Muita 3-vee joilla vielä tutti?

Niin tossahan se kysymys tulikin.. Onko siis muiden 3-vuotiailla vielä tuttia? Hävettää ,yöntää mutta meidän syyskuussa 3-täyttäneellä pojalla edelleen tutti :ashamed:

Ei oo oikeastaan yritettykään päästä kapistuksesta eroon, mutta nyt on tosissaan sitä alettu miettiin! Tutti on pojalle henki ja elämä

Mikä olis hyvä konsti tän ikäseltä ottaa se pois? Kun ehdottaa et vietäs jollekki eläimelle tutti, vauvalle tai johki ni vastauksena tulee pojalta jyrkkä EI!!

Ideoita ja vinkkejä kaivataan!! Ja tirtty kohtalotovereita onko kellään muulla 3-vee enään tuttia

 

mä voisin ottaa myös vinkkejä vastaan tutista vierottamiseen! mulla tyär reilu 2 vee, ja ei sitten millään olla onnistuttu jättämään tuttia pois...tutti on tod.henki ja elämä :ashamed:

 

Meillä omilta lapsilta tutin poisotto sujui kommeluksitta.
Mutta itse olen ollut vaikeampi tapaus.
Isäni mukaan se tehosi kun kerrottiin että kettu on käynyt pissimässä tuttiin ja ennen kertomista tutille oli valeltu vademecum- suuvettä.
Pippurit sun muut ei auttanut mutta suuvesi-episodin jälkeen tutti jäi.

 

Meillä kans sama ongelma! Poika täyttää koht 3 ja vielläkin tutti suussa.. Tarhaan kun mennään niin suostuu jättämään sen omaan hyllyyn,mut kun kotiin lähdetään niin jo se on suussa.
Varsinkin öisin tykkää sitä imeskellä...Ei taida tehdä hampaille hyvää
neuvoja kaivattaan! =)

 

meil on 3 v tytöl tutti käytössä edelleen. ollaan sovittu et tutti suussa ei puhuta. enkä ole nyt ollu huolissani sen tutin käytöstä. kyl se varmaan jää vielä pois. toisilta aikaisemmin toisilta myöhemmin. mie en jaksa stressata siitä ite. =)

 

meillä tyttö täyttää tammikuussa 3v. ollaan puhuttu että annetaan joulupukille tutit. ja itsekin sanoo että tonttuvauvat tarvii tuttia. mukana tutti ei ole matkassa esim. kaupassa. kotona vaan syö.

 

Mun täti lapseltaan sai tutin pois niin että tuli meille kylään lapsensa kanssa.. no, meillä on koira ja täti laittoi tutin lapsen huomaamatta taskuunsa ja sitten sanoi kauhistuneena että koira söi tutin!! Lapsi ihan ihmeissään että voiko olla mahdollista että koira sen söi.. uskoi tarinan ja tajusi ettei sitä enää ole mahdollista takasin saada Sen jälkeen lapsi monesti meille tullessaan sanoi meidän koiralle että: hyi hyi, söiit mun tutin.. mutta äkkiä se unohtu lapsen mielestä

 

meillä joulupukki kirjoitti lapselle kirjeen, että tonttuvauva tarvitseekovasti tutia, on itkuinen jne... lapsi tuolloin 1.8v
Tämä kirje tuli n.kuukaus ennen joulua.
Leikkasimme myös pienen palan pois tutin kärjestä, joten imeminen ei maistunut niin kivaltakaan enään.
lapsi tottui ajatukseen, että tutille olis parempaa käyttöä muualla.
Aattona pieni tutista luopujamme laittoi housuntaskuunsa tutinsa ja kun pukki illalla tuli hän itse omaehtoisesti antoi rakkaaksi tulleen tutteroisen pukin käteen.
´ja se oli siinä.
Viimejoulun alla tarvitsimme sysäyksen kuivaksi opettelusa.Lapsi pysyi kuivana, mutta halusi kuitenkin vaippaan kakata.Taas tuli kirje.
Emme painostaneet, luimme vaan kirjeen lapselle ja annoimme sen hänelle.
L

 

meillä joulupukki kirjoitti lapselle kirjeen, että tonttuvauva tarvitseekovasti tutia, on itkuinen jne... lapsi tuolloin 1.8v
Tämä kirje tuli n.kuukaus ennen joulua.
Leikkasimme myös pienen palan pois tutin kärjestä, joten imeminen ei maistunut niin kivaltakaan enään.
lapsi tottui ajatukseen, että tutille olis parempaa käyttöä muualla.
Aattona pieni tutista luopujamme laittoi housuntaskuunsa tutinsa ja kun pukki illalla tuli hän itse omaehtoisesti antoi rakkaaksi tulleen tutteroisen pukin käteen.
´ja se oli siinä.
Viimejoulun alla tarvitsimme sysäyksen kuivaksi opettelusa.Lapsi pysyi kuivana, mutta halusi kuitenkin vaippaan kakata.Taas tuli kirje.
Emme painostaneet, luimme vaan kirjeen lapselle ja annoimme sen hänelle.
L

 

:flower: kone temppuaa...
siis jatkoa ed.
lapsi itse hoksasi ja alkoi puhua, että tonttuvauvan housut on märkänä ja minun vaipat joutaa.
Niin jäi sekin touhu.

 

...vielä yksi lisäys
siinä kirjeessä mikä tuli vuosi "tutikirjeen"jälk. kiitettiin lasta tutista ja kehuttiin miten tonttuvauva oli nyt tyytyväinen ja sit vasta kehujen jälk. pyydettiin vaippoja.

Kiitos on tärkeää ja se ettei painosteta vaan annetaan lapselle aikaa mahdollisuus esim tällaisten kirjeiden kautta ymmärtää, hoksata itse, että pärjää ilman vierotusvuorossa olevaa oli se sitten tutia tai vaippaa.

eikä mulla muuta, kiitos

 

Esikoiselta tutit nappasi Pakkasukko, kk:tta ennen kuin neiti täytti 2v. Äidin hetkellinen mielenviiraus!
Juniorin tutti häipyi reilu viikko sitten, taas äidin hetken mielijohteesta. Hänen tuttinsa puolestaan vei Mörrimöykky, juuri syntyneille pikkuisille peikkovauvoille. Pelkäsin nuorimman reaktioita, koska tuttiin on pitänyt varautua aina huonolla hetkellä.Mutta sulosuu yllätti jälleen. Parina päivänä asiasta oli kekustelua aina uniajan tullen. Sen jälkeen ei ole edes kysynyt. 2 v. synttäreitä hänkin 3 vkon kuluttua viettää "isona tyttönä"!

 

Meidän kuukausi sitten 3-v täyttäneillä kaksostytöillä on myös tutit vielä.Toiselle se ei ole niin tärkeä enää,eikä välttämättä ota aina edes yöksi,mutta toiselle taas tuntuu olevan tosi tärkeä.Yöksi ottaa ehdottomasti ja kun olo on uninen tai tulee pipi yms,tuttia kyllä tarvitaan.Enkä taida pitää kovaa hoppuakaan siitä eroon pääsemisestä,antaa pienen vielä nauttia...

:ashamed:

 

Minäpä leikkasin tutista sen tuttiosan poikki ja sanoin, että tutti on mennyt rikki. Siinä sitä sitten ihmeteltiin...tyttö tosin mietiskeli josko iskä korjaisi.. tuolloin oli ikään vajaa 2v, ei osannut vielä ajatella, että kaupastakin saisi uusia... Tutti jäi pois...

 

Meillä kuopuksen (oli silloin 1.5v) tutin leikkasi iltaillalta pienemmäksi kotitonttu ja oikeestaan aika kivuttomasti jäi tutti pois vaikka kuopus onkin aika tempperamenttinen luonteeltaan ja pelkäsin pahempaakin. No oli varmaan jo melkein vuosi kulunut kun neiti sit silmät pyöreenä selitti mun siskolle et "kotitonttu leikkasi minun tutista palasen". Olipahan muistissa =)

 

Kyllä 3-vuotias rupee oleen jo aikas iso tuttia syömään. Mun mielestä tutista vieroittaminen on aikuisen vastuulla. Jos aikuinen ei vieroita lasta tutista se voi olla vielä 4-5-vuotiaanakin käytössä. Ja mitä isompi lapsi sitä vaikeampaa vieroitus on. Meillä esikoisen tutit vei alle 2-vuotiaana porot. Kuopus vei itse tutin kettuvauvoille. Mitään ongelmaa ei ollut. Aikuisen on vaan pysyttävä päätöksessään vaikka mikä huuto tulis esim. illalla nukkulaan menon yhteydessä. Jos päätös tutin pois jättämisestä on tehty, on siinä päätöksessä myös pysyttävä.
Tsemppiä kaikille tutista vieroitukseen ! :wave:

 

Meillä tyttö oli vähän päälle 2 vuotta, kun päätin, että nyt joutaa tutti lähteä! Eräs kaverini odotti silloin vauvaa ja yhdessä tytön kanssa sovittiin, että tutit annetaan uudelle vauvalle. Reippaana keräs kaikki tutit pussiin ja ne laitettiin kaappiin odottamaan vauvan syntymää. Illalla sänkyyn mennessä tutteja (neidillä piti siis tosiaan olla vähintään kolme tuttia nukkumaan mennessä) kova ikävä. Niinpä lupasin hakea hänelle vielä siksi yöksi tutin, mutta kas kummaa, meidän keittiön kaapissa olikin käynyt hiiri ja se oli purrut kaikkiin tutteihin reiän. Pari yötä tyttö piti vielä rikkinäistä tuttia kädessään, mutta sen jälkeen on unohtunut koko tuttiasia =)

 

Meillä suunniteltiin tutista luopumista vaikka kuinka kauan, aina oli jotain et ei nyt ... Sit lopulta tutit oli niin hirveessä kunnossa, et melkein näki kuinka pöpöt niissä hyppi (vaikka keittelin niitä edelleen) :ashamed: .
Niitä oli varmaan jo paha imeä, kun olivat ihan lussuja. Vietiin sit oraville kauniissa pussissa ja oravat toi junan. Jos tutit ois ollu vielä ihan hyviä, ei luopuminen ois varmaan niin vaan onnistunutkaan. Eli meillä tutit yksinkertasesti "syötiin loppuun".

 

Meidän poika täytti viime viikolla 3 vuotta ja söi tuttia vielä elokuussa, ja se oli kovin tärkeä hänelle. Päivisinkin saattoi napata tutin suuhun moneen kertaan, kun oli ihan tarjolla pöydällä. Ajattelin, että miten ihmeessä saa tutin pois. Sitten mies vaan yhtenä päivänä puhui pojalle, että huomenna viedään tutit sorsanpoikasille jokirantaan. Ja niin tehtiin. Parina iltana poika sanoi, että "haluan tutin", mutta siihen se sitten jäi. Ekana yönä heräsi kaksi kertaa mutta nukahti aika pian kuitenkin. Että en olisi uskonut miten helpolla niistä sitten lopulta päästiin. Aikuisenhan se päätös on tehtävä ja hyvin se menee!

 

MEillä isommat luopuneet tutista siinä 2v. korvilla. Kumpikin TOSI rakastuneita tuttiinsa ja mietin, että mitähän tästä tulee. Kuitenkin erinäisten puheiden jälkeen omatoimisesti ihan ok-mielellä (ei pakottaen) heittivät tutit ovesta oravan poikasille. ja muutamat itkut itkettiin parina päivänä ja se siitä. Yllätti, että vaikka näyttivät olevan NIIN kiinni tutissaan, eivät olleetkaan. Samaa kertoi siskoni pojastaan. Nuorimmalla ollaan sitten "säästytty" ongelmalta, kun ei tuttia alunperinkään huolinut....

 

Otin tytöltä tutin pois kun tyttö oli muutama viikko vajaa 3v.
Aiemmin olin yrittänyt vaikka mitä keinoja, piilottamista, tuttien rikkomista, soijaa ja käytön vähentämistä vähän kerrallaan.
Ei toiminut mikään.
Tytön paras kaveri ja hänen äitinsä olivat meillä kylässä erään iltana ja tekivät lähtöä suht. myöhään. Tämä kaveri on minun tyttöäni nuorempi, mutta hän on jättänyt tutin lähes vuosi sitten.
Tytön kaverin äiti kysyi ihmeissään tyttäreltäni että vieläkö sinä, iso tyttö käytät tuttia?!? Bestis liittyi ihmettelevään kerhon ja silloin tyttäreni otti tutin suustaan ja sanoi että ei halua enää tuttia, on jo iso tyttö.
Sen jälkeen ei ole tutteja meidän talossa näkynyt. Kerran tai kaksi kyseli tyttö niiden perään, mutta totesi itse saman tien että on jo iso tyttö.
Elikkä jonain päivänä lapsi päättää itse että ei enää halua olla "vauva".
Mielestäni ei kannata väkisin repiä tuttia lapselta vaan antaa hänen kypsyä omassa tahdissaan ajatukseen, että tuttia ei aina tule olemaan.
Tsemppiä

 

Hei meillä ei ole lapsi hyväksynyt tuttia, joten sen puoleta en voi vastata.

Itse taas söin tuttia melko pitkään ja kitalaki ja hampaat muokkaantuivat vääriin. Oli edessä aika pitkä ja epämukava oikomishoito ja vielä aikuisenakin hampaat on rumat. Kärsin niistä.

Tottakai tutti on parempi kuin peukku ja perinnöllisyys yms vaikuttaa hampaisiin, mutta mulla tutti on ollut pahentamassa tilnnetta. Joten miettikää lapsenne aikuisuuttakin. En ikinä haluaisi tällaisia hampaita/purentaa lapsilleni.

 

Meillä tyttö vierotettiin tutista 2,5-vuotiaana.Hammaslääkäri sanoi,että hampaat voi jäädä huonoon asentoon ja ruoan pureskelu on hankalaa.Riitti säikäyttämään minut ja päätin,että tutti lähtee tulipa millainen huuto tahansa.Se kävikin helposti.Parina iltana tuli pieni itku.Ihmettelen erästäkin äitiä,jonka tyttö (täyttää 4 vuotta) kulkee keskustassa tutti suussa.....

 

leikkaa tuttiin pieni reikä, kun se alkaa lapsen suussa lutkua ikävästi, ei hän tykkää sitä enää imeä.

 

eikä...ihan hampaita ja suuta aatellen kannattais äkkiä heittää ne tutit pois!!!!! meillä jäi alle 1vuotiaalta kun oli silloin kova nuha eikä pystynyt nukahtaan tutinkanssa ni en antanut enää ja kävi ihmeen helposti.