Meidän kahdella teinillä ei ole yhtään serkkua. Miehelläni oli ainoastaan yksi veli, joka kuoli lapsettomana. Itselläni on 4 sisarusta, joista miespuoliset tuskin koskaan hankkivat lapsia (ellei jotain ihmettä satu!) ja siskoistani toisella on todettu sellainen sairaus, ettei luultavasti koskaan kykene saamaan lapsia ja toinenkaan ei vuosien yrittämisen jälkeen ole raskaaksi tullut, eikä mitään syytä tähän ole tutkimuksista huolimatta löytynyt.
Harmittaa kovasti, ettei meidän lapsilla ole koskaan ollut ikäisiään serkkuja. (Ja itsekin toivoisin kovasti tulevani tädiksi.)
Kavereita lapsilla on ollut muuten, ovat mm. kerhossa, eskarissa ja koulussa niitä saaneet. Mutta kun itse muistelen omaa lapsuuttani, niin oli jotenkin erilaista ja ihanaa viettää esim. kesälomalla aikaa serkkujen kanssa. Mutta tätä ei omat lapset ole sitten päässeet kokemaan. Pikkuserkkuja on paljonkin, mutta heidänkään kanssa eivät ole oikeastaan lainkaan tekemisissä.