Hassua, että vaikka itse olet kokenut sen, että masentuneena saattaa mopo lähteä lapasesta, et sitä kuitenkaan muiden kohdalla ymmärrä.
Itselläni on läheinen, joka on vissiin jo 8v ollut masennuksen vuoksi mielialalääkityksellä. Hänellä on myös muita elämänhallinnallisia ongelmia, kuten sairaanloinen ylipaino ja hänen taloutensa on ollut kuralla ihan aina. Elää toimeentulotuella (ei ole koskaan elättänyt itseään työllä) ja kasvattaa ulosottovelkaa vuosi vuodelta. Ei se järin siistiä ja hienoa ole, mutta en jaksa juurikaan asiasta ärsyyntyä.
Eihän se mulle varsinaisesti kuulu, jos jollakulla ei pysy setelit käpälissä ja tili näyttää aina nollaa. Olen tässä vuosien saatossa saanut kuulla miljoona kertaa siitä, miten jääkaappi on tyhjä, tili miinuksilla ja kuiva-ainekaapista löytyy pelkkää kaurapuuroa. Epäilen, ettei tuo täysin koko totuus ole, sillä tuskin kukaan saa itseään sairaaloisen ylipainoiseksi syömällä suunnilleen pelkkää kaurapuuroa.
Ainoa asia, mikä tuossa välillä ärsyttää on se, että tuo ihminen on myös äiti. Ja hänen holtittomasta elämäntyylistään kärsii myös lapset. Tai no, kärsii ja kärsii, mutta itse en voi ymmärtää tilannetta jossa lapsi ei saa maitoa tai hedelmää, koska sitä ei ole ollut varaa ostaa. Allergiat tms. syyt toki ymmärrän, mutta että raha.
Mutta en juurikaan jaksa antaa edes tuon ärsyttää itseäni, sillä mitäpä se mun ärsyytymiseni tilantteeseen auttaa? Jos ihminen on masentunut, eikä se elämänhallinta loista läsnäolollaan, ei siinä paljon muiden ärsyyntymiset tosiaan auta.