Muita jotka eivät viihdy juhlissa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tirena
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tirena

Vieras
En tykkää yhtään isoista juhlista.
Kutsukortin saapuminen postissa on jo sellanen että alkaa miettiä että oispa mulla
jotain sovittu tuohon. Olen muutaman kerran tahallani sopinut työvuoron johonkin etten pääse osallistumaan.
Tykkään ihmisistä ja suon heille kivan hääpäivän tai synttärit tms kunhan vaan
mun ei tarvis olla paikalla.
Olenko ainoa lajiani? Ilahtuvatko kaikki muut oikeasti vaikka hääkutsuista?
 
Kyllä mä ilahdun, jos on tilaisuus, jossa on tuttuja paikalla. Esim YO tai rippijuhlat, joissa on paikalla jotain perheen sukulaismuoreja, on tosiaan kurja velvollisuus. Mutta käyn, koska haluan, että aikanaan kehtaan kutsua ko. henkilöitä myös sellaisiin juhliin, jotka järjeatän itse.
 
En tykkää yhtään isoista juhlista.
Kutsukortin saapuminen postissa on jo sellanen että alkaa miettiä että oispa mulla
jotain sovittu tuohon. Olen muutaman kerran tahallani sopinut työvuoron johonkin etten pääse osallistumaan.
Tykkään ihmisistä ja suon heille kivan hääpäivän tai synttärit tms kunhan vaan
mun ei tarvis olla paikalla.
Olenko ainoa lajiani? Ilahtuvatko kaikki muut oikeasti vaikka hääkutsuista?

isoista juhlista...ne on niin sitä että tälläydy ja niin ees päin...Siis en viihdy.
 
No kiva tietää etten ole ainoa!
Uskaltaako kukaan tunnustaa keksineensä tekosyyn ettei tarvitse osallistua vaikka häihin?
Mulla tuli yhden morsiamen kans kauhea keskustelu kun sanoin että mulla on töitä. Hänestä se oli
hirveän loukkaavaa kun meiltä minä jäin pois. Oikeasti, itse lukisin rivien välistä jo että tuo ihminen
ei halua tulla. Kauhea perustelu miksen voi perua sitä vuoroa...:/
 
Jos voin vaan piipahtaa, menen käymään. jos ei huvita, kieltäydyn kauniisti.

En perustele tai selittele syitä, sanon vain että valitettavasti meille/minulle ei käy, onnittelen tms kyllä siinä samalla. Ystäville ei tarvitse perustella, muut ei usko vaikka selittäiskin.
 
Meillä ongelma on miehen suvun puoli jotka juhlii joka hiton kissanristiäiset ja pitää ihan
maailmanloppuna jos johonkin ei pääse osallistumaan. Mun mies ei suostu olemaan pois ja pakottaa siinä
sivussa mut ja lapset mukaan.
Nytkin ehdotin et sanotaan et meillä on just silloin matka varattu niin ei. Pitää ajaa monta sataa kilometriä
keskellä lomaa yhden päivän takia.
Mua nyt ....taa nää yhdet ja tietyt juhlat ja siks puran ja kiukuttelen. Oikeesti pitäs asennoitua et se on vaan yks päivä
mutta kun koko perhe tarvitsee uudet juhlavaatteet. Se on järjetön rahanmeno etenkin kun toivon ettei hetkeen olis taas
mitään juhlia.
 
En pidä mistään vähänkään virallisemmista juhlista (omat hääni sun muut ovat olleet todella epävirallisia, rentoja yms.) joihin pitää kunnolla pynttäytyä, mitä inhoan yli kaiken, ja pönöttää siellä tylsistyneenä ja väkipakolla muiden (rasittavien ihmisten) kanssa seurustellen ja hermostuneena. Hautajaiset ovat kaikista pahimmat. En pidä erityisemmin edes baarssa käynnistä, illanistujaisista yms. kekkereistäkään ja olen mieluiten kotona rauhassa tai hyvin pienessä porukassa. Epäviralliset sukukokoukset yms. perheen kesken istumiset asia erikseen ja ihan mukavia, mutta ei niissäkään jaksa kauaa olla.
 
En pidä osallistumisesta isoihin juhliin, enkä myöskään keksi tekosyitä. Suurin osa tuntee jo minut ja suhtautumiseni isoihin juhliin niin, etten välttämättä saa kutsujakaan enää joka juhliin.

TYkkään keksiä lahjoja, antaa niitä ja toimitan sitten vain ne jotakin kautta kutsun lähettäneelle/lähettäneille.
 
En viihdy minäkään. Kyllä se ilhaduttaa saada kutsu ja ajatella että meidätkin on haluttu kutsua. Silti en tykkää kun on porukkaa ja pitää tällätä ja...Ollaan osallistuttu ja jätetty osallistumatta.
 
En tykkaa. Juuri olin siskon lakkiaisissa. Kasa tateja, setia ja serkkuja, joita ei ole nahnyt sitten omien lakkiaisten 2001. En tieda, kuka on kuka ja oikeastaan ei edes kiinnosta. Juttelin pari tuntia omille sisaruksilleni ja poistuin baariin. Kolmen vuoden paasta luultavadti nuorimman siskon lakkiaiset. Sitten aion vapauttaa itseni sukujuhlista lopullisesti.

Kaverien juhlat ei ole onneksi yhta raskaita.
 
Riippuu juhlista. Jos on kaveriporukan juhlintaa, niin oikein mielelläni menen ja useimmiten viihdyn, mutta jos on jotain sukujuhlaa, missä on miun vanhemmatkin mukana, niin ei helv, sillon toivois olevan jotain muuta :D
 

Yhteistyössä