P
Pitkä selostus
Vieras
Meitä oli kolme ystävystä; minä ja ystävä A ja ystävä B. Tai lähinnä minä olin hyvä ystävä A:n kanssa ja vain hyvä tuttu B:n kanssa. Ja A puolestaan hyvä ystävä B:n ja minun kanssa. Ja B hyvä ystävä A:n kanssa ja vain tuttuja minun kanssani...
Menikö jo alkuunsa sekavaksi
No, sitten tämä ystäväni A kyllästyi B:n seuraan, kun kuulemma aina ahdisteli häntä soitoillaan ja vierailuillaan ,oli lainaamassa rahaa ja oli hänen kotonaan kuin omassan, söi ruuat kaapista jne... Minulle siis kertoi sitten, ettei enää kestä tätä B:tä. Minäkin olin huomannut B:ssä noita inhottavia puolia (että esim. on toisten kotona kuin omassaan, saattaa ottaa toisten tavaroita ilman lupaa jne ) , mutten ollut kummemmin puuttunut niihin, koska emme olleet kauhean paljon tekemisissä.
Sitten Ystäväni A kertoi minulle B:n haukkuvan minua hänelle, minun selkäni takana puhui paskaa. Aina kun oli käynyt minun luonani (tai olivat yhdessä A:n kanssa käyneet) keksi jotain sanomista minusta. Mutta ei voinut suoraan minulle sanoa!
Ystäväni A pyysi apuani, että saisi B:n ymmärtämään, ettei halua olla tämän kanssa niin paljon tekemissä ja haluaa omaa rauhaa jne. En olisi ensin halunnut puuttua koko asiaan, mutta kun sain sitten taas kuulla B:n haukkuneen minua, laitoin viestiä, että sanoo asiansa minulle suoraan eikä A:n kautta, joka vain ahdistuu, kun haluaa kuitenkin olla minun ystäväni. Samlla laitoin, että jättää A:n muutenkin rauhaan eikä liikaa häiriköi häntä.
Tästähän B suuttui ja haukkui minua, että yritän pilata hänen ja A:n ystväyyden. Ja ilmoitti, että hän ja A ovat kyllä minua vastaan yhdessä rintamassa. Kysyin A.lta onko asia tosiaan näin ja hän puolestaan vakuutti haluavansa olla mieluummin minun ystäväni.
Siitä alkoi kuukausien vihanpito B:tä kohtaan, minä ja A säilyimme ystävinä. Mutta sitten B alkoi taas lähestyä A:ta viestein ja soitoin ja sanoi parantaneensa tapansa ja olevansa nyt parempi ystävä. A oli ensin hieman kauhuissaan, että jatkuuko sama peli, jos hän taas alkaa B.n ystäväksi. No sopivat sitten, että ovat asiallisissa väleissä, mutta eivät tapaa liian usein.
No nyt on kuitenkin käynyt niin, että ovatkin pikkuhiljaa taas tulleet paremmiksi ystävyksiksi. Vaikka A:kin haukkui B:tä vihanpidon aikana, ettei ikinä sellaisen ihmisen kaveri halua enää olla niin nyt ovat taas niin hyvää pataa...
Ja ei asia minua sinänsä vaivaa, muuta kuin että nyt minä olen tässä se paha. Aivan kuten B sanoi: minä yritin lopettaa heidän ystävyytensä -mutta vaikka kuinka yritin, he silti palasivat taas kavereiksi. Ja ainoastaan minä sain vihat päälleni.
A:n kanssa olen vielä väleissä, B:n kanssa en. Olen kyllä vihainen A:lle, kun veti minut tähän mukaan ja sai minut näyttämään kaikkien silmissä siltä pahalta akalta... Nyt olen ainakin päättänyt, etten enää sekaannu toisten ihmisten väleihin. Enkä enää "pelasta" A:ta pulasta, jos B jatkaa samaan vanhaan malliin.
Miten te suhtautuisitte tähän tilanteeseen?
Menikö jo alkuunsa sekavaksi
No, sitten tämä ystäväni A kyllästyi B:n seuraan, kun kuulemma aina ahdisteli häntä soitoillaan ja vierailuillaan ,oli lainaamassa rahaa ja oli hänen kotonaan kuin omassan, söi ruuat kaapista jne... Minulle siis kertoi sitten, ettei enää kestä tätä B:tä. Minäkin olin huomannut B:ssä noita inhottavia puolia (että esim. on toisten kotona kuin omassaan, saattaa ottaa toisten tavaroita ilman lupaa jne ) , mutten ollut kummemmin puuttunut niihin, koska emme olleet kauhean paljon tekemisissä.
Sitten Ystäväni A kertoi minulle B:n haukkuvan minua hänelle, minun selkäni takana puhui paskaa. Aina kun oli käynyt minun luonani (tai olivat yhdessä A:n kanssa käyneet) keksi jotain sanomista minusta. Mutta ei voinut suoraan minulle sanoa!
Ystäväni A pyysi apuani, että saisi B:n ymmärtämään, ettei halua olla tämän kanssa niin paljon tekemissä ja haluaa omaa rauhaa jne. En olisi ensin halunnut puuttua koko asiaan, mutta kun sain sitten taas kuulla B:n haukkuneen minua, laitoin viestiä, että sanoo asiansa minulle suoraan eikä A:n kautta, joka vain ahdistuu, kun haluaa kuitenkin olla minun ystäväni. Samlla laitoin, että jättää A:n muutenkin rauhaan eikä liikaa häiriköi häntä.
Tästähän B suuttui ja haukkui minua, että yritän pilata hänen ja A:n ystväyyden. Ja ilmoitti, että hän ja A ovat kyllä minua vastaan yhdessä rintamassa. Kysyin A.lta onko asia tosiaan näin ja hän puolestaan vakuutti haluavansa olla mieluummin minun ystäväni.
Siitä alkoi kuukausien vihanpito B:tä kohtaan, minä ja A säilyimme ystävinä. Mutta sitten B alkoi taas lähestyä A:ta viestein ja soitoin ja sanoi parantaneensa tapansa ja olevansa nyt parempi ystävä. A oli ensin hieman kauhuissaan, että jatkuuko sama peli, jos hän taas alkaa B.n ystäväksi. No sopivat sitten, että ovat asiallisissa väleissä, mutta eivät tapaa liian usein.
No nyt on kuitenkin käynyt niin, että ovatkin pikkuhiljaa taas tulleet paremmiksi ystävyksiksi. Vaikka A:kin haukkui B:tä vihanpidon aikana, ettei ikinä sellaisen ihmisen kaveri halua enää olla niin nyt ovat taas niin hyvää pataa...
Ja ei asia minua sinänsä vaivaa, muuta kuin että nyt minä olen tässä se paha. Aivan kuten B sanoi: minä yritin lopettaa heidän ystävyytensä -mutta vaikka kuinka yritin, he silti palasivat taas kavereiksi. Ja ainoastaan minä sain vihat päälleni.
A:n kanssa olen vielä väleissä, B:n kanssa en. Olen kyllä vihainen A:lle, kun veti minut tähän mukaan ja sai minut näyttämään kaikkien silmissä siltä pahalta akalta... Nyt olen ainakin päättänyt, etten enää sekaannu toisten ihmisten väleihin. Enkä enää "pelasta" A:ta pulasta, jos B jatkaa samaan vanhaan malliin.
Miten te suhtautuisitte tähän tilanteeseen?
Olsii pitänyt alunperin pysyä erossa koko sotkusta...
