Muiden mielipiteet.

Kuinka kerroitte vanhemmillenne tultuanne raskaaksi ja kuinka ihmiset suhtautuivat?

Itse 19 ja kovasti lasta haluan. Tämä vain vaivaa mieltä.

 

Kysyin äidiltäni eräänä iltana ruokapöydässä et mitä sanoisit jos oisin..tää sit siihe et no ootko ? Ja sanoin sit et oon..Äiti alko nauraan ja lähetti isillekki viestii asiasta ja täpinöissään ovat.
Mun omille isovanhemmille asia ollu vaikeempi, ja riippuu todella ihmisestä miten suhtautuu, mut harva sanoo suoraa mielipiteitänsä, et aika rauhassa saa olla.
No problem ellei niitä itse tee

 

minkä ikäisenä sait esikoisen fortunate ?

 

18v, mut mun vanhemmat olivat aikoinaan itse sen ikäisiä kun mä synnyin et se varmaan vaikutti niiden hyvään suhtautumiseen

 

19 vuotiaana aloin odottaa tyttöä ja 20 olin kun synty. oikeastaan vaan positiivista palautetta tullut ja nyt tyttö on kaikkien silmäterä

 

Kaikki järkytty aluks. Koska en ollut pitkään seurustelut mieheni kanssa ja aloitin vasta amk-opinnot.
Moni kritisoi mua aluks ja valitti miks näin nuorena teen, sain neidin 21vuotiaana.

Nykyisin pikku neiti on kaikkien silmäterä, eikä vissiin kukaan pystyis ajattelemaan ettei "Lilliä" olisi olemassa.

 

odotan lasta ja olen 17 v olihan tuossa vanhemmilla sulattelua mutta todella hyvin ottivat asian vastaan toisinku muut sukulaiset jotka ajattelee et "nyt sillä tytöllä on elämä pilalla"....

 

Sain esikoisen, kun olin vasta 17. Tosin parin kuukauden päästä sitten täytin 18. Nyt toista odotan, ihan alussa on tämä odotus ja ehin täyttää 20v, ennenku vauva syntyy.

Esikoisen kohalla mun vanhemmat ja miehen vanhemmat otti ihan hyvin, mutta sitten omalta puolelta muu suku tuntu ottavan huonommin. Olenki aina inhonnu omaa sukua, koska se on täynnä semmosia juoruajia ja aina kaikki haukkunu kaikkia toisten selkien takana. Että meidän suvussa sitten asiasta kovasti varmasti kuhistiin ja paskaakin puhuttiin. Olihan se muiden silmiin varmasti pahan näkönen tilanne. Teini "rokkityttö" ja saman ikänen "hevaripoika" saa lapsen, kamalaa. Kaikille piti osottaa, että on hyvät vanhemmat, mutta se oli kyllä ihan helppoa. Kun sukulaiset näki, että kuinka me hoidetaan lasta, niin alkovat sitten arvostamaan meitä vanhempina ja luottamaan siihen, että osataan hoitaa lasta ja kasvattaa ihan kunnon kansalaiseksi.

 

Niin ja unohin tästä raskaudesta kirjottaa...

Kaikki oli jo odottanukki, että millon tullaan plussauutisista kertomaan ja yleensä ottaen kaikki oli tosi onnellisia meidän puolesta, mutta pari poikkeustakin löytyy. Oma isä vähän vielä vitkuttelee asian kans, eikä oikeen ole tykänny, ku se oli suunnitellu mulle selvän kaavan elämiseen ja nythän se ei sitten oikeen niin menekkään. Olis syksyllä pitäny lähtä takas koulun penkille, hommata omakotitalo ja farmari, sitten toinen lapsi. Sisko on kans ollu aika jäykkänä tästä, koska ite jäi yksin kahden pienen lapsen kanssa pitkäksi aikaa ja kun vauvalla oli koliikki ja pelkää sitten, että minulle käy samoin.

Kuuntelen kyllä korvat tarkkana muiden neuvoja ja muita, mutta tärkeintä on kuunnella itseään. Me haluttiin toinen lapsi ja nyt meille on tulossa, onnellisempia ei voitais edes olla.

 

Olen 17, mutta täytän pian 18. Raskaana ollaan 18+1. Äitille kerroin joskus rv 10 ja se oli aivan onnessaa! Olen toiseksi vanhin lapsi, mutta isosiskoltani on turha odottaa lapsia vielä vuosiin! Joka tapauksessa tämä on siis ensimmäinen lapsenlapsi vanhemmilleni. Äiti siis otti tän aivan äly hyvin, kaiketi sen takia, että olin jutellut sen kans jo sillon, kun mun vauvakuume oli korkeimmillaan ja äiti olis ittekin toivonut lasta jo nuorena.
Iskälle kerrotiin joskus 16 viikolla ja se ei piitannut oikein juuta eikä jaata
Poikaystävän perhe sai tietää vasta tällä viikolla Me tiedettiin, että se olis shokki niille, koska ne on ollut lähempänä 30 kun ne sai esikoisensa. Ne on myös koko ajan varmistellut, että lapsia ei sitten vielä tehdä! Mutta mepä tehtiin, eikä ne oikein voinut olla kuin onnellisia meidän puolesta.
Olen kertonut vain muutamalle kaverilleni, jotkka ovat olleet oikein iloisia puolestani, koska tiesivät, että olen jo kauan haaveillut lapsesta!
Eli aika harva vielä tietää, mutta eiköhän ne ihmiset sopeudu tähän ajatukseen

Älä liikaa ajattele sitä, mitä muut ovat mieltä, vaan tee niin kuin itse tahdot, jos tilanne niin suo!!

 

Odotan nyt lasta ja oon 17
Mutsi järkyttys ja melkein sekos
Iskä vaan sano et sehä on kiva
Isovanhemmat on hiukan peloissaan.

 

Omalle äidille sanoin jo heti alussa, että siitä tulee tuplamummo ens vuonna..isoveljen tyttöystävä odotti yhtäaikaa. Äiti luuli, että toisen isoveljen tyttöystävä oottaa D Piti vähän selventää, että minä oon raskaana! Samalla isäkin kuuli ja molemmat olivat innoissaan. Äiti rupes heti muistelemaan omia raskauksiaan

Miehen vanhemmat oli kans innoissaan, varsinki tuleva mummu.

 

Niin ja tosiaan 20v olin ku tulin raskaaksi..21 kerkesin just täyttää ennneku vauvva synty.

 

Avopuolison vanhemmat oli mielissään ja onnitteli.
Oma äiti suhtautui hyvin, samoin sisko ja ystävät.

Isä alkoi laskea ehdinkö vielä aborttiin ja yritti kääntää päätäni tämän vahinkoraskauden kanssa.
Olen 18-vuotias, opinnot on kesken ja minulla on diabetes, ei siis ihme että hän on huolissaan tästä raskaudesta sekä minun hyvinvoinnistani.

No, ukko on onneksi jo rauhoittunut ja ymmärsi ettei saa päätäni käännettyä.