Muita antoisan työn ja lapsen kanssa tasapainoilevia?

Tein lapsen aika myöhään, osin siksi että teen tavattoman antoisaa työtä, osin siksi etten niin vaan lasta saanutkaan. Nyt minulla on suuresti rakastettu 3-vuotias lapsi. Ongelma on, että vaikka haluaisinkin olla paljon lapseni kanssa, veri vetää jatkuvasti töihin (olen taiteellisella alalla). Kun olen kotona, kaipaan töihin, ja työssä on huono omatunto koska en ole kotona ja lastakin on ikävä. Lapsi kokee, että "äiti on aina töissä". Hoidin häntä kotona kolmevuotiaaksi vaikka välillä teinkin töitä. Isä hoiti lasta, ja hoitaa nytkin kun päivät venyvät.

Löytyykö tasapaino koskaan?

 

Antoisa työ minullakin, tosin tällä hetkellä olen luopunut hetkeksi mielenkiintoisimmista tehtävistä, lapsen ja pian lasten takia (tai pikemmin, oman itseni takia, en raskinut uhrata työlle niin paljoa kuin olisi ehkä ollut tarvis). Näin ei toki tule toivottavasti olemaan jatkossa. Mutta nyt en halua uhrata työhön niin paljoa, mutta muutkin ratkaisut vievät sitä aikaa ja jaksamista!

Kyllä tasapainoa varmasti löytyy, koeta keskittyä vain siihen, missä olet. Onhan hyvä asia, jos mies joutuu/saa enemmän panostaa itsenäisesti myös lapseensa!

Ja hyvä asia on, että on töitä ja vielä mieluisaa!

 

Eiköhän se ole äitien ikuinen ongelma: ainainen huono omatunto. Päivässä ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi tunteja!

Itse olen ratkaissut asian karsimalla kuitenkin näitä työhön uhrattavia "paukkuja". Teen lyhennettyä työaikaa. Lapset ovat kuitenkin pieniä niin hetken aikaa, ehdin hyvin paahtaa sitten parikymmentä vuotta vielä ennen eläkeikää, kun lapset ovat hiukan isompia.

Nykyinen työelämä ja työtahti ovat kyllä niin hektisiä, että työelämän ja siiviilielämän yhteensovittaminen ovat entistä vaikeampia äidelle.

 

Kyllä näin on,helppoa ei ole työn ja perhe-elämän yhdistäminen.
Mulla on myös ikävä lapsia töissä ja kotona mietin töitä työ on haastavaa ja mielenkiintoista,itseään ja taitojaan voi kehittää miten paljon haluaa.Työajat puolestaan on ihan p.erseestä.Vuorotyö syö omaa jaksamista liikaa,pitää jäädä energiaa muuhunkin elämään.Rahan vuoksi työssä on nyt käytävä.Itseäni olen lohdutellut ajatuksella,että lapset kasvavat ja pikkuhiljaa elämä helpottuu =)
Voimia ja jaksamista kaikille pienten lasten työssäkäyville äideille :hug: