Mittaatteko lapsen jalan koon ennen kenkien ostamista - lapsilla usein liian pienet kengät

[Kenkäfriikki]

Toisesta ketjusta tuli mieleen kuinka mini ostaa lapselleen kengät niin ettei mittaa koskaan lapsen jalkaa tai uuden kengän sisäpohjaa?

Moni lapsi käyttää liian pieniä kenkiä, koska heille ostetaan kengät iän ja mututuntumalla koon perusteella ja kaikenmerkkiset kengät ostetaan samaa kokoa, vaikka toisen merkin 30 saattaa toisella merkillä olla 32!

Eli lapsen jalka pitäisi mitata 3 kuukauden välein. Kyllä kasvaa niin nopeasti ja yllättäen. Eli jos lapsen jalan pituus seisaaltaan mitattuna on 20cm tasan niin silloin lisätään 1,5cm liikkuma+kasvuvaraa.

Eli kengän pohjallisen tulisi olla esim. jalan pituus 20cm + liikkuma/kasvuvara 1,5 cm eli 21,5 cm ja sitten mittailemaan kengän sisäpohjallisen pituutta, jonka tulisi olla tuon 1,5 vm pidempi kuin jalka...

 

[Empuuu]

On mitattu tai sitten irrotettu kengän pohjallinen ja mallailtu jalkaa siihen.

 

["vieras"]

Kun ostan lapsille kenkiä, niin joko kokeilevat jalkaansa (paras on kun sen pohjallisen saa irti ja voi sen kanssa vielä varmistaa koon) tai sitten olen kotona piirtänyt lapsen jalan pahvinpalalle ja testailen sillä sitä kokoa.

 

[Empuuu]

Muistaakseni jopa 75% suomalaislapsista käyttää vääränkokoisia kenkiä.

 

[Poppu]

Me mitataan kaupassa sillä mittarilla ja sen mukaan ostetaan sitten. Ja huomioidaan tietysti villasukat, liikkumavara, saako lapsi itse kengät kiinni (eskarilainen etenkin) jne.

 

["Vieras"]

Me mitataan kaupassa sillä mittarilla ja sen mukaan ostetaan sitten. Ja huomioidaan tietysti villasukat, liikkumavara, saako lapsi itse kengät kiinni (eskarilainen etenkin) jne.

Se mittari on useassa kaupassa sellainen, ettei näytä senttejä vaan kengän koon, joka tosiaan voin olla toisella merkillä sattumalta juuri oikean kokoinen ja toisella sitten taas liian pieni tai iso. Sellaiseen mittariin en luottaisi!

 

[moekoe]

Kyllä mittaan. Ja mulla on myös pahvimalli mukana, ja muksu, kun löytyy pahvimallin mukaan sopiva, niin muksu saa kävellä niillä vielä pitkin käytävää, että näen kuinka istuu jalassa vai lonksuuko.
Mun mutsi osti mulle aina joko monta numeroa liian isot kengät, kun "kasvaahan sun jalka" tai sit jos alesta löytyi jo valmiiksi kinnaavat, niin selitys olikin, "ei sun jalkas niin paljoa kasva, ettei noi menis lopputalvea/kesää/syksyä..."
Sama oli kaikissa vaatteissa.
Joten vaikka se olis kuinka hankalaa, aikaa vievää ja "kallista" niin mun lapsilla on aina sopivan kokoiset vaatteet ja varusteet.

 

[Poppu]

[QUOTE="Vieras";27892894]Se mittari on useassa kaupassa sellainen, ettei näytä senttejä vaan kengän koon, joka tosiaan voin olla toisella merkillä sattumalta juuri oikean kokoinen ja toisella sitten taas liian pieni tai iso. Sellaiseen mittariin en luottaisi![/QUOTE]

Joo kyllä, mutta meille se on aina osunut oikeaan ja ei me hyllystä juuri sitä kokoa otetakaan jonka mittari antaa. Lapsi on aina mukana kenkäostoksilla, en osta kenkiä ilman käyttäjää sovittamassa.

 

[nedra]

Mittaan ja mallaan aina pohjallisen kanssa että on sopiva, samaten käyn kengät muutamana kuukauden välein läpi ja tarkistan että ovat edelleen hyvät.

 

["poikia3"]

Sama kyllä koskee aikuisiakin. Olen opiskeluaikanani myynyt kenkiä. Ja paras oli, kun naisen jalka tursusi ulos sovittamastaan avokkaasta. Yritin ehdottaa, josko hän sovittaisi suurempaa. Rouva loukkaantui ja ilmoitti aina käyttäneensä koon 38 kenkiä. Oikeasti olisi pitänyt olla varmaan 2 numeroa isompi kenkä.

Omakin kengän numeroni on aikuisiällä kasvanut 2 numeroa. 18 vuotiaana käyttämäni 38 numeron kengät eivät kyllä mene millään enää jalkaan. Myös kengän lestin pitää nykään olla leveämpi kuin silloin nuorena.

 

[hyvä muistaa]

Menen aina ostoksille pahville piirretyn ja irtileikatun tassunkuvan kanssa, ja kaupassa saa sen kanssa asiantuntevaa palvelua. Numeroon en tuijota.

Olen kyllä huomannut että joillakin lapsilla on ihan uskomattoman pieniä kenkiä. tai sitten meidän lapsilla on hervottomat hobittijalat.

 

[FreezeCat harmaana]

Jos lapsi ei syystä tai toisesta ole mukana kenkienostoreissulla, niin silloin on mukana lapsen jalasta otettu mallikuva. Muutoin toki sovitellaan huolella kenkiä jalkaan ja otetaanpa se pohjallinenkin ja verrataan jalkaa siihen.

 

["qwer"]

Mä en enää osta edes pahvimallin kanssa, vaan lapsi on mukana sovittamassa. Ensinnäkin, 9-vuotiaalla on jo omat mieltymyksensä mallin yms suhteen, ja toiseksi, kengän istuvuus ei selviä pelkän pohjallisen perusteella. Jalkoja on niin eri mallisia, litteitä/rintavia, leveitä/kapeita jne. Lapsen ollessa pienempi käytin kyllä tuota pahvimallia.

 

[vicy]

Lapsi on aina mukana kun kenkiä ostetaan. Mutta aina ei kannata tuijottaa myöskään siihen pohjallisen kokoon koska olen tavannut useampia kenkiä joissa pohjalinen on pienempi kuin kengän pohja tai pohjallinen nousee ylös kengän reunaan joko edestä tai takaa eli pohjallinen on isompi kuin kengän pohja.

 

["vieras"]

Kuopukselle ostin kengät viimeksi sovittamatta, hänellä ja isommalla sisaruksella on samanlaiset kengät ennestään, joten niiden pohjallisten avulla pystyi helposti katsomaan sen oikean koon.

Meillä ei koskaan osteta kenkiä kokeilematta. Yleensä ne kengät on sellaisia, missä on irtopohjallinen, sen avulla on helppo mitata oikea koko. Kun pohjallisen mukaan näyttää hyvältä, kokeillaan itse kenkää jalkaan ja otetaan niillä jopa muutama spurtti kaupassa, että liikkumaan pääsee hyvin ja tuntuvat hyviltä jalassa.

 

[apu vastaan]

ja auttaahan ne myyjät jos itse ei osaa ostaa oikean kokoisia.

 

[Madicken04]

[QUOTE="Vieras";27892894]Se mittari on useassa kaupassa sellainen, ettei näytä senttejä vaan kengän koon, joka tosiaan voin olla toisella merkillä sattumalta juuri oikean kokoinen ja toisella sitten taas liian pieni tai iso. Sellaiseen mittariin en luottaisi![/QUOTE]

Itse ainakin luotan niihin mittareihin, siinä samalla mitataan ne kengät ja etsitään kustakin mallista se sopiva koko ja katsotaan myyjän kanssa yhdessä mikä sopii parhaiten lapselle.

 

["vieras"]

Menen aina ostoksille pahville piirretyn ja irtileikatun tassunkuvan kanssa, ja kaupassa saa sen kanssa asiantuntevaa palvelua. Numeroon en tuijota.

Olen kyllä huomannut että joillakin lapsilla on ihan uskomattoman pieniä kenkiä. tai sitten meidän lapsilla on hervottomat hobittijalat.

Meiltä löytyy kahta ääripäätä . Poika on sellainen kanooteilla kulkeva ja tyttö töpöjalka. Tai no nyt tytöllä taitaa olla keskiarvokokoinen jalka jo, kengät kokoa 33 (9-vuotias), poika 10 vee kulkee koossa 41...

 

["Kaisa"]

Meidän lapsilla on korkea jalkapöytä eikä pelkän pohjallisen avulla voi ostaa. Sovitettava on lisäksi ja usein useampaa mallia kunnes löytyy sopiva.

 

[lucifer]

en, koska jalka on aina mukana mihin sovitetaan.

 

[Lokki]

Me mitataan kaupassa sillä mittarilla ja sen mukaan ostetaan sitten. Ja huomioidaan tietysti villasukat, liikkumavara, saako lapsi itse kengät kiinni (eskarilainen etenkin) jne.

Ainakin mein käyttämissä markeitessa oelva mittari on ihan syvältä,sillä saa takuulla liian pienet popot.

 

[en]

En mittaa enkä piirrä pahveille. Menen sellaiseen kenkäkauppaan, jossa saa palvelua, ja pyydän myyjää valitsemaan sopivat kengät lasten jalkoihin.

 

[mulla]

lättäjalkaiset lapset, enkä tosiaan osta kenkiä minkään paperikuvan kanssa. Pohjallinen pois ja lapsi seisomaan siihen. Sitten sovitetaan varsinaista kenkää.

 

["vieras"]

Mittaan jalat useamman kerran vuodessa. Onneksi monilla hyvillä nettikaupoilla on kengät sisäpituus ilmoitettu, joten kenkien osto helppoa. Lisäksi eräässä lempinettikenkäkaupassani on myös äärimmäisen hyvä asiakaspalvelu ja sähköpostitse saa nopeasti apua, jos koko mietityttää.

 

["Vieras"]

en, koska jalka on aina mukana mihin sovitetaan.

Luotatteko tosiaan siihen että lapsi osaa sanoa että on sopiva ja riittävästi kasvuvaraa?