Miusta ei ole kummiksi.

Miulla on tasan yksi, kolmevuotias kummipoika. Omat tytöt on 5 ja 6. En mahda mitään sille, että minnuu ei tippaakaan kiinnosta poikien jutut enkä niistä mitään tiedä + minnuu ei kiinnosta enää noin pienet lapset, kun olen omani saanut vähän isommiksi. Lisäksi miusta hän on mahdottoman hemmoteltu ja isompien sisarustensa kustannuksella.

Mikä minnuu vaivaa? Mie olin niin onnellinen kolme vuotta stten, kun pääsin kummiksi!

 

voi, ajattele pientä poikaa! kyllä susta on kummiksi, jos vain haluat!! kolmevuotiaat pojat on IHANIA!!!!

 

Ai. Minulla taas niin hassusti, että omat kummilapseni ovat mielestäni sisarussarjansa fiksuimmat. tai tykkään heistä eniten.
Harmi vaan kun sisarukset ovat inhottavia, yksi on aina äänessä itse, kun on suvun ainoa eri sukupuolta oleva lapsenlapsi. Ihan isovanhempiensa pilalle hemmottelema, koko ajan itse äänessä eikä anna muille mitään. (poika)

Toisen kummilapsen perheessä on ilkeä isosisko. Kiusaa salaa ja huomaamattomasti, yrittää tiputtaa telineeltä ja on itsekäs. Häntä pitää odottaa puoli tuntia, että saa kyläilijä tulla leikkiin mukaan.

Kolmannen kummilapsen perheessä molemmat lapset ihan ok. Siis kummilapsi sisaruksineen. mutta vanhemmat huh,rahanahneita.

 

Meidän esikoinen on vajaa 2v ja sen kummit ei ole siitä kiinnostunut Harmittaa ihan älyttömästi meidän kummi valinta.

 

[QUOTE="joku";22638515]Meidän esikoinen on vajaa 2v ja sen kummit ei ole siitä kiinnostunut Harmittaa ihan älyttömästi meidän kummi valinta.[/QUOTE]

Mie valitsin meidän lasten kummit sillä perusteella, keitä ihmisiä eniten arvostin. Hassua tavallaan, sillä kaikki paitsi yksi asuvat ihan eri puolilla Suomea. Mutta en mie tavallaan ajatellutkaan, että kummit olis hirveästi tekemisissä. Kerran vuodessa käyvät ja lahjat usein lähettävät, mutta ovat kuitenkin meidän tytöille tärkeitä.

 

[QUOTE="jaa";22638513]Ai. Minulla taas niin hassusti, että omat kummilapseni ovat mielestäni sisarussarjansa fiksuimmat. tai tykkään heistä eniten.
Harmi vaan kun sisarukset ovat inhottavia, yksi on aina äänessä itse, kun on suvun ainoa eri sukupuolta oleva lapsenlapsi. Ihan isovanhempiensa pilalle hemmottelema, koko ajan itse äänessä eikä anna muille mitään. (poika)

Toisen kummilapsen perheessä on ilkeä isosisko. Kiusaa salaa ja huomaamattomasti, yrittää tiputtaa telineeltä ja on itsekäs. Häntä pitää odottaa puoli tuntia, että saa kyläilijä tulla leikkiin mukaan.

Kolmannen kummilapsen perheessä molemmat lapset ihan ok. Siis kummilapsi sisaruksineen. mutta vanhemmat huh,rahanahneita.[/QUOTE]

No, tässä miun kummilapsen perheessä kaikki lapset ovat ihan erilaisia kuin meidän. Lähinnä silleen, että meillä luetaan paljon kirjoja ja leikitään mielikuvitusleikkejä, kun taas heillä ollaan hyvin liikunnallisia. siksikin kai mie en osaa tuon kummipoikani kanssa olla.

 

Yksi oman poikani kummeista lopetti yhteydenpidon kun poika oli 3v. En tajua miksi, kun kuitenkin itse halusi kummiksi ja on itsekin teini-ikäisen pojan yh, joten luulisi poikien maailmasta jotain tietävän ennestäänkin :/ Eikä todellakaan lahja-automaattina häntä pidetty.