Mua ei varsinaisesti ärsytä, mutta ehkä vähän kuitenkin.

Joulusta ja anopista...
Joka joulu lapset toivoo jotain tiettyä lelua. Anoppi ostaa, mutta oman mielensä mukaan lähes vastaavan. Ja kun mulle sanoo, että hän ostaa, niin mä luotan aina. Viime joulunakin oli kurja katsoa, kun ihan selvästi likka pettyi, mutta kauniisti kiitti mummoa.
Likka halus jonku tietyn vauvanuken, mummo osti nuken, mutta sellaisen isontytön näköisen, joka nauhoittaa puheen ja toistaa sen. Perustelu anopilta: MUN mielestä tämä oli paljon kivempi. Ja kun likka nimenomaan halusi mahdollisimman aidon oloisen VAUVAnuken!

Tänä jouluna olen päättänyt ostaa suurimmat/tärkeimmät toivelahjat itse, että kerrankin olisi joulu, ettei lasten tarvitse pettyä.
Anoppi saa ostaa lisäksi sitten ne omasta mielestään kivat lelut, jotka jäävät lapsilta käyttämättä.

 

Joo, mä arvasin, ettei ketään kiinnosta. Kaikille on vaan se oma anoppi suhde ja anopin mollaaminen tärkeintä. Ja mä kun en edes varsinaisesti mollannut anoppiani.

 

Minusta on vain järkevää ostaa tärkeimmät lahjat itse. Sitten ei tarvitse valittaa, jos anoppi tai joku muu ei osaa tai halua ostaa juuri sitä tittyä juttua. Jos siis joku lahja on erityisen tärkeä, hankin sen itse.

 

Mitä tohon nyt sitten olis pitänyt sanoa?

 

No joo, mitä tähän sanois. Anoppi kuites selvästi haluaa miellyttää ja ilahduttaa lapsia. Omasta mielestään löytäny "vielä makeemman jutun".. =)

Toki en tunne anoppiasi, mutta ainakin tämmönen tuli mun mieleen.

 

Mitä tohon nyt sitten olis pitänyt sanoa?

No mitä toisten aloituksiin nyt yleensä vastataan? Ei mitään tietenkään.

 

kiinnostaa, kiinnostaa. mä teen juuri näin et jos on joku tietty toive ostan sen itse et tulee varmasti oikea ja muille annan helppoja vinkkejä mistä voi sit vähän lipsuakin.

 

joo munkin mielestä parempi et ostat itte ne mitä lapset toivoo (tai sen suurimman toiveen) ja muut tuokoon muita.niin meillä on aina ollut niin ainakin tiedän että saavat edes yhdet oikeat toiveet

 

No joo, mitä tähän sanois. Anoppi kuites selvästi haluaa miellyttää ja ilahduttaa lapsia. Omasta mielestään löytäny "vielä makeemman jutun".. =)

Toki en tunne anoppiasi, mutta ainakin tämmönen tuli mun mieleen.

Näin se kai onkin, mutta miksei voisi edes joskus luottaa siihen, että lapsi tietää, mitä haluaa, kun kuitenkin kaikki lelulehdet on sataan kertaan plarattu ja asiat mietitty.

 

Mun anoppini olis tasan samanlainen jos olisin sinisilmäinen ja luottaisin häneen, mutta välimme pysyy hyvinä kun en luota tippaakaan vaan junailen asiat niin, että minä hankin sen minkä tarpeelliseksi katson ja annan anopin hankkia mitä ikinä tykkää. Pojalleen tosin väkisin haluaa aina ostaa vaatteita vaikkei ne onnistu ikinä ollenkaan vaikka kyse ois vaan kalsareista, mutta ostakoon.. Mulle päänvaivaa teettää tänä jouluna sellainen kun meinaan olla kamala miniä ja sanoa, että haluan olla mieluiten kotona jouluna, tiedän, että anoppi saa varmaan kohtauksen kun kuulee asiasta.

 

No miksi ihmeessä luotat sitten joka joulu samalla tavalla,jos ei kerran toteudu?? Kerrasta pitäs oppia,eikä tuottaa lapsille pahaa mieltä ja vielä jouluna.pöh!!!!

 

Minä annan eteenpäin lahjatoiveita niin että antajalla on mahdollisuus soveltaa.
Meillä isovanhemmat eivät juuri lahjo lapsia jouluna eli jos joku toiveita kyselee niin kummit.