moninko kertaisia yh:ta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sekaisin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sekaisin

Vieras
Hei!
Monenko lapsen yksinhuoltajia olette? Pärjäättekö, oletteko elämäänne tyytyväisiä? Itse olen 4 lapsen yh, mutta yllättäen huomasin olevani raskaana. Mietinkin päätyäkö keskeytykseen kuten miesystävä toivoo vai pärjäisinkö jopa viiden kanssa? Neljän kanssa mennyt ihan ok, vaikka toki välillä väsyttää.
 
kiitos vastauksistanne. Minulla on lapset 10v, 8, 5 ja nuorin 1½v. Nuorin on nykyisen miesystäväni kanssa yhteinen, tämä maha-asukki siis olisi täyssisarus ja ihanan pieni ikäero tulisi. On vaan niin surullista yksin odottaa, edellisellä kerralla sen jo koin. Latistaa hiukan omaakin onnea. Ja sitten lapsen kasvaessa TAAS joutuu tappelemaan tapaamisista, yms. On tämä vaikeaa! No huomenna ehkä vähän viisaampi, kun on polilla käynti.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.08.2005 klo 17:34 sekaisin kirjoitti:
kiitos vastauksistanne. Minulla on lapset 10v, 8, 5 ja nuorin 1½v. Nuorin on nykyisen miesystäväni kanssa yhteinen, tämä maha-asukki siis olisi täyssisarus ja ihanan pieni ikäero tulisi. On vaan niin surullista yksin odottaa, edellisellä kerralla sen jo koin. Latistaa hiukan omaakin onnea. Ja sitten lapsen kasvaessa TAAS joutuu tappelemaan tapaamisista, yms. On tämä vaikeaa! No huomenna ehkä vähän viisaampi, kun on polilla käynti.
Päivä kerrallaan vaan menet eteenpäin,niin me muutkin mennään.lapsista on paitsi valtavasti työtä myös paljon iloa.Onnea odotukseen :hug:
 
Mulla on 3 muksua,olen yksinhuoltaja.Lapset ovat 17,10 ja 1v3kk.en osaa enää edes kuvitella millä tavalla miehen läsnäolo voisi helpottaa elämäämme käytännössä.Vielä kun oli ukko talossa,kaikki vastuu ja teot olivat mun harteillani joka tapauksessa,eli mikään ei muuttunut kun laitoin ukon menemään.
 
Mulla on 3 muksua,olen yksinhuoltaja.Lapset ovat 17,10 ja 1v3kk.en osaa enää edes kuvitella millä tavalla miehen läsnäolo voisi helpottaa elämäämme käytännössä.Vielä kun oli ukko talossa,kaikki vastuu ja teot olivat mun harteillani joka tapauksessa,eli mikään ei muuttunut kun laitoin ukon menemään.
 
minä olen tällähetkellä 4 lapsen lähes yksinhuoltaja vaikka naimisissa olenkin, vastuu on minulla. Mies kyllä hoitaa välillä asioita ja huolehtii lapsista, mutta minun on kuitenkin oltava kaiken aikaa varuillaan että jos mies ei lupauksistaan huolimatta tee kuten sovitaan on minun asiat hoidettava. ja tämä tapahtuu hyvin usein. silti ero ja yksin jääminen pelottaa,ja soudan ja huopaan eroratkaisun kanssa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.08.2005 klo 18:54 anne-68 kirjoitti:
minkä takia joudut yksin odottamaan jos masuasukas on NYKYISEN miesystäväsi?Ja siis edellisen "täyssisarus"?Vai menix multa jotain ohi..?

Ei sinulta mennyt mitään ohitse!!
Me "seurustelemme", emme siis asu yhdessä. Minulla on neljä lasta, joista siis yksi yhteisemme, miesystäväni asuu ed liitosta olevan poikansa kanssa kaksin. Nyt tulossa siis toinen yhteinen lapsi, jonka kaikesta huolimatta päätin pitää. Ei minusta ollut keskeytykseen vaikka sitä vakavasti harkitsin ja varmasti olisi ollut järkevämpi vaihtoehto. Mies ei voi luvata minulle mitään muuta kuin kantavansa vastuun tästäkin lapsesta, maksavansa elatusmaksut, jne. Yhdessä olemme olleet pian kolme vuotta ja näyttää ettei tämä suhde tästä miksikään muutu. Ei halua yhteen muuttaa, mielestään hänen vanhin poikansa siitä kärsisi, joutuisi koko elämänsä muuttamaan, jne. Enemmän taitaa olla hänen omaa sitoutumispelkoa, rutiinien muuttumisen pelkoa, jne. Mutta haluaa kuitenkin minun kanssani olla ....mitä se sitten tarkoittaneekaan?! Enkähän minä ketään voi enkä haluakaan pakottaa kanssani asumaan. Mutta siitäkin huolimatta halusin vauvan pitää, sillä lapset ovat tärkeämpiä kuin aikuisten väliset suhteet!!!
 

Yhteistyössä