Mitenkähän sitä uskaltaisi varovaisesti ehdottaa miehelle, että tehtäisiin toinen lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vauvakuumeilija"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vauvakuumeilija"

Vieras
Pysyykö sitä edes varovaisesti sanomaan? :D

Toinen lapsi on nyt reilun vuoden ikäinen ja aina olen lapset halunnut saada pienellä ikäerolla, max3v. Eikä tämänkään lapsukaisen kanssa heti tärpännyt, piti melkein vuosi tehdä ennenkuin tärppäsi.

Tuntuu vaan, ettei mies välttämättä olisi valmis näin aikasin toista tekemään... (Johtuen rahatilanteesta, pärjätään hyvin ok mutta mies on mukavuuden haluinen. Haluaa ostella kaikkea kivaa ja turhaa, mitä ei nyt ole pystynyt tekemään)

Mitenkähän tässä tulisi toimia, ilman että säikäyttää miehen ihan totaallisesti?? :D
 
Mulla on ollut tapana ihan vaan puhua miehelle avoimesti.

Toka lapsi tuli ikäänkuin yllättäen, mutta tästä kolmannesta (jota odotan) sanoin ihan selkeällä suomen kielellä että "haluaisin vielä yhden lapsen". Ja sitten juteltiin asiasta.

Ei omalle puolisolleen pidä mitään joutua varovasti ehdottelemaan :)
 
Mulla on muutamalla ystävättärellä pienet vauvat, joten oon esitellyt miehelle niiten kuvia pienenä vinkkinä ja ihastellut, miten ihania nämä vauvat ovat. Mieskin tuntuu nyt tajunneen:)

Kaverini taas vihjaisi miestään niin, että alkoi ihastella kaupungilla kaikkia ohikulkijoitten vauvoja. Tässä siis pari vinkkiä, jos ei halua heti sanoa suoraan. Miehet saattaa syttyä vauvahaaveisiin vasta pienen johdattelun jälkeen.
 
Mulla on ollut tapana ihan vaan puhua miehelle avoimesti.

Toka lapsi tuli ikäänkuin yllättäen, mutta tästä kolmannesta (jota odotan) sanoin ihan selkeällä suomen kielellä että "haluaisin vielä yhden lapsen". Ja sitten juteltiin asiasta.

Ei omalle puolisolleen pidä mitään joutua varovasti ehdottelemaan :)

Eihän sitä pitäisikään joutua, mutta pelkään täystyrmäystä asialle, jos ehdotan suoraan.. Pitäs saada jotenkin mies lämpenemään asialle pikkuhiljaa :) Tai ei ehkä niinkään hiljaa ;D
 
Mulla on muutamalla ystävättärellä pienet vauvat, joten oon esitellyt miehelle niiten kuvia pienenä vinkkinä ja ihastellut, miten ihania nämä vauvat ovat. Mieskin tuntuu nyt tajunneen:)

Kaverini taas vihjaisi miestään niin, että alkoi ihastella kaupungilla kaikkia ohikulkijoitten vauvoja. Tässä siis pari vinkkiä, jos ei halua heti sanoa suoraan. Miehet saattaa syttyä vauvahaaveisiin vasta pienen johdattelun jälkeen.


Tuota vihjailua voisikin vähän enemmän tehdä :) Onneks lähipiiriin on vasta uusia vauvoja syntynytkin, jos lähtis kyläilemään porukalla ;)
 
Eihän sitä pitäisikään joutua, mutta pelkään täystyrmäystä asialle, jos ehdotan suoraan.. Pitäs saada jotenkin mies lämpenemään asialle pikkuhiljaa :) Tai ei ehkä niinkään hiljaa ;D

Mä oon saanut täystyrmäyksen aina :laugh:. Oli kyse esikoisen, keskimmäisen tai kuopuksen hankinnasta, kanin hankinnasta, muutosta, lasten nimistä....

No, lapsia on kaksi (ja heillä mun valitsemat nimet) ja kolmas tulossa. Kani on. Asumme siellä missä haluankin. Naisella on keinonsa :saint: ja nainen voittaa miehen aina psykologisessa sodankäynnissä, kun pelaa korttinsa oikein.

Seuraavan tyrmäyksen ajattelin ottaa kun mies herää päiväuniltaan (yövuorossa oli). Haluan kaksi marsua. Tiedän että vastaus on "ei ikinä" - ja tiedän että perjantaina ne marsut meille muuttaa :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon saanut täystyrmäyksen aina :laugh:. Oli kyse esikoisen, keskimmäisen tai kuopuksen hankinnasta, kanin hankinnasta, muutosta, lasten nimistä....

No, lapsia on kaksi (ja heillä mun valitsemat nimet) ja kolmas tulossa. Kani on. Asumme siellä missä haluankin. Naisella on keinonsa :saint: ja nainen voittaa miehen aina psykologisessa sodankäynnissä, kun pelaa korttinsa oikein.

Seuraavan tyrmäyksen ajattelin ottaa kun mies herää päiväuniltaan (yövuorossa oli). Haluan kaksi marsua. Tiedän että vastaus on "ei ikinä" - ja tiedän että perjantaina ne marsut meille muuttaa :heart:

Vau, sä oot taitava! :) Neuvoppas minua tässä nyt, kun olet aikamoinen mestari itse ;) Mitenkä voisin pelata korttini oikein, jos se täystyrmäys tuleekin?
 
Mulle tuli kyllä vähän surullinen olo tosta Anatolian viestistä, kun hän yleensä haastelee varsin fiksuja. Aika ikävää olisi, jos parisuhteessa minun mielipidettäni ei kunnioitettaisi, vaan alettaisiin käydä jotain "psykologista sotaa", jotta saataisiin oma tahto läpi. Katkeroituisin ja vittuuntuisin varmaan alta aikayksikön, ja jos esim. lapsi olisi pitänyt miehen toiveesta pykätä, aika nihkeesti suhtautuisin, kun itse istuisin vauvan kanssa kotona miehen lähtiessä juhlimaan tms.

Toki omista toiveistaan ja tunteistaan saa ja pitääkin puhua, ja neuvotella, jos toinen vaikkapa perusteettomien pelkojen vuoksi epäröi jotain asiaa, mutta tuollainen "psykologinen sodankäynti" kuulostaa minusta suoraan sanoen kammottavalta.
 
[QUOTE="jep";25122359]Mulle tuli kyllä vähän surullinen olo tosta Anatolian viestistä, kun hän yleensä haastelee varsin fiksuja. Aika ikävää olisi, jos parisuhteessa minun mielipidettäni ei kunnioitettaisi, vaan alettaisiin käydä jotain "psykologista sotaa", jotta saataisiin oma tahto läpi. Katkeroituisin ja vittuuntuisin varmaan alta aikayksikön, ja jos esim. lapsi olisi pitänyt miehen toiveesta pykätä, aika nihkeesti suhtautuisin, kun itse istuisin vauvan kanssa kotona miehen lähtiessä juhlimaan tms.

Toki omista toiveistaan ja tunteistaan saa ja pitääkin puhua, ja neuvotella, jos toinen vaikkapa perusteettomien pelkojen vuoksi epäröi jotain asiaa, mutta tuollainen "psykologinen sodankäynti" kuulostaa minusta suoraan sanoen kammottavalta.[/QUOTE]
Ei ihan liian kirjaimellisesti kannata kuitenkaan ottaa :)

Me ollaan esim. lapset tehty ihan neuvottelemalla. Mun mies on sellainen että ekana sanoo lähes kaikkeen ei, mutta kun asia on vähän saanut kypsyä & siitä on keskusteltu niin mies on lämmennyt ajatukselle nopsaan. Mä olen puhunut kolmannesta lapsesta aika ajoin sivulauseessa jo varmaan pari vuotta, ja kesällä mies sitten itsekin totesi sellaisen haluavansa vielä joskus. Minä sitten edesautoin asiaa poistattamalla kierukan syksyllä, ja totesimme että se joskus voisi olla vaikka nyt (se karu fakta, että mulla ei ole enää loputtomiin aikaa lisääntyä, joudutti päätöstä myös). Ja raskaus alkoikin heti.

Ja esim. lasten nimistä mies on nyt sitä mieltä että hän ne keksi. Vaikka mä ehdotin molempien lasten kaikkia nimiä ekana... :)
 
Mä oon saanut täystyrmäyksen aina :laugh:. Oli kyse esikoisen, keskimmäisen tai kuopuksen hankinnasta, kanin hankinnasta, muutosta, lasten nimistä....

No, lapsia on kaksi (ja heillä mun valitsemat nimet) ja kolmas tulossa. Kani on. Asumme siellä missä haluankin. Naisella on keinonsa :saint: ja nainen voittaa miehen aina psykologisessa sodankäynnissä, kun pelaa korttinsa oikein.

Seuraavan tyrmäyksen ajattelin ottaa kun mies herää päiväuniltaan (yövuorossa oli). Haluan kaksi marsua. Tiedän että vastaus on "ei ikinä" - ja tiedän että perjantaina ne marsut meille muuttaa :heart:

Hahaa joku muukin pelaa näillä korteilla. Meillä kans tullut joka hemmetin kerta täys tyrmäys. "ei ikinä" on miehen kuuluisin lause. No nyt on sitten muksu, toinen tulossa ja tuolla tuo lemmikki tuhisee kans nukkua. Kaikkiin mies on vastannut ensin jyrkästi. Sitten pienen mietinnän jälkeen on tullu toisiin aatoksiin. Enkä ole mitään likaista peliä pelannut missään vaiheessa. Toinen vaan tarvitsee aikaa vähän sopeutua ja sitä harkintaa se ei tee jos ei suoraa sano että nyt minä haluan tätä.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Vau. Meillä lapsentekoon on kummallakin kerralla tarvittu vähän muutakin. :D

Toinen mikä ketjusta tuli mieleen, niin vauvaperheissä vieraileminen saattaa kyllä toimia tarkoitustaan vastaan hyvinkin tehokkaana ehkäisykeinona... :D :D
Niin meilläkin kyllä :D. Tosi vähän muuta kylläkin (nimimerkillä Heti paksuksi) mutta joo, ei ihan pelkkä keskustelu kyllä oo riittänyt, vaan puheen lisäksi on tarvittu myös toimintaa.

Tuosta loppuosasta olen samaa mieltä...silloin kun mulla ei ollut vauvakuume päällä, niin vauvojen näkeminen ja vauvan itkun kuunteleminen aiheutti aina saman reaktion: söpö, mutta onneks ei mun ja onneksi mun ei tarvitse itkuun mitenkään reagoida. Jo orastavan vauvakuumeen vauvaperheessä vierailu voi kyllä voimistaa.
 
ma aloitimme juuri toisen vauvan tekemisen, olen kesästä asti puhunut toisesta lapsesta, kiusoitellut, leikitellyt ja vihjaillut sekä vitsaillut asialla. Lopulta mies tuli siihen tulokseen että mikäjottei, ei hän tämän valmiimmaksi voi kuitenkaan tulla ni tehdään se suraava jo nyt (parivuotta alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin)
 
ma aloitimme juuri toisen vauvan tekemisen, olen kesästä asti puhunut toisesta lapsesta, kiusoitellut, leikitellyt ja vihjaillut sekä vitsaillut asialla. Lopulta mies tuli siihen tulokseen että mikäjottei, ei hän tämän valmiimmaksi voi kuitenkaan tulla ni tehdään se suraava jo nyt (parivuotta alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin)

Pitää alkaa täälläkin vitsailemaan ja vihjailemaan :)
 
Mä oon kehunu miehen hyviä geenejä jotka se on siirtäny meidän ihanille lapsille..ja sitte oon huokaillu että ei noin hyviä geenejä kannate hukkaan heittää ;) ..kehunu muutenki miestä ja sitä isänä, sitten oon käyny ostaan kasan vauvalehtiä ja huokaillu isoon ääneen.. Vinkki on menny aina parissa päivässä perille :) Sit oonkin jo seruraavassa kuussa ollu pieniinpäin :D
 
meillä esikoinen hankittiin niin että oltii molemmat vähän biletuulella nuorina ja ehkäisyä ei ollut mutta tultiin siihen tulokseen että tuskin meille lapsia tulee kun ei kumpikaan niistä yhtään tykätä. Nyt meillä on kolme lasta ja mies on päiväkodin johtaja, mä oon toisessa päiväkodissa töissä... Molemmat siis tykätään lapsista. Jos ei oltais hölmöilty nuorena niin tuskin oltais kumpikaan tajuttu miten ihania lapset voikaan olla.
 

Yhteistyössä