Tämän jälkeen (mikäli saadaan elävä lapsi aprillipäivän aikaan) ei tule yhtään lasta enää. Vaikka se päätös on tällä palstalla teilattukin, en kuulema itse voi siitä päättää.
Mutta todellisuudessa voin. Meille siis tulossa toinen lapsi. Ikää on 26 vuotta. Ja syitä on monia; haluan päästä nauttimaan perhe-elämästä ja lasten kanssa olemisesta ilman raskauksia, synnytyksiä ja vaippahärdelliä, puhumattakaan niiden tuomista stressistä, pudotettavista kiloista, yövalvomisista, ajan puutteesta jne.
Minusta on ihanaa saada toinen lapsi ja hän on kovasti toivottu, mutta haaveilen kyllä jo ajasta kun lapset ovat siinä iässä että heidän kanssaan pystyy monipuolisesti tekemään kaikenlaista ja että lapsillekin alkaa sitä älyä ja järkeä tulla. Vauva-aika on ihan hellyyttävää ja ihanaa sinänsä, mutta ei niin ihanaa että jaksaisin kolmatta kertaa sitä härdelliä.
On kiva päästä elämään sitä elämää tasaisesti, päästä katsomaan rauhassa lasten kehitystä ja tekemään heidän kanssaan ihania juttuja. Ja on mukavaa kun tietää että vauva-aikojen jälkeen on taas aikaa enemmän myös parisuhteelle.
Raskausaika ei ole mitenkään nautinnollista, synnytys on tappotouhua, joten minun kiintiö on täynnä tämän jälkeen vaikka muka viisaat muuta väittäisivät. Miehen kanssa olemme täsmälleen samaa mieltä tässä asiassa. Ja jos kuumetta joskus pukkaa niin se on onneksi ohi menevää ja järjen voi pitää kädessä siinäkin asiassa.