Mitkä piirteet ihmisessä saavat sinut jättämään ystävystymisen sikseen?

Entäs, jos on liian kiltti ja helposti hyväksikäytettävä, aina valmis auttamaan ja eikä uskalla kieltäytyä mistään, ettei vaan toinen loukkaantuisi? Kartetaanko sellaista?

Minä ainakin kartan... :ashamed: Ihmisessä pitää olla särmää, luonnetta. Ja toisaalta pelkäisin käyttäväni hyödykseni toista.

:ashamed: peesi.

 

Minä jätän narsistiset ihmiset sikseen. Heidät onneksi näkee kaukaa, niin tietää kiertää myös.

Niin. Olen 15v ollut narsistin ystävä ja muut ystävyydet jääneet kakkosiksi ja ylipäätään en ole ystävystynyt kenenkään kanssa. Nyt kun heräsin ja tajusin mikä ystäväni on, niin on aika orpo olo. Onneksi edes yksi ystävä on vielä.

Mutta tuohon kehen en halua tutustua en tiedä. Muhun ei ainakaan kukaan halua varmaan siksi kun olen hermostunut uudessa seurassa ja yritän ehkä liikaa. On varmaan ärsyttävää. Ja päästelen jotain outoa suustani kun jännitän. Enkä osaa aina olla kohtelias.

 

Sellassia minä minä tyyppejä en jaksa yhtään, puhuu vain itsestään eikä edes kuulumisa kysy...yök.

Ja toinen ryhmä on tosikot..mä en vaan jaksa olla niin asiallinen enkä jaksa sitä ihmetyksen määrää kun en aina ihan joka sanaa ajattele..

 

Sellassia minä minä tyyppejä en jaksa yhtään, puhuu vain itsestään eikä edes kuulumisa kysy...yök.

Ja toinen ryhmä on tosikot..mä en vaan jaksa olla niin asiallinen enkä jaksa sitä ihmetyksen määrää kun en aina ihan joka sanaa ajattele..

aivan samaa mieltä. yksi luokka vielä unohtui, oikeasti TYHMÄT. en osaa selittää, mutta ovat niin 'blondeja' (tämä siis vain osviittana, hiusten värin kanssa ei mitään tekemistä ) etteivät tajua oikeastaan mistään mitään.

 

Ripustautuminen ja yltiömäinen ystävystymishalu on sellaisia mitkä mut ajaa pois. Jotkut yrittää ihan liikaa ja se alkaa ainakin mua heti ahdistaa.

Näin..Mä otan heti pari askelta taaksepäin ja juoksen karkuun...

 

Minä jätän narsistiset ihmiset sikseen. Heidät onneksi näkee kaukaa, niin tietää kiertää myös.

peesi. täysin empatiakyvyttömiä ihmisiä en vois kuvitella haalivani ystävikseni :/

 

Ihminen kenen mielestä omat mielipiteet ja valinnat ovat ainoat oikeat.

Just näin. Ja sitten vielä arvostelevat muiden mielipiteitä ja valintoja suureen ääneen. Tiedän pari tuollaista ihmistä, mutta onneksi he eivät ole ystäviäni, eikä minun ole pakko olla säännöllisesti heidän kanssaan tekemisissä.

 

Entäs, jos on liian kiltti ja helposti hyväksikäytettävä, aina valmis auttamaan ja eikä uskalla kieltäytyä mistään, ettei vaan toinen loukkaantuisi? Kartetaanko sellaista?

mie en karta. semmosia kavereita miulla on useitaki. enkä käytä hyväkseni vaan jos he auttavat niin mie autan vastavuorosesti ku he tarvii apua.

 

Entäs, jos on liian kiltti ja helposti hyväksikäytettävä, aina valmis auttamaan ja eikä uskalla kieltäytyä mistään, ettei vaan toinen loukkaantuisi? Kartetaanko sellaista?

Minä ainakin kartan... :ashamed: Ihmisessä pitää olla särmää, luonnetta. Ja toisaalta pelkäisin käyttäväni hyödykseni toista.

:ashamed: peesi.

Minulla on yksi tällainen kaveri. Joka yleensä ajattelee aina ensin muita. Välill säälittää ja yritän sit ite toimia niin että asiat menis tuon kaverinkin parhaaksi. Tosi mukava ihmisenä ja tullaan hyvin toimeen. Vaikka välillä tulee itelle olo että sais pitää omaa puoltaan paremmin. Ja oon kyllä hänelle sanonutkin ettei tarvi aina muita ajatella. Mutta en siis tuon piirteen takia karta häntä.
Minsuta pahimpia on sellaset jotka on tosi hyvää kaveria niin kauan kuin niiden kans on samaa mieltä. Mutta jos erehtyy olemaan erimieltä niin on heti tappelu käynnissä että kun häntä ei ymmärretä jne. Takertujat on kans aika rasittavia.

 

Narskut voivat pysyä minusta kaukana kiitos. =)

 

-ei mielipiteitä
-elämä pyörii vain oman itsensä/oman perheen ympärillä
-suhteet alamaailmaan
-hyväksikäyttää ystäviään
-minä joudun olemaan aina se joka ehdottaa yhteydenpitoa
-valittaa vaan eikä osaa olla kiitollinen, syyttelee aina muita
-lapset käyttäytyvät väkivaltaisesti lastani kohtaan, äiti ei saa heihin mitään otetta

 

Entäs, jos on liian kiltti ja helposti hyväksikäytettävä, aina valmis auttamaan ja eikä uskalla kieltäytyä mistään, ettei vaan toinen loukkaantuisi? Kartetaanko sellaista?

Minä ainakin kartan... :ashamed: Ihmisessä pitää olla särmää, luonnetta. Ja toisaalta pelkäisin käyttäväni hyödykseni toista.

:ashamed: peesi.

Kyllä kartetaan. Itse olin nuorempana tuollainen liian kiltti ja miellyttämisenhaluinen, asetin muiden tarpeet aina omieni edelle. Minun oli vaikea saada ystäviä, enkä silloin tajunnut miksi.

Silmäni avautuivat, kun jouduin(alistuin) erään miehen kynnysmatoksi. Mies määräsi kaikesta, jopa syömisestäni, pukeutumisestani, tv-ohjelmista mitä saan katsoa, ketä saan tavata jne.. Aikani yritin tapani mukaan miellyttää häntä, ja tehdä hänet onnelliseksi, mutta ilman muuta vaatimuksia tuli vain koko ajan lisää..loppujen lopuksi henkiset voimavarani loppuivat totaalisesti, ja sairastuin vakavaan masennukseen.

Terapiassa aloin ajatella asioita uudella tavalla, ja ikäänkuin heräsin. Aloin tajuta, että minäkin olen tärkeä! Sen jälkeen aloin pitämään puoleni ja kunnioittamaan itseäni. Ja sitten alkoi ystäviäkin tulla! Tavallaan aika nurinkurista, että kun ihmisestä tulee "vähemmän mukava", muut ihmiset viihtyvät paremmin hänen seurassaan.