Moi

[mimmali]

Kuuluuko raskausaika tuntua järkkypitkältä ja varsinkin kun menossa vasta rv 15+6? :ashamed:
Tuntuu että oon ollu ikuisuuden raskaana eikä viikkoja meinaa millään tulla lisää vaikka jo 10 viikkoa olen tiennyt olevani raskaana.Aika huono omatuntokin asian suhteen kun pitäs vissiin olla semmonen jees-olo mutta kun oon ollut koko tämän alkuraskauden aikas kipeä ja nyt tuntuis että tulis sietokyky täyteen,varsinkin tuon kivun ja kutinan vuoksi. :|

Kiitos. :flower:

 

[moi]

Kuuluu Raskausaika oli tuskaa, siksipä meille riittää nämä kaksi.

 

[mimmali]

Kuuluu Raskausaika oli tuskaa, siksipä meille riittää nämä kaksi.

Kiva homma. :ashamed:

 

[moi]

Kuuluu Raskausaika oli tuskaa, siksipä meille riittää nämä kaksi.

Kiva homma. :ashamed:

No, kyllä se siitä. Ja ajattelet sitä, minkä saat raskausajan jälkeen Oman rakkaan lapsen! Ja äkkiä se raskausaika unohtuu, meillä esikko oli 1v ku olin jo uudelleen raskaana vaikka siis tosiaan valitin joka päivä ettei enää ikinä isoa mahaa ja sivuoireita. Periaatteessa nyt, ku kakkonen on 7kk voisin taas alkaa yrittää lasta, mutta ei mun hermot kestäis enää yhtää kiljuvaa kaks vuotiasta

Koita jaksaa! Keksit itelles paljon tekemistä niin aika kuluu nopeampaa

 

[moi]

Ja vielä, ei sulla tartte mitään jees oloa olla. Mulla ei ainakaan ollut koko kakkosen raskaudessa juurikaan mitään "jee jee mä oon raskaana" oloja. Kestin sen 9kk sen takia, että sain ihanan pienen pojan Eikä se raskausajan vihaaminen ole yhtään vähentänyt rakkautta lapsiini. Voi, ne on NIIN ihania ja rakkaita ja niiden takia kärsisin kyllä mitä vain.

 

[mimmali]

Kuuluu Raskausaika oli tuskaa, siksipä meille riittää nämä kaksi.

Kiva homma. :ashamed:

No, kyllä se siitä. Ja ajattelet sitä, minkä saat raskausajan jälkeen Oman rakkaan lapsen! Ja äkkiä se raskausaika unohtuu, meillä esikko oli 1v ku olin jo uudelleen raskaana vaikka siis tosiaan valitin joka päivä ettei enää ikinä isoa mahaa ja sivuoireita. Periaatteessa nyt, ku kakkonen on 7kk voisin taas alkaa yrittää lasta, mutta ei mun hermot kestäis enää yhtää kiljuvaa kaks vuotiasta

Koita jaksaa! Keksit itelles paljon tekemistä niin aika kuluu nopeampaa

kiitos..
Juu vähän luulen että kun käärön saan syliin niin..maailma muuttuu. :heart:
Tällä menolla ei kyllä kakkosta ole tulossa ihan heti jos halut pysyvät samassa mittakaavassa kun tämän raskauden aikana eli 100%:sta joku 0,1%.. :ashamed:

 

[meah]

Joo, kuuluu. Eikä ole helpommaksi muuttunut. Ja joka kierroksella se tuntuu pidemmältä, tää taitaa jäädä viimeiseksi.
Rv 39+1 ja vaikka kestettävää on tod.näk. vaan muutama päivä, niin tosiaan tekis mieli hinkuttaa kirjastokortilla ranteet auki |O

 

[mimmali]

Joo, kuuluu. Eikä ole helpommaksi muuttunut. Ja joka kierroksella se tuntuu pidemmältä, tää taitaa jäädä viimeiseksi.
Rv 39+1 ja vaikka kestettävää on tod.näk. vaan muutama päivä, niin tosiaan tekis mieli hinkuttaa kirjastokortilla ranteet auki |O

Kirjastokortin reunat ei oo terävät. :| :hug:
Kaikista pahin aika on varmaan just toi kun on vaan muutama kaamee päivä jäljellä ja odottaa ja pelkää vaan h-hetken lähestymistä..Jaksamisia sinne. :flower:

 

[moi]

Joo haluttomuus oli samaa ku sulla... Meinas ola riitoja miehen kaa kyllä, mut siitäki selvittiin. Nyt sitte on senki eestä kivaa

Annan sulle vinkin, sit ku vauva syntyy, niin ainaki mun kaikki huomio suunnilleen oli vauvassa. Opin silloin, että kannattaa huomioida miestäki... Silloin nimittäin oli toinen "kriisi" ku miehestä tuntu ettei se kuulu meidän perheeseen.

 

[mimmali]

Joo haluttomuus oli samaa ku sulla... Meinas ola riitoja miehen kaa kyllä, mut siitäki selvittiin. Nyt sitte on senki eestä kivaa

Annan sulle vinkin, sit ku vauva syntyy, niin ainaki mun kaikki huomio suunnilleen oli vauvassa. Opin silloin, että kannattaa huomioida miestäki... Silloin nimittäin oli toinen "kriisi" ku miehestä tuntu ettei se kuulu meidän perheeseen.

Ai jaa..
enpä tuota ole tullut ajatelleeksikaan että mies voisi olla yhtä lailla huomionkipeä..Kiitos neuvosta,täytyy pistää korvan taakse.Ja hyvin voi olla että mies on koko ajan vauvan kanssa eikä huomioi minua ollenkaan,ei sitä tiä.

 

[Mahza]

Kyllä se aika menee loppujen lopuks aika nopsaan, patsi se viimenen kuukaus. Mulla on molemmat tytöt menny yli pari viikkoa, silloin kyllä teki mieli jo pikkasen itkeä. Mä inhoon odottamista Mutta kyl sen jaksaa, kun palkinto odottamisesta on kuitenkin hyvä

 

[moi]

Joo haluttomuus oli samaa ku sulla... Meinas ola riitoja miehen kaa kyllä, mut siitäki selvittiin. Nyt sitte on senki eestä kivaa

Annan sulle vinkin, sit ku vauva syntyy, niin ainaki mun kaikki huomio suunnilleen oli vauvassa. Opin silloin, että kannattaa huomioida miestäki... Silloin nimittäin oli toinen "kriisi" ku miehestä tuntu ettei se kuulu meidän perheeseen.

Ai jaa..
enpä tuota ole tullut ajatelleeksikaan että mies voisi olla yhtä lailla huomionkipeä..Kiitos neuvosta,täytyy pistää korvan taakse.Ja hyvin voi olla että mies on koko ajan vauvan kanssa eikä huomioi minua ollenkaan,ei sitä tiä.

Niin voihan siinä noinkin toki käydä. Meillä mä harjoittelin imetystä ja pidin poikaa sylissä suunnilleen koko hereilläolo aikani. Sit illalla sanoin yöt miehelle ja menin nukkuun. Mutta jos osaatte puhua tunteistanne niin tuskin ongelmaa tulee. Mä vaan yllätyin täysin ku mies sit jonku kk päästä kertoi mulle miltä siitä tuntui ku huomasin vaan vauvan. Oon sit varoitellu kaikkia Tokan kaa ei päässy sit tuo ongelma meille enää

Mutta onnea sulle ja voimia raskausaikaan! Mä lähen keitteleen puuroo vauvalle.