Muita kenen mies haluaa ehdottomasti vain yhden lapsen?

[Yksi lapsi]

Mulla mies on ilmoittanut ettei toista lasta tule koskaan. Kauan toivottu esikoinen on nyt puolivuotias ja kävin hakemassa kierukan koska itsekään en heti perään toista lasta halua. Mutta nyt kun mies on ilmoittanut että tämä saa jäädä viimeiseksi lapseksi, niin on iskenyt haikeus että eikö lapsemme koskaan saa sisarusta.. :/ Enkö saa enää koskaan kokea raskautta, synnytystä ja imetystä...

Minkälaisia kokemuksia muilla on ja onko täällä äitejä tai isiä ketkä haluaa vain yhden lapsen? Kiinnostaisi tietää muiden kokemuksia ja mielipiteitä asiaan!

 

[Kamala]

Teidän vauva on vielä niin pieni, että mieli kerkeää muuttua Ei tietenkään välttämättä muutu, mutta älä vielä huolestu.

 

[Univelkaa vasta tuhansia tunteja]

Valitettavasti. Ensimmäinen vuosi valvomisineen oli kyllä tosi järkky. Vastasyntyneenä heräsi muutaman kerran yössä -> ei paha. Kun täytty 5 kk, niin alkoi herätä joka armas yö kahden tunnin välein. Kun täytti 8 kk, niin pisti vielä paremmaksi (=pahemmaksi), joka ...keleen yö tunnin välein, kunnes täytty 1 vee, niin siirtyi heräilemään 2-6 kertaa öisin.

Nyt 3 vee ja silloin tällöin heräilee, ja lisäksi menee öisin kuin puskutraktori ympäri sänkyä (ja näin yleensä meidän välissä). Nuku siinä sitten.

Tämän kokemuksen jälkeen eipä tarvitse toista lasta pyydellä. :-(

 

[ap]

Teidän vauva on vielä niin pieni, että mieli kerkeää muuttua Ei tietenkään välttämättä muutu, mutta älä vielä huolestu.

No tätä toivon kyllä.. =) Varmaankin aika tavallista että puolisko pikkuvauva-aikana ei halua enää kokea rankkaa vauva-aikaa uudelleen.. Missäköhän vaiheessa miehistäkin alkaa tuntua että seuraava saisi tulla? Sittenkö kun ensimmäisestä lapsesta alkaa olla enemmän seuraa mm. peleihin ja leikkeihin..? Meillä on siis kaiken lisäksi vielä ns. helppo vauva, nukkuu ja syö hyvin ja on muutenkin tosi aurinkoinen ja iloinen. En uskalla ajatellakaan jos meillä olisi ollut koliikkivauva, olis varmaan tuolla miehellä jo putkien poikkaisu mielessä..

 

[leijona76]

Mun mies ei halua toista, eipä silti en minäkään.

 

[ap]

Valitettavasti. Ensimmäinen vuosi valvomisineen oli kyllä tosi järkky. Vastasyntyneenä heräsi muutaman kerran yössä -> ei paha. Kun täytty 5 kk, niin alkoi herätä joka armas yö kahden tunnin välein. Kun täytti 8 kk, niin pisti vielä paremmaksi (=pahemmaksi), joka ...keleen yö tunnin välein, kunnes täytty 1 vee, niin siirtyi heräilemään 2-6 kertaa öisin.

Nyt 3 vee ja silloin tällöin heräilee, ja lisäksi menee öisin kuin puskutraktori ympäri sänkyä (ja näin yleensä meidän välissä). Nuku siinä sitten.

Tämän kokemuksen jälkeen eipä tarvitse toista lasta pyydellä. :-(

Huih, mitähän meidän öistä tulee kun tuo tuosta kasvaa.. :/ Mikä vaikutti teillä yöheräilyyn mielestäsi? Liikkumaan lähtö vai mikä?

Meillä nukutaan jo välillä 12 h muutamalla tutin nostolla suuhun ja välillä syö kerran tai kaksi. Jotkut harvat yöt on sitten levottomampia, kun on tullut hampaita ja kun on oppinut kääntymään, mutta muuten kaikki on ollut tosi helppoa, niin helppoa kun nyt vauva-aikaa voi sanoa.. Eikä mies ole joutunut hoitamaan vauvaa montaakaan yötä, mutta tietysti kyllähän tuo jatkuva duunin painaminen rassaa häntä kun en pysty osallistumaan omalla palkallani laskuihin jne.

 

[ap]

Mun mies ei halua toista, eipä silti en minäkään.

Saako kysyä minkä takia teillä näin? Itsekin välillä kyllä ajattelen että olisihan se aika helppoa kun olisi vain tämä yksi lapsi, mutta sitten taas jostain takaraivosta kumpuaa joku ihmeellinen "lisääntymistarve".. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se että itselläni on kaksi sisarusta ja ollaan tosi läheisiä..

 

[leijona76]

Mun mies ei halua toista, eipä silti en minäkään.

Saako kysyä minkä takia teillä näin? Itsekin välillä kyllä ajattelen että olisihan se aika helppoa kun olisi vain tämä yksi lapsi, mutta sitten taas jostain takaraivosta kumpuaa joku ihmeellinen "lisääntymistarve".. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se että itselläni on kaksi sisarusta ja ollaan tosi läheisiä..

Siksi että tämäkin yksi on ollut niin rankka tämän 2v. Eka vuosi oli aivan helvettiä. Ja yhdessäkin ikiliikkujassa riittää hommaa. Molemmat halus aikasemmin monta mukulaa ja samaatahtia ajatukset muuttuneet.

 

Mun mies ei halua toista, eipä silti en minäkään.

Saako kysyä minkä takia teillä näin? Itsekin välillä kyllä ajattelen että olisihan se aika helppoa kun olisi vain tämä yksi lapsi, mutta sitten taas jostain takaraivosta kumpuaa joku ihmeellinen "lisääntymistarve".. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se että itselläni on kaksi sisarusta ja ollaan tosi läheisiä..

Minäkään en halua kuin yhden lapsen. Olen itsekin ainoa lapsi enkä koskaan ole ajatellutkaan enempää yhtä tekeväni.

 

[vieras]

Tää kuulostaa ehkä vähän hassulta, mutta meillä esikoinen "tehtiin" tavallaan meitä varten. Pian syntyvä vauva taas haluttiin nimenomaan esikoista varten, koska meidän mielestä sisarussuhteet ovat tärkeitä. Itse olen ainoa lapsi ja aina kärsinyt siitä, jopa vielä näin aikuisiällä. En halua omalle lapselleni samaa "kohtaloa". Mikäli mies ei olisi halunnut useampaa lasta, olisi mies mennyt kyllä vaihtoon.

 

[buuhuu]

Mun mies ei halua toista, eipä silti en minäkään.

Saako kysyä minkä takia teillä näin? Itsekin välillä kyllä ajattelen että olisihan se aika helppoa kun olisi vain tämä yksi lapsi, mutta sitten taas jostain takaraivosta kumpuaa joku ihmeellinen "lisääntymistarve".. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se että itselläni on kaksi sisarusta ja ollaan tosi läheisiä..

Pitääkö sitä lisääntymistarvetta sitten välttämättä noudattaa? Hohheijaa teidän kanssanne. Yhdestäkin saa kasvatettua ihmisen ja jos ei saa, niin voi vain miettiä onko sitten valmis vanhemmaksi muutenkaan. Toki ymmärrettävää sinänsä, ihminen on itsekäs ja toisinaan hyvin pitkälle biologiansa vanki. Hanki vaikka koira tai järkevää tekemistä, ihan oikeasti.

 

[Vieras]

Meilla kumpikin halusi vain yhden alusta pitaen. Olisimme voineet olla myos lapsettomia, mutta tuo yksi on hyva kompromissi. Haluamme keskittaa kaiken energiamme tahan yhteen, matkustella paljon ja emme halunneet elaa pikkulapsi elamaa uudelleen.