Olen kärsinyt jo vuosia ajoittaisesta kovasta unettomuudesta. Ongelmat alkoivat, kun esikoinen syntyi. Meillä oli tuolloin liikaa rajuja elämänmuutoksia: raskaus, omakotitalon osto, oman yritykseni muutto, uusien työntekijöiden koulutus, uuteen taloon muutto, lapsen syntymä, syntymän jälkeen yrityksen lopettaminen lapsivuodeaikana, oltiin lähes eroamassa, miehen työttömyys, miehen uusi työpaikka ja lopulta itse lähdin töihin hyvin varhaisessa vaiheessa lapseni ollessa 9,5 kk. Työpaikkani ei ollut todellakaan mikään unelma ja tämä ketju ajautui konkurssiin vuoden kuluttua, jälleen uusi työttömyysjakso mutta tänä aikana sain unettomuutta hieman kuriinkin.
Nyt esikoinen on 4. Seesteisempi aika on kestänyt 2 vuotta. Taloutemme on hieman tasapainottunut ja ajattelimme, että olisi hyvä hankkia toinen lapsi juuri nyt, alkaa ikääkin olla jo sen verran. No, jokin ihmeen kohtalon oikku on sitten ollut tämäkin, että tämä vuosi on ollut täyttä helvettiä ihan tammikuusta alkaen, heti siitä päivästä kun päätimme hankkia toisen lapsen.
Mies lomautettiin seuraavana päivänä päätöksestämme. Samana päivänä huomasimme, että ostamassamme omakotitalossamme on homevaurio. Raskaustesti näytti välittömästi plussaa. Talon myyjät kieltäytyivät korvaamasta mitään. Aloitimme pakon edessä remontin. Pankki lupasi aluksi, että homma hoituu, mutta emme saaneetkaan kuin puolet lainasta, joten jouduimme käyttämään remonttiin säästömme. Järkyttävä raskauspahoinvointi kesti viikolle 14. Mies jäi työttömäksi. Raskauden ajan seulonnoissa jäimme kiinni np-ultrassa ja verikoeseulassa down-riskilukemin 1:6. LV-punktio tehtiin ja tuloksia jouduimme odottamaan 4 viikkoa.
Nyt kuitenkin pientä nousua havaittavissa. Kromosomitestitulokset ovat terveet. Lapsen sydäntä ultrataan vielä vkolla 27. Mies sai muutama viikko sitten uuden työpaikan. Talostamme paljastunut homevaurio on korjattavissa. Puolet talosta joudumme jättää muutaman vuoden päähän kuitenkin, joten hajuhaittaa on vielä. Esikoinen on lopettanut sairastelun korjauksen jälkeen.
Nyt kuitenkin mieltäni piinaa uusi unettomuuden aalto. Viime yönä nukuin n. 2 tuntia ja olin hetki sitten sairaslomalla kolme päivää, sillä uni on katkonaisempaa. Töihin olen menossa, paras työpaikka tähän mennessä vaikka työkaverit ei kaikki oo niitä kivoimpia ja työpaikkakiusaamistakin on. Työttömäksi jään kuitenkin elokuun jälkeen ennen äitiyslomaa, sillä olen ollut äitiyslomatuuraajana nyt 2,5 vuotta.
Voiko olla hormonit valvottamassa vai voiko tällaisesta elämäntilanteesta selvitä jälleen? Viime kertaisesta olemme selvityneet vahvempina. En mitään muuta toivo niin paljon kuin sitä, että tuleva lapsemme on terve ja että mitään vakavaa ei löydy. Synnytys jännittää ja pelottaa, lapsemme olisi määrä syntyä lokakuussa. Pelottaa, että miten hoidan kotia ja perhettä unettomana. Olisko ketään muuta unetonta, joka saa kuitenkin arjen pyörimään?
Mulla oli tuolloin lääkitys, joka ei mielestäni soveltunut mulle ja valvoin sen lääkkeenkin takia. Lopetus toi unet takaisin ja virkeämmän mielen, ei ollut pinna koko ajan kireällä.
Mutta, kohtalotovereita kaipaisin.
Nyt esikoinen on 4. Seesteisempi aika on kestänyt 2 vuotta. Taloutemme on hieman tasapainottunut ja ajattelimme, että olisi hyvä hankkia toinen lapsi juuri nyt, alkaa ikääkin olla jo sen verran. No, jokin ihmeen kohtalon oikku on sitten ollut tämäkin, että tämä vuosi on ollut täyttä helvettiä ihan tammikuusta alkaen, heti siitä päivästä kun päätimme hankkia toisen lapsen.
Mies lomautettiin seuraavana päivänä päätöksestämme. Samana päivänä huomasimme, että ostamassamme omakotitalossamme on homevaurio. Raskaustesti näytti välittömästi plussaa. Talon myyjät kieltäytyivät korvaamasta mitään. Aloitimme pakon edessä remontin. Pankki lupasi aluksi, että homma hoituu, mutta emme saaneetkaan kuin puolet lainasta, joten jouduimme käyttämään remonttiin säästömme. Järkyttävä raskauspahoinvointi kesti viikolle 14. Mies jäi työttömäksi. Raskauden ajan seulonnoissa jäimme kiinni np-ultrassa ja verikoeseulassa down-riskilukemin 1:6. LV-punktio tehtiin ja tuloksia jouduimme odottamaan 4 viikkoa.
Nyt kuitenkin pientä nousua havaittavissa. Kromosomitestitulokset ovat terveet. Lapsen sydäntä ultrataan vielä vkolla 27. Mies sai muutama viikko sitten uuden työpaikan. Talostamme paljastunut homevaurio on korjattavissa. Puolet talosta joudumme jättää muutaman vuoden päähän kuitenkin, joten hajuhaittaa on vielä. Esikoinen on lopettanut sairastelun korjauksen jälkeen.
Nyt kuitenkin mieltäni piinaa uusi unettomuuden aalto. Viime yönä nukuin n. 2 tuntia ja olin hetki sitten sairaslomalla kolme päivää, sillä uni on katkonaisempaa. Töihin olen menossa, paras työpaikka tähän mennessä vaikka työkaverit ei kaikki oo niitä kivoimpia ja työpaikkakiusaamistakin on. Työttömäksi jään kuitenkin elokuun jälkeen ennen äitiyslomaa, sillä olen ollut äitiyslomatuuraajana nyt 2,5 vuotta.
Voiko olla hormonit valvottamassa vai voiko tällaisesta elämäntilanteesta selvitä jälleen? Viime kertaisesta olemme selvityneet vahvempina. En mitään muuta toivo niin paljon kuin sitä, että tuleva lapsemme on terve ja että mitään vakavaa ei löydy. Synnytys jännittää ja pelottaa, lapsemme olisi määrä syntyä lokakuussa. Pelottaa, että miten hoidan kotia ja perhettä unettomana. Olisko ketään muuta unetonta, joka saa kuitenkin arjen pyörimään?
Mulla oli tuolloin lääkitys, joka ei mielestäni soveltunut mulle ja valvoin sen lääkkeenkin takia. Lopetus toi unet takaisin ja virkeämmän mielen, ei ollut pinna koko ajan kireällä.
Mutta, kohtalotovereita kaipaisin.