mitkä viikot ja mitä tekisitte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen suuren hämmennyksen vallassa ja loppuviimein ihan itse pitää se päätös tehä ja vastuu siitä ottaa mutta jos täältä jotain ajatuksen selkiyttäjää sais...



Alotetaan vähän kevyemmällä kysymyksellä, eli mitkä viikot mulla voisi olla kun viimeset kuukautiset muistaakseni alkanut 23.5. ja eka liuskatesti näyttänyt negaa 25.6. Toinen liuska näytti plussaa nyt 6.7. ja tänää parin tunnin pidätyksellä digin clearblue näytti 3+... mahdolliset raskautusmispäivät 6.6. 16.6 ja 19.6 Tämä siis ihan vaan mielenkiinnon vuoksi jos joku tykkää laskeskella tälläsiä, ultra on maanantaina...

No sitten se vähä kirpakampi kyssäri: pitääkö vauva vai ei...? Itselläni on kaksi lasta 6v ja 2v ja molemmilla eri isä aiemmista liitoista ja saaneet alkunsa hormoonihoidoilla, joten plussa on molemmilla kerroilla ollut kauan odotettu ihme...
Ja nyt tulikin yhtäkkiä täysin puskista vahinkoraskautuminen kun tämä toinen liitto päättynyt asumuseroon kuukausi sitten ja uuden miehen kanssa olen seurustellut 3kk... Seurustellaan kyllä niin vakavasti kun näin alussa voi seurustella ja molemmat oltiin maanantaina ihan 100% varmoja abosrtista ja nyt kumpikin vähän epäröi... Mutta voisiko tilanne paljon huonompi olla ku avioerokin vahvistuu vasta joulukuussa ja vauva syntyisi sitten joskus helmikuussa yms...



Että saisiko jotain pohdintoja...
 
Noh. Viimeisimpien kuukautistenhan mukaan ne viikot lasketaan. Eli 6+?
Onko kierto säännöllinen? Jos on, 6.6. vaikuttais todennäköisimmältä hedelmöittymisajankohdalta. Mutta jos on sattunut olemaan pitkä kierto......?
Ultrahan sen kertoo.

Muuhun en osaa ottaa kantaa.
 
Riippuu vähän, että kuinka pitkä kierto sulla on? Mikäli kiertosi on paljon yli 30 pv, niin veikkaisin tuota 16. pv. Mikäli kiertosi on n. 28 pv, niin veikkaisin tuota 6.6 hedelmöittymistä. Onko sulla mahdollista, ettet tiedä kumpi on lapsen isä? Tällöinhän tilanne on kinkkinen. Sitä makaa niin kuin petaa ja toisin päin. Minä en ole abortin kannattaja.
 
Suosittelen katsomaan kuvia abortoiduista vauvoista, niin tuskin tekee enää mieli tehdä sitä. Ei kannata pitää sitä aborttia vaihtoehtona, oikeesti. Siitä saa niin syvän trauman itselleen aiheutetuksi. Se ei välttämättä kaduta kahdenkaan vuoden kuluttua, mutta voi tulla tuskaisena traumansa esiin jossain elämän vaiheessa. On niin paljon ihmisiä, jotka sitä katuvat, ja siitä jää syvä trauma. Suosittelen tutustumaan keskusteluihin, jossa äidit katuvat aborttejaan jne. Näistä puhutaan aivan liian vähän. Suosittelen lukemaan riskit, joita erityisesti psyyke kokee abortin jälkeen. Ihmismieltä ei ole tarkoitettu kestämään aborttia, abortti on luonnonvoimia vastaan. Sydämeni pohjasta toivon, ettet sitä enää näkisi vaihtoehtona. Kaikkea hyvää sinulle!
 
Suosittelen katsomaan kuvia abortoiduista vauvoista, niin tuskin tekee enää mieli tehdä sitä. Ei kannata pitää sitä aborttia vaihtoehtona, oikeesti. Siitä saa niin syvän trauman itselleen aiheutetuksi. Se ei välttämättä kaduta kahdenkaan vuoden kuluttua, mutta voi tulla tuskaisena traumansa esiin jossain elämän vaiheessa. On niin paljon ihmisiä, jotka sitä katuvat, ja siitä jää syvä trauma. Suosittelen tutustumaan keskusteluihin, jossa äidit katuvat aborttejaan jne. Näistä puhutaan aivan liian vähän. Suosittelen lukemaan riskit, joita erityisesti psyyke kokee abortin jälkeen. Ihmismieltä ei ole tarkoitettu kestämään aborttia, abortti on luonnonvoimia vastaan. Sydämeni pohjasta toivon, ettet sitä enää näkisi vaihtoehtona. Kaikkea hyvää sinulle!


Ja toisaalta on ihmisiä, jotka tietävät abortin olevan kohdallaan ainoa oikea ratkaisu, eivätkä koskaan kadu päätöstään, tai traumatisoidu. Ei kannata maalata piruja kenenkään seinälle, varsinkaan sellaiselle henkilölle, jota ei edes tunne.
 
Ja toisaalta on ihmisiä, jotka tietävät abortin olevan kohdallaan ainoa oikea ratkaisu, eivätkä koskaan kadu päätöstään, tai traumatisoidu. Ei kannata maalata piruja kenenkään seinälle, varsinkaan sellaiselle henkilölle, jota ei edes tunne.

Musta tuntuu että sä et taida tietää mistä puhut. Omaan melko paljon kokemusta traumoista, ja kokemukseni mukaan valitettavasti abortti on hyvin vaikea asia ihmismielelle. Suosittelen sinua tutustumaan aiheeseen, edes nettikeskustelujen verran... Kaikista kamalinta onkin se, että aborttia ei pidetä niin kamalana asiana kuin se oikeasti ihmiselle voi olla.
 
En nyt oikein tiedä miten mut huolettomaksi huldaksi voidaan määritellä vai pitikö nyt vaan päästä lohkasemaan jotain muka hauskaa... lapsen isästä ei ole epäilystä ja kyllä multa hyväpalkkainen vakkarityökin jopa löytyy... plus että ehkäisyä tullut käytettyä joka kerta siitä huolimatta että mun ei pitäisi pystyä luonnollisesti raskautumaan...

ja mitä traimoihin tulee niin toedän jo nyt että kovin kevyesti en tulisi asiasta selviämään... mutta en vaan voi olla ajattelematta että jos lapsen isä ei kuvioissa pysykään, niin onko se sitten loppuelämä yh-äitiyttä kolmen lapsen kanssa... :(
 
Niin että koska abortti on kamalaa ja väärin, munkin olisi pitänyt pitää lapsi kun tulin ehäisystä huolimatta raskaaksi 14v? Olisi varmaan niin mulla kun lapsellakin ollut mahtava tulevaisuus.

Onneksi on tollainenkin vaihtoehto, niin voi asian "hoitaa pois" jos tietää ettei voi lapselle antaa kunnon tulevaisuutta, lapsi ei ole haluttu tms.

En kyllä alottajaa osaa auttaa, mutta onhan teillä aikaa vielä mitettiä asiaa.
 

Yhteistyössä