Muita joilla todella kömpelöitä/motorisesti taitamattomia poikia?

["vieraileva äiti"]

Itselläni on, ja kaipailen siis lähinnä kokemuksia ja vertaistukea... Miten poikanne on pärjännyt päiväkodissa/koulussa, onko kiusattu? Onko saanut ystäviä? Tai onko jopa löytynyt mieluisa liikuntaharrastus motorisesta kömpelyydestä huolimatta?

Oma poikani on vasta 3,5-vuotias, mutta keskimäärin ikäisiään selvästi epämotorisempi. Kovasti jo mietityttää miten tulee pärjäämään, kun tuo urheilullisuus tuntuu olevan erityisesti pojille niin painava asia...

 

["vieras"]

Kyllä se siitä korjaantuu iän myötä. Jos haittaa liiaksi, niin sitten saattaa saada ergo terapiasta apua motoriikan parantamiseksi. Kannattaa myös "harjottaa" ketteryyttä.mä kävin pojan kaa tosi paljon metsässä kävelemässä, hyppimässä ja kiipeemässä. Tuo sun poikas on vielä niin pieni, että älä vielä hätäile

 

[Phoebsi]

[QUOTE="vieras";27432199]Kyllä se siitä korjaantuu iän myötä. Jos haittaa liiaksi, niin sitten saattaa saada ergo terapiasta apua motoriikan parantamiseksi. Kannattaa myös "harjottaa" ketteryyttä.mä kävin pojan kaa tosi paljon metsässä kävelemässä, hyppimässä ja kiipeemässä. Tuo sun poikas on vielä niin pieni, että älä vielä hätäile[/QUOTE]

Myös sählyä, jalkapalloa ja potkupyöräilyä suositellaan, jos motoriikka on kömpelöä. Me käytiin pojan kanssa keväällä fysioterapeutin arviossa, kun motoriikka vähän laahasi jäljessä ikätovereihin nähden. Mutta meillä kyse on ollut näkökyvystä ja siihen liittyvistä ongelmista, silmälasien kanssa poika vasta uskaltanut kiivetä, hypätä, pomppia yms.

 

["ap"]

Niin no siis meillä ei kai ongelma ole pelkästään se kömpelyys, vaan myös kiinnostuksen puute. En tiedä kumpi on sitten syytä ja kumpi seurausta, mutta mikään jakkapallon potkiminen, sähly tai potkupyöräily ei tosiaankaan kiinnosta poikaa ollenkaan enkä saa häntä innostumaan vaikka kuinka yrittäisin. Meidän nuorempi 1,5-vuotias poika on jo isoveljeään taitavampi pallon potkija... Olemme kerran käyneet fysioterapiassa neuvolan lähetteellä, mutta siellä keskityttiin enemmän hienomotoriikkaan eikä poika siellä suostunut edes kokeilemaan mitään pallon potkimista tai varvaskävelyä, joten mitään tarkempaa arviota emme siellä saaneet.

Nyt tuo on jotenkin alkanut näkyä kun samanikäiset leikkikaverit ovat niin kiinnostuneita pyöräilystä tai jääkiekosta tai jalkapallosta, tai muuten vaan hyppimisestä ja juoksemisesta, mutta oma poika ei oikein halua edes kokeilla lajeja ja jää sitten leikeissä ulkopuoliseksi. Jos se on sellaista jo nyt niin mitähän sitten vanhempana... Isänsäkin ollut lapsena todella kömpelö, oppinut ajamaan pyörää ilman apupyöriä kouluikäisenä ja uimaan on oppinut yläasteikäisenä.

 

["vieras"]

Meillä myös on kömpelö poika ja hänet sai innostumaan motorisista haasteista, jos ne olivat tarpeeksi helppoja ei-pelottaviaa. Esim. oma poika tykkää kävellä korokkeella vain silloin, jos aikuinen pitää kädestä kiinni. Uskon, että se silti kehittää pojan tasapainokykyä.

Meidän poika on myös käynyt toimintaterapeutilla.

 

[vippis]

Meillä 10-vuotias motoriikaltaan kömpelö poika. Käytiin fysio- ja toimintaterapiat alkaen jostain 5-vuotiaasta. Joskin motoriikkaa seurattu jo apaut 3-vuotiaasta asti. Hienomotoriikka siis ikäisiään edellä, mutta karkeamotoriikka laahaa edelleen. Haasteellista on saada innostumaan mistään liikuntaan liittyvästä. Meillä tälle löytyi selitys alkuvuodesta kun pojalla diagnosoitiin asperger-piirteinen tarkkaavaisuushäiriö.