Muita joilla on epätoivonen olo

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
`perjantai-ilta ja kavereiden fb-statukset on täynnä miten vietetään ihana viikonloppu perheen kera, miten ihanasti raksu (yök mikä sana :D) yllätti tai sitten ollaan menossa kavereiden kanssa jonnekin.... Itse olen taas kerran kaksin lapsen kanssa kotona!!! Kyllähän tämä joskus olisi kivaa ja rentouttavaa, mutta ei jokaikinen viikonloppu pian 5v.... Mietein tossa sohvalla Kaunareita katsoessani, että missä vaiheessa elämästäni tuli tälläistä siis ettei ole miestä eikä ystäviä joiden kanssa olisin? :( Olenko oikeasti ainoa yksinäinen yh-äiti?
 
"vieras"
Valitettavasti en ole Kouvolasta vaan Länsi-Suomesta.
Jotenkin sitä miettii, että missä vaiheessa jäin oikeasti näin yksin.... Puhelin ei enää soi, kukaan ei käy kylässä jne...
 
Moro! äläpä vaivu synkkyyteen siellä. Minä tiedän miltä sinusta tuntuu,sillä itse OLIN yh-äiti pienelle pojalle jonki aikaa mut kappas ja kummaa, kun elämä muuttui yhdestä päivästä lähtien kun hommasin lapselle hoitajan ja lähin vähän ns.lomalle :D . Se loma muuttikin loppuelämäni, elämäni mies tuli ja vei ja nyt odotellaan toisen yhteisen lapsen syntymää!

varaudu hyvissä ajoin tiedustelemaan lapsen hoitajaa vaik viikonlopulle ja anna mennä mamma!:)
 
"vieras"
kattelin just että baareihleen on moni menossa, tai muuten istuun iltaa. mie olen kotona lasten kans mies läks just töihin. lumityöt tehtynä ja pullaa leivottu... saunaan illalla lasten kans ja leffaa!!
Leffaa ja herkkuja meilläkin pojan kanssa :) Mutta oikeesti nämä viikonloput on tosi yksinäisiä, kun koko viikonlopun aikana et välttämättä puhu kenellekään ihmiselle ja se on oikeesti surullista. :( Ei se ole surullista tai kamalaa, että vietät illan lastesi ja mies on töissä, sulla on tänään jo ollut juttukaveria ja huomenna taas on.... En tiedä osasinko selittää mitä tarkoitan tällä YKSINÄISYYDELLÄ..
 
[QUOTE="vieras";22845782]Leffaa ja herkkuja meilläkin pojan kanssa :) Mutta oikeesti nämä viikonloput on tosi yksinäisiä, kun koko viikonlopun aikana et välttämättä puhu kenellekään ihmiselle ja se on oikeesti surullista. :( Ei se ole surullista tai kamalaa, että vietät illan lastesi ja mies on töissä, sulla on tänään jo ollut juttukaveria ja huomenna taas on.... En tiedä osasinko selittää mitä tarkoitan tällä YKSINÄISYYDELLÄ..[/QUOTE]

sori : / mie taisin ymmärtää väärin :ashamed: toivottavasti saat juttukaverin :)
 
oih ja voih. tiedän tunteen kyllä.
just sain noi omat nukkumaan, kun päikyt jäi väliin ja sauna antoi viimesen silauksen.
ja nyt sit emmerdalea sohvalla.
näin kulkee joka ikinen ilta, samaa rataa.
kans miettiny monesti et mihin se elämä on hävinny. ja sillon kun saa omaa aikaa niin ei oikein osaa tehdä mitään ja jammaamaankaan ei viitsi yksin lähteä.
olen kotkasta, jos sattus joku kaipailemaan kaveria.
ymmärrän oikein hyvin miltä yksinäisyys tuntuu.
aattelin ite poiketa huomenna lähisiwassa niin saa vaihtaa aikuisen kanssa edes muutaman sanan :)
 
vieras alottaja
[QUOTE="vieras";22845892]Kyllä yksinäisyyttä voi tuntea, vaikka olisi parisuhteessakin.[/QUOTE]

Tottakai voi tuntea, mutta väittäisin sitä yksinäisyyttä kuitenkin hieman erilaiseksi kuin mitä se on yh:lla.... Teillä on edes ajatuksen tasolla joku muukin kuin lapset jotka välittävät teistä ja tuskinpa miehenne ovat 24h/7vrk töissä.... Mutta siis en tarkoita etteikö parisuhteessa olevat voisi olla yksinäisiä :(

terv ketjun alottaja
 
"vieras"
Ajattelin myös mennä huomenna kaupoille lapsen kanssa, rahaa siinä kyllä menee, mutta näkeepä edes ihmisiä ja kenties jonkun kanssa voi jopa vaihtaa pari lausetta :D Tarkoitan siis tämän tyylistä yksinäisyyttä :(
 
yksinäisyyden multihuipennus
Täälläkin ollaan samoissa tunnelmissa. Lapsia kolme ja miestä kiinnostaa vain tietokoneet tai autot tai oikeastaan ihan kaikki, kunhan ei tarvi perheen kanssa olla :( Ja mä oon niin yksin :(
Kukaan ei enää käy meillä kylässä, vaikka lupaillaan tulla, ei silti ketään näy. Mietin, että onkohan meillä tosiaan niin kamalaa, että vieraat ei vain halua tulla tänne. Ykskin kaveri sai kolmisen kuukautta sitten vauvan, ajattelin että hienoa jos kyläiltäs koska itelläkin on vauva, mutta ei.
Tuntuu jo että yksinäisyydessäni ikävöin exäni perään ja unelmoin jos joskus hamaassa tulevaisuudessa tavattas, mutta tiedän että tätä ei tule ikinä tapahtumaan.
 

Yhteistyössä