Tämmöstä niiku toi otsikko kertoo oon miettinyt kun on tätä kutinata ja suhinata sen verta. Tuolla omalla ukolla alkaa vanhuutta taas usein jo lerpahtamaan vaikka ennen on ollut kyltymätön mies. Sen verran jäävi ja viilipytty se kyl on et vois kai ymmärtääkkin tätä mun tilanetta. Vai mitä mieltä miehet ootte. Siis voisko mies ymmärtää tätä? Tai ehkä mää eniten pelkään sitä et se tosta alotuksesta vetäs jo herneet nenään ja mykistys loppu elämäksi vaikka kyl se on jo tottunut et mä en kiertele vaan sanon niin kun asiat justiinsa on.
Jotenkin senkin on varmistettava (jos yhtään järjissään on), ettei yht'äkkiä joku aamu vieras ukko odota oven takana paistinpannu kädessä valmiina kalauttamaan...