niinpä niin
Onko tällä palstalla ketään etä-isää jolla olisi pokkaa myöntää rehellisesti, että vika eroon hänessä ittessään?
Että lasten äiti ei halua antaa lapsia tapaamiselle siksi, ettei luota, koska mies itse ei ole koko pitkän yhdessäolon aikana ottanut vastuuta lapsista ollenkaan, eikä osaa edes ruokaa laittaa, eikä kykene niihin eronkaan jälkeen?
Olen kuunnellut miesten juttuja, ja alkaa pikkusen hiljaa tympiä: aina on mies muka ollut niin kunnollinen äijä, parisuhde hyvä, ja sitten muija onkin yhtäkkiä vaan lähtenyt, ilman että mies itse olisi osannut mitään aavistaa.
Ja mies väittää sitten oppineensa erosta ja olevansa muuttunut mies, ja hirvee hinku on perustaa uusi perhe ja tehdä uuden muijan kanssa lisää tenavia, edes se yksi.
Kuka uskaltaa sanoa, että syy on se että halutaan korvata ja korjata se pieleen mennyt liitto, ja näyttää että "kato nyt, kyllä onnistuu vielä "?
Esim. mies väittää että ex-muija oli vaan v-mäinen nalkuttava akka, kylmä ja epäempaattinen ja huono äiti, ja silti sai lapset.
Todellisuudessa nainen on yrittänyt että mieskin ottaisi vastuuta tai edes tekisi jotain kotona, mutta mies on jatkanut lapsista huolimatta vapaata poikamieselämää poikaporukan kapakkailtoineen. Ja ollut naiselle yksi hoidetta niiden omien lasten joukossa.
Moni katkera jätetty ex-mies on leiponut muijastaan persoonallisuushäiriösen, vaikka takana on vain kaikkeen väsynyt ihminen, koska mies itse ei ole ottanut vastuuta mistään.
kysympä vaan
Vieras Otsikko: Vika ittessä
Onko ketään yh-äitiä, jolla olis pokkaa
myöntää että vika olis ittessä?
Oon kuunnellu tarpeeksi naisten juttuja ja alkaa pikusen hiljaa
ottaa kupoliin kun aina vika on miehessä
ja itse ollaan täydellisiä.
Esimerkiksi:
Oon 100% varma että monen miehen alkoholismin takana on hankala nainen. Eli itse en sekaantuisi alkoholistin ex-muijaan koskaan.
Samoin monesta miehestä on leivottu persoonallisuushäiriöinen vaikka totuus on vain se
että muija on sen ärsyttänyt äärimmilleen.
Kyllähän mies hermostuu kun oikein vimpan päälle ärsytetään.
että sillee
Että lasten äiti ei halua antaa lapsia tapaamiselle siksi, ettei luota, koska mies itse ei ole koko pitkän yhdessäolon aikana ottanut vastuuta lapsista ollenkaan, eikä osaa edes ruokaa laittaa, eikä kykene niihin eronkaan jälkeen?
Olen kuunnellut miesten juttuja, ja alkaa pikkusen hiljaa tympiä: aina on mies muka ollut niin kunnollinen äijä, parisuhde hyvä, ja sitten muija onkin yhtäkkiä vaan lähtenyt, ilman että mies itse olisi osannut mitään aavistaa.
Ja mies väittää sitten oppineensa erosta ja olevansa muuttunut mies, ja hirvee hinku on perustaa uusi perhe ja tehdä uuden muijan kanssa lisää tenavia, edes se yksi.
Kuka uskaltaa sanoa, että syy on se että halutaan korvata ja korjata se pieleen mennyt liitto, ja näyttää että "kato nyt, kyllä onnistuu vielä "?
Esim. mies väittää että ex-muija oli vaan v-mäinen nalkuttava akka, kylmä ja epäempaattinen ja huono äiti, ja silti sai lapset.
Todellisuudessa nainen on yrittänyt että mieskin ottaisi vastuuta tai edes tekisi jotain kotona, mutta mies on jatkanut lapsista huolimatta vapaata poikamieselämää poikaporukan kapakkailtoineen. Ja ollut naiselle yksi hoidetta niiden omien lasten joukossa.
Moni katkera jätetty ex-mies on leiponut muijastaan persoonallisuushäiriösen, vaikka takana on vain kaikkeen väsynyt ihminen, koska mies itse ei ole ottanut vastuuta mistään.
kysympä vaan
Vieras Otsikko: Vika ittessä
Onko ketään yh-äitiä, jolla olis pokkaa
myöntää että vika olis ittessä?
Oon kuunnellu tarpeeksi naisten juttuja ja alkaa pikusen hiljaa
ottaa kupoliin kun aina vika on miehessä
ja itse ollaan täydellisiä.
Esimerkiksi:
Oon 100% varma että monen miehen alkoholismin takana on hankala nainen. Eli itse en sekaantuisi alkoholistin ex-muijaan koskaan.
Samoin monesta miehestä on leivottu persoonallisuushäiriöinen vaikka totuus on vain se
että muija on sen ärsyttänyt äärimmilleen.
Kyllähän mies hermostuu kun oikein vimpan päälle ärsytetään.
että sillee