H
huoh taas
Vieras
En tiedä muistaako kukaan,viime viikolla kirjottelin kun mummoni sanoi mulle että meidän ei pitäisi ottaa yhtään lemmikkejä kun ollaan,ja varsinkin minä heikkohermoisia ja nopsaan suutahtavia:Ooltiin silloin siis oottamassa uutta koiravauvaa kotia...olen helposti syttyvä mutta mummoni mielestä tämä on sama kuin olisin väkivaltainen;ja ikinä en ole niin muksuja kuin eläimiä lyönyt tai muutenkaan kurittanut
Tämä mummon pinttymä mun heikkohin hermoihin juontaa juurensa siitä kun tota meidän ekaa koiraa komennettiin hänen mielestään liikaa(terri ja tosi omapäinen
)
ja jos tyttöäni komennan vähänkin niin heti on naukumassa välissä!
Sanoi vielä lopuksi tosiaan että häntä säälittää ja pelottaa koirien puolesta:"älkää hermojanne niihin menettäkö ja lyökö niitä!"ETTÄ NÄIN
ja tosiaan mitään ei ole annettu hälle aihetta syyttää meitä väkivallasta:O
eli jos on huonot hermot on automaattisesti väkivaltainen kaikkea kohtaan!
Ja en edes ole tuota huonohermoisuuttani näyttänyt mitenkään huutamalla tai muuta vastaavaa:Ojos suutun helppoon niin murisen itsekseni enkä edes ääntäni korottele.
Sori paasaus,suututtaa vaan niin kamalasti kun aiheetta todellakin syytellään ja noin pahasti sanotaan,ja silti pahalta tuntuu myös olla mykkäkoulussa koska myöskin unhdan helposti riidat;mutta tää nyt oli musta tosi ilkeä homma joten mietin nyt että miten jatkossa kun ei yhtään huvita olla yhteyksissä
Mitä mieltä te olette?olenko turhaan suuttunut "vieläkin"?miten te reagoisitte tilanteeseen?
Tämä mummon pinttymä mun heikkohin hermoihin juontaa juurensa siitä kun tota meidän ekaa koiraa komennettiin hänen mielestään liikaa(terri ja tosi omapäinen
)ja jos tyttöäni komennan vähänkin niin heti on naukumassa välissä!
Sanoi vielä lopuksi tosiaan että häntä säälittää ja pelottaa koirien puolesta:"älkää hermojanne niihin menettäkö ja lyökö niitä!"ETTÄ NÄIN
ja tosiaan mitään ei ole annettu hälle aihetta syyttää meitä väkivallasta:O
eli jos on huonot hermot on automaattisesti väkivaltainen kaikkea kohtaan!
Ja en edes ole tuota huonohermoisuuttani näyttänyt mitenkään huutamalla tai muuta vastaavaa:Ojos suutun helppoon niin murisen itsekseni enkä edes ääntäni korottele.
Sori paasaus,suututtaa vaan niin kamalasti kun aiheetta todellakin syytellään ja noin pahasti sanotaan,ja silti pahalta tuntuu myös olla mykkäkoulussa koska myöskin unhdan helposti riidat;mutta tää nyt oli musta tosi ilkeä homma joten mietin nyt että miten jatkossa kun ei yhtään huvita olla yhteyksissä
Mitä mieltä te olette?olenko turhaan suuttunut "vieläkin"?miten te reagoisitte tilanteeseen?