V
vieras
Vieras
Otsikko ei tainnu antaa ihan sitä todellista kuvaa mitä haen takaa, mutta siis...
Ennen en oo koskaan ottanu vakavasti tämmösten palstojen juttuja, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos periaatteella on menty... nyt oon alkanu hirveesti pohtimaan ja miettimään, että mähän tee kaiken päinvastoin mikä olis (ainakin tän palstan mukaan) lapselle paras.. Ja toki haluaisin luoda lapselleni mahdollisimman turvallisen ja rakastavan kasvuympäristön, mutta on tullu täällä kasvatusjuttuja lukiessa tosi epäonnistunut olo.. Mulla on siis 1v poika, ja mm. näitä asioita olen tehnyt lapsen kehityksen kannalta väärin..
-poika on alusta saakka nukkunut omassa sängyssä, ja 4kk iästä lähtien omassa huoneessa
-oon imettäny vain 7kk, ja osittain 1kk iästä asti
-annan aika ajoin pojalle kaupan valmisruokia
eniten mua ahdistaa tuo, nukkumisjuttu. Kuinkahan tunnevammanen ja itsensä hylätyksi tunteva ihminen tuosta pojasta kasvaa, koska joutuu äidin itsekkyyden takia nukkumaas yksi
Ja syynä omaan huoneeseen siirtämiseen on ollut yksinkertaisesti se, että itse heräsin joka ikiseen äännähdykseen, ja sain tosi huonosti nukuttua. Ja tällä viestillä on todellakaan kerjää sääliä tai "ootsä silti hyvä äiti" juttuja, koska mua vaivaa ihan hirveesti. tunnen tosi kovaa syyllisyyttä ja mietin jo perhepetiin ryhtymistä, vaikka poika mainiosti nukkuu itekseen. en vaan missään nimessä halua, että lapsestani tulee jotenkin vajaa tommosten takia mulla on kauhee pakko olo, että täytyy muuttaa kasvatustapoja.
Ennen en oo koskaan ottanu vakavasti tämmösten palstojen juttuja, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos periaatteella on menty... nyt oon alkanu hirveesti pohtimaan ja miettimään, että mähän tee kaiken päinvastoin mikä olis (ainakin tän palstan mukaan) lapselle paras.. Ja toki haluaisin luoda lapselleni mahdollisimman turvallisen ja rakastavan kasvuympäristön, mutta on tullu täällä kasvatusjuttuja lukiessa tosi epäonnistunut olo.. Mulla on siis 1v poika, ja mm. näitä asioita olen tehnyt lapsen kehityksen kannalta väärin..
-poika on alusta saakka nukkunut omassa sängyssä, ja 4kk iästä lähtien omassa huoneessa
-oon imettäny vain 7kk, ja osittain 1kk iästä asti
-annan aika ajoin pojalle kaupan valmisruokia
eniten mua ahdistaa tuo, nukkumisjuttu. Kuinkahan tunnevammanen ja itsensä hylätyksi tunteva ihminen tuosta pojasta kasvaa, koska joutuu äidin itsekkyyden takia nukkumaas yksi
Ja syynä omaan huoneeseen siirtämiseen on ollut yksinkertaisesti se, että itse heräsin joka ikiseen äännähdykseen, ja sain tosi huonosti nukuttua. Ja tällä viestillä on todellakaan kerjää sääliä tai "ootsä silti hyvä äiti" juttuja, koska mua vaivaa ihan hirveesti. tunnen tosi kovaa syyllisyyttä ja mietin jo perhepetiin ryhtymistä, vaikka poika mainiosti nukkuu itekseen. en vaan missään nimessä halua, että lapsestani tulee jotenkin vajaa tommosten takia mulla on kauhee pakko olo, että täytyy muuttaa kasvatustapoja.
