäti varoitteli että verta otettaisi reilusti kun samalla otetaan ne sikiöseulonnat ja siten noi hiv,kuppa ym testit..
onko teilläkin otettu kaikki samaan aikaa?
miten PRINCESSAN ultra meni?siirtykö laskettu aika?
täällä toi ipanan isä on ollut harvinaisen vittumainen pari pv mutta olkoon,en ole jaksanu lähtee sen juttuihin mukaan yhtään,kehottanut vaan rauhottumaan ja nukkumaan hyvin ja olemaan yhteydessä kun on enempi balanssissa riehukoon itekseen mun puolesta.
kiva oli neuvola tädille selitellä et lasten isä on sama,sill tosin kaksi tehtynä tässä välissäkin ja me ei todella olla yhdessä,kysyikin meinaan heti alkuun onko raskaus toivottu vai vahinko niin vastasin että tietoinen riski
Helena:sulla oli vissiin siellä nyt äidille ym kerrottu ja kaikki olleet iloisia?
rv 9+2
ihanaa me lähdetän tyttären ja koiran kanssa sunnuntaina mökkeilemään,niin parasta!!nyt siellä varmaan rupee kiloja kertymään,ei ollut meinaan vielä ainakaan onneksi paino noussut
ens pe ois verikokeiden otto.kääk mä olen neulakammonen ja neuvolatäti varoitteli että verta otettaisi reilusti kun samalla otetaan ne sikiöseulonnat ja siten noi hiv,kuppa ym testit..onko teilläkin otettu kaikki samaan aikaa?
miten PRINCESSAN ultra meni?siirtykö laskettu aika?
täällä toi ipanan isä on ollut harvinaisen vittumainen pari pv mutta olkoon,en ole jaksanu lähtee sen juttuihin mukaan yhtään,kehottanut vaan rauhottumaan ja nukkumaan hyvin ja olemaan yhteydessä kun on enempi balanssissa
riehukoon itekseen mun puolesta.kiva oli neuvola tädille selitellä et lasten isä on sama,sill tosin kaksi tehtynä tässä välissäkin ja me ei todella olla yhdessä,kysyikin meinaan heti alkuun onko raskaus toivottu vai vahinko niin vastasin että tietoinen riski
Helena:sulla oli vissiin siellä nyt äidille ym kerrottu ja kaikki olleet iloisia?
rv 9+2
ihanaa me lähdetän tyttären ja koiran kanssa sunnuntaina mökkeilemään,niin parasta!!nyt siellä varmaan rupee kiloja kertymään,ei ollut meinaan vielä ainakaan onneksi paino noussut
mulla huomenna meno noihin verikokeisiin,kääk!!kammoan verikokeita puhumattakaan sit et joku 8pukea,mulla varmaan taju lähtee,eikä ois ees eka kerta!!
ultrista:vissiin vaihtelee paikkakunta/ultraava lääkäri kohtaisesti toi mitäkautta ultraavat ainakin täällä helsingissä mulla ja mun 3lla kaverilla joilta kysyin kaikilla ultrattu atsan päältä nt ultrassa..et saapi nähdä siis miten käy
mua lähinnä naurattaa toi lapsieni isukki..on taas kesä ja kaikki muu mielessä kun lapsensa näkeminen,ja muutenkin kun puhutaan niin tuntuu et se on ottanu asenteen etten ees raskaana olisi..tai ei ainakaan ole yhtään mitään kysyny,ei edes sen neuvola kerran jälkeen,ja kerta ei kysele niin en meinaa kyllä itsekään asiasta puhua,ja ultraan menen sitten kanssa yksin,en halua häntä mukaan koska ei hän täsä raskaudesta ole ainakaan vielä mitenkään muutenkaan kiinnostunut niin ei tartte tollasiinkaan päästä mukaan..
mekin ollaan tytön kansa vielä viimeistä päivää mökkeilemässä ja hitsin helteet aiheuttaa mulle koko ajan kauheita päänsärkyjä,pientä vesisadetta kaipaisin jo väliin!!
ja toivottavasti ois tullu ees ultra kutsu jo postissa kotiin nyt tällä aikaa kun täällä olen ollut
rv 10+1
ultrista:vissiin vaihtelee paikkakunta/ultraava lääkäri kohtaisesti toi mitäkautta ultraavat ainakin täällä helsingissä mulla ja mun 3lla kaverilla joilta kysyin kaikilla ultrattu atsan päältä nt ultrassa..et saapi nähdä siis miten käy
mua lähinnä naurattaa toi lapsieni isukki..on taas kesä ja kaikki muu mielessä kun lapsensa näkeminen,ja muutenkin kun puhutaan niin tuntuu et se on ottanu asenteen etten ees raskaana olisi..tai ei ainakaan ole yhtään mitään kysyny,ei edes sen neuvola kerran jälkeen,ja kerta ei kysele niin en meinaa kyllä itsekään asiasta puhua,ja ultraan menen sitten kanssa yksin,en halua häntä mukaan koska ei hän täsä raskaudesta ole ainakaan vielä mitenkään muutenkaan kiinnostunut niin ei tartte tollasiinkaan päästä mukaan..
mekin ollaan tytön kansa vielä viimeistä päivää mökkeilemässä ja hitsin helteet aiheuttaa mulle koko ajan kauheita päänsärkyjä,pientä vesisadetta kaipaisin jo väliin!!
ja toivottavasti ois tullu ees ultra kutsu jo postissa kotiin nyt tällä aikaa kun täällä olen ollut
rv 10+1