A
Annelie
Vieras
Rakas ystäväni, (jolla on diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, astma, luupiikki, ) närästystä haaveilee raskaudesta. Ymmärrän toki, että oma lapsi on jokaisen haave ja henkilökohtainen asia, mutta mietin miten hän sitten jaksaa tuota lasta hoitaa kun hänellä on oman terveytensä kanssa runsaasti ongelmia. Hän on sanonut, että töissä käynti on hänelle jo aivan suuri väsymyksen aiheuttaja. Ystäväni työskentelee sihteerinä tehden säännöllistä päivätyötä ja ymmärrän, että työ ja näiden sairauksien kanssa painiminen on jo todella iso haaste ja vie paljon energiaa. Olisin toki onnellinen jos hänellä olisi oma lapsi, mutta mietin jaksaisiko hän yövalvomisia ja sitoutumista lapsen hoitoon. Hän ei esimerkiksi halua puhua loppuviikolla koskaan puhelimessa, koska on niin väsynyt ja kunnioitan tätä täysin. Soittelen siis hänelle viikonloppuna ja usein odotan hänen soittoaan minulle. Itselläni on kolme lasta ja hän näkee kyllä vierailuillaan (noin kerran kk) mitä perhe-elämä oikein on. Huvittavinta on, että hän kertoo katsoneensa Supernannya ja kyselee minulta miksi en ole kokeillut niitä neuvoja lastenkasvatuksessa.... yritän hänelle sitten selittää, että ei aina tämä vanhemmuus ei mene niinkuin sen toivoisi menevän. Olen myös kertonut avoimesti kuinka paljon perhe-elämä vie minun energiaani ja vapaa-aikaani (olen työssäkäyvä) ja hän kyllä usein antaa täyden ihailun jaksamisestani. Ja miettii miten hän sitten jaksaa jos saa lapsia. Ja minä niin toivoisin hänellekin oman lapsen, mutta mietin jaksaisiko hän tätä kaikkea....
