Moraalinen ongelma, mitä tekisit tässä tilanteessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietin pääni puhki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietin pääni puhki

Vieras
Ystäväsi seurustelee naimisissa olevan miehen kanssa. Miehen vaimo on tuttusi, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti ystäväsi. Pidät kuitenkin miehen vaimosta. Ystäväsi ja tämä mies tulevat teille joskus kahville jne.

Tai miehesi ystävä, jonka vaimon tunnet ja josta pidät, tuo tyttöystävänsä teille kahvittelemaan.

Mitä tekisit? Osoittaisitko ovea jommassakummassa tapauksessa, vai ehkä molemmissa? Olisitko hiljaa? Kertoisitko petetylle osapuolelle? Vai miten toimisit?
 
En todellakaan päästäisi meille, tai saattaisin sen verran päästää et antaisin heidän kuulla kunniansa! Ja yrittäisin kertoa petetylle, vaik se olis ihan sika vaikeaa... En keksi et miten ihmeessä sellaisen sais kerrottua mukavalle ihmiselle....
 
Kökkö tilanne. :|

Ainakin näin kylmilteen tekisi mieli sanoa että mikäli aikovat tuota peliä pitää niin ei sitten minun silmieni alla. Eli ei hyvältä tuntuisi tuollaiset vierailut. Muutenkin ikävään tilanteeseen siinä saatetaan kaverit. Ei ole oikein kertoa suhteesta petetylle osapuolella, mutta noin taas joutuu valehtelemaan ja suojelemaan toisten toimintaa milloin toimii jo omaakin moraaliaan vastaan. Minusta kovin itsekästä toimintaa tällaisilta "pariskunnilta".
 
En hyväksyisi, eli meillä eivät ainakaan kävisi. Jollain keinolla asia pitäisi tuoda julki, joko pitäisin miehelle uhkaussaarnan ja passittaisin parin avioliittoleirille (ne on muuten oikeesti tosi kivoja ja hyödyllisiä, vaikkei kriisiä oliskaan!) tai kertoisin petetylle osapuolelle, riippuu vähän kumman tuntisin paremmin.
 
Minä sanoin mieheni ystävän tyttöystävälle, että ulos. Miehen ystävä on tervetullut oman vaimonsa kanssa tai yksin, mutta ei hoitojensa kanssa. Miehen ystävä nosti tästä metelin, olen kuulemma kamala akka ja silleen. Vaimolle en ole kertonut, enkä kerro ellei hän suoraan sitä minulta kysy tiedänkö onko hänen miehensä pettänyt, tai sano että haluaisi tietää jos mies pettää.
Nyt sitten ilmoitti kaveri tulevansa kummityttönsä nimpparikahville miesystävänsä kanssa, joka sattuu olemaan naimisissa ja jonka vaimo on puisto- ja perhekerhokaverini, hirmu kiva nainen. En haluaisi menettää ystävääni tämän takia, sillä ollaan tunnettu 5-vuotiaista saakka, ja hän on oikeasti ihana ihminen, mutta avioeronsa jälkeen on tehnyt hieman outoja, ei hänen tyylisiään juttuja. Mutta en voi kyllä päästää niitä tänne kuhertelemaankaan ja olla sitten puistossa ja perhekerhossa niinkuin mitään ei olisikaan. Kaverini on tyttöni kummitäti siis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

tällä tavoin myöskin.. en voi mitenkään hyväksyä sellaista selän takana vehtaamista.. jonkun kännisen pettämisen voin viel ymmärtää mutta en seukkailua toisen seläntakana...
 
En mielellään ns. ilmianna ketään... Mutta EI meille tarvitse tulla pelaamaan petollista peliä, eli etsikööt kahvi-ja muut paikkansa ihan muualta. Silti minä ymmärrän niitäkin, jotka informoivat petettyä osapuolta, saattaisin itsekin niin tehdä, joissain tapauksissa....
 
Alkuperäinen kirjoittaja kaamea-akka:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

tällä tavoin myöskin.. en voi mitenkään hyväksyä sellaista selän takana vehtaamista.. jonkun kännisen pettämisen voin viel ymmärtää mutta en seukkailua toisen seläntakana...

Mä en ymmärrä kännistäkään pettämistä. Jos pystyy seksihommiin, ei ole liian kännissä tajutakseen, mitä tekee. Känni ei ole puolustus pettämiselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

Mutta siinä on sitten se vaara, että menetän ystäväni ja lapseni kummitädin.
Sekin mahdollisuus on olemassa, että mies ja hänen vaimonsa ovat yhteistuumin päättäneet että saavat tapailla muitakin. Sitähän minä en tiedä kun en vaimoa niin hyvin tunne, ainoastaan puistosta ja kerhosta. Sitten minä olisin se nolo, joka kyttää muita eikä osaa pitää huolta omista asioistaan. Mutta aika epätodennäköinen ja kaukaahaettu vaihtoehtohan tämä on.
Ajattelin laittaa tekstarin ystävälleni vaikka näin: "Moi! Toivottavasti et suutu, mutta mun on pakko sanoa tämä. Jarin vaimo on mun tuttuni, lasken hänet jopa kaverieni joukkoon kuuluvaksi, ja näemme pari kertaa viikossa. Sinä olet tervetullut käymään milloin tahansa, mutta Jarin täytyy ensin selvittää asiat vaimonsa kanssa ennen kun haluan kutsua teidät pariskuntana meille kahville. En halua joutua välikäteen. Toivottavasti ymmärrät."
Onko huono idis?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

Mutta siinä on sitten se vaara, että menetän ystäväni ja lapseni kummitädin.
?

Entäs jos kaveri saa myöhemmin tietää, että sä tiesit, mutta et kertonut? Mä en pitäisi salailevaa ystävää kovin kummoisena ystävänä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minä sanoin mieheni ystävän tyttöystävälle, että ulos. Miehen ystävä on tervetullut oman vaimonsa kanssa tai yksin, mutta ei hoitojensa kanssa. Miehen ystävä nosti tästä metelin, olen kuulemma kamala akka ja silleen. Vaimolle en ole kertonut, enkä kerro ellei hän suoraan sitä minulta kysy tiedänkö onko hänen miehensä pettänyt, tai sano että haluaisi tietää jos mies pettää.
Nyt sitten ilmoitti kaveri tulevansa kummityttönsä nimpparikahville miesystävänsä kanssa, joka sattuu olemaan naimisissa ja jonka vaimo on puisto- ja perhekerhokaverini, hirmu kiva nainen. En haluaisi menettää ystävääni tämän takia, sillä ollaan tunnettu 5-vuotiaista saakka, ja hän on oikeasti ihana ihminen, mutta avioeronsa jälkeen on tehnyt hieman outoja, ei hänen tyylisiään juttuja. Mutta en voi kyllä päästää niitä tänne kuhertelemaankaan ja olla sitten puistossa ja perhekerhossa niinkuin mitään ei olisikaan. Kaverini on tyttöni kummitäti siis.

No et ole kamala akka, vaan mies on kamala p...a, samoin kaverisi. Kertoisin tavalla tai toisella petetyille. Heillä ON OIKEUS tietää. Hävytöntä tuollainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

Mutta siinä on sitten se vaara, että menetän ystäväni ja lapseni kummitädin.
Sekin mahdollisuus on olemassa, että mies ja hänen vaimonsa ovat yhteistuumin päättäneet että saavat tapailla muitakin. Sitähän minä en tiedä kun en vaimoa niin hyvin tunne, ainoastaan puistosta ja kerhosta. Sitten minä olisin se nolo, joka kyttää muita eikä osaa pitää huolta omista asioistaan. Mutta aika epätodennäköinen ja kaukaahaettu vaihtoehtohan tämä on.
Ajattelin laittaa tekstarin ystävälleni vaikka näin: "Moi! Toivottavasti et suutu, mutta mun on pakko sanoa tämä. Jarin vaimo on mun tuttuni, lasken hänet jopa kaverieni joukkoon kuuluvaksi, ja näemme pari kertaa viikossa. Sinä olet tervetullut käymään milloin tahansa, mutta Jarin täytyy ensin selvittää asiat vaimonsa kanssa ennen kun haluan kutsua teidät pariskuntana meille kahville. En halua joutua välikäteen. Toivottavasti ymmärrät."
Onko huono idis?

Tuo visti on mielestäni todella asiallinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

Mutta siinä on sitten se vaara, että menetän ystäväni ja lapseni kummitädin.
?

Entäs jos kaveri saa myöhemmin tietää, että sä tiesit, mutta et kertonut? Mä en pitäisi salailevaa ystävää kovin kummoisena ystävänä.

Ystävälläni siis on suhde varattuun mieheen. Miehen vaimo on tuttuni, jonkinmoinen kaverini. Jos pitää valita, pidän mielummin sydänystäväni jonka olen tuntenut yli 20 vuotta, kuin uudehkon tuttavuuden jonka kanssa nähdään vain perhekerhossa ja puistossa mutta ei muuten.
Jos tilanne olisi päinvastoin, eli tutullani olisi suhde läheisen ystäväni mieheen, niin kertoisin samantien ystävälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

Mutta siinä on sitten se vaara, että menetän ystäväni ja lapseni kummitädin.
?


siis miehen kaverista viis, mutta omaa ei voi kieltää??

Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minä sanoin mieheni ystävän tyttöystävälle, että ulos. Miehen ystävä on tervetullut oman vaimonsa kanssa tai yksin, mutta ei hoitojensa kanssa. Miehen ystävä nosti tästä metelin, olen kuulemma kamala akka ja silleen.
 
None of my business. En puuttuisi tilanteeseen ollenkaan. Jos on noin avointa peliä, niin kyllä jäävät kiinni ilman kertomisiakin. Tai sitten ei. Mun mielestä ulkopuolisen on turha mennä pahoittamaan kenenkään mieltä.
 
itse ensin sanoisin että eivät ole tervetulleita ja pyytäisin poistumaan. sitten kertoisin vaimolle. meillä päin sanonta, ystävä ei raskisi loukata, tosi ystävä kertoisi totuuden! vaikka se sattuu, niin mitä nopeammin tieto tulisi sen parempi joko välien selviämiseen (pettäjällä ja oikealla puoliskolla) tai eroon valehtelusta! ja jos ukko viitsisi jotain tuommoista sano et kaamee oot, ni sano et kui kaamea itse ku pelkäät akkaas nii että et voi sanoa ei kiinnosta yhteiselo ja viel tuot uuden lelus sun luo näytille vaikka tietää olette ystäviä vaimon kaa...

tai sit ku tuos mainitsit et ehkä ovat sopineet tapailevat muita niin juuri kun ukko (pettäjä) on hörppäsemässä kuumaa kahvia nii sano et joo kiva ku tulitte, viime viikol tapasinki vaimos uuden ukon =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Kertoisin kahvittelemaan tulleelle pariskunnalle, että vaimo on kaverisi. Sitten kysyisin mieheltä: kerrotko sinä vai kerronko minä?

Mutta siinä on sitten se vaara, että menetän ystäväni ja lapseni kummitädin.
?

Entäs jos kaveri saa myöhemmin tietää, että sä tiesit, mutta et kertonut? Mä en pitäisi salailevaa ystävää kovin kummoisena ystävänä.
[/quote

Tämä onkin hyvä pointti. Omat kaverini eivät kertoneet mulle mieheni pettämisistä ennen kuin eron jälkeen. Silloinkin se lipsahti yhdeltä vahingossa. Vain se jolta lipsahti on enää ystäväni. Niin vain kävi.
 
No huh. Minusta hoitakoot ihmiset omat suhdekuvionsa sotkematta ulkopuolisia asiaan, eli päiväkahvipaikkansa saavat hakea muualta. Jos et kuitenkaan kehtaa kieltää heitä tulemasta ja he teeskentelevät olevansa vain ystäviä tai jotain, niin kysäisepä ihan noin ohimennen että MITÄS SUN PUOLISOLLESI KUULUU? "Onko teillä lomasuunnitelmia, voitais yhdessä lähteä joku ilta jonnekin" etc. Samalla selviää hoidolle, miten vakavissaan pettäjä on....

Et voi olla tekemättä mitään, koska totuus paljastuu taatusti aikanaan ja olet osasyyllinen, kun salailet.
 
Kertoisin, koska haluaisin, että minulle kerrottaisiin. Ennen kertomista ilmoittaisin asianomaiselle pariskunnalle, että aion kertoa heidän suhteestaan. Tekisin myös heti selväksi, että minä en ala toisten parisuhdepelejä salailemaan.
 

Yhteistyössä