muita, jotka ei tykkää juuri lapsista vaikka on omia?

hymyilevät, rauhalliset lapset on ihan suloisia, mutta villit, riehuvat, äänekkäät, tottelemattomat lapset ei juuri herätä positiivisia tunteita. omat lapset toki maailman rakkaimpia vaikka villejä ovatkin . Onko muita äitejä, jotka ei niin rakasta kaikkia lapsia?

 

En mä ainakaan rakasta muita lapsia kuin omiani, sekä sisarusteni lapsia. Heihin se rakkaus on vaan hieman erilaista kuin omiin.

En todellakaan jaksa ihastella kaikkia lapsia, söpöt vauvat ja hyväntuuliset lapset on ihan ok, mutta auta armias nämä räkä poskella huutavat.. Ei kyllä hermo kestä ei yhtään.

 

En aina jaksa omaanikaan :ashamed:
Miksi niiden täytyy pitää meteliä |O

 

Rakastan omiani ylikaiken. Kaiken heille olen antanut ja tulen antamaan :heart: :heart: :heart: Pidän myös muista lapsista, aina olen ollut kovin lapsirakas (vaikkakin ammatinvaihdos mielessä nyt (lähihoitaja ja sosionomi) )

Mutta pakko myöntää: ne rasavillit, jotka eivät edes usko "vierasta tätiä" saa mut näkemään punaista ja savun nousemaan korvista. Kuinka monesti olenkaan joutunut esim. leikkipuistossa komentamaan muiden lapsia, kun oma vanhempi ei tee mitään! (esim. heittää ämpäri-kaupalla hiekkaa toisten päälle, lyö toisia tmv.) Ja näitä vanhempia ja lapsia on surullisen paljon :'(

 

En voi sietää muiden lapsia! En todellakaan ole lapsirakas. Omaani Rakastan, vaikka jaksaminen onkin nollissa ton huutamisen kanssa.

 

Oma lapsi on todella rakas, mutta muiden lapsista en niin perusta. Riehuvat ja villit lapset ovat painajainen varsinkin jos sellaisia tulee kylään
Myöskin sellaiset lapset "häiritsevät" jotka tulevat koko ajan utelemaan ja keskeyttämään aikuisten keskustelut.

 

Mä en ole koskaan ollut mikään "tui tui hellanlettas" -tyyppi, vaikka mulla onkin lapsi. On ne muiden lapset ihan kivoja, mutta en siis mikään hirveän lapsirakas ole.