Onko moni onnistunut lopettamaan kokonaan tupruttelun? Mä olen lopettanut noin kakskymmentä kertaa ja taas olisi tarkoitus onnistua... Hetkeksi. Motivaatio ei vaan nyt oikein ole huipussaan..
Noooh.... Raskauksien + imetyksien ajaksi olen lopettanut noin vaan. Kuopuksen jälkeen poltin muutaman kuukauden, ja nyt olen ollut taas kuukauden polttamatta!! Noin vaan, ilman mitään "syytä" ja yrittämistä. Oli vaan muutamana päivänä huono olo eikä enää tehnyt mieli. Tupakoiva ihminen haiseekin niin pahalle, etten halua että lapset sitä haistelee. Harmi, että mies polttaa..
En tiedä, olenko nyt loppuelämäni polttamatta. Kahtellaa.
Tänä vuonna en ole polttanut yhtäkään, lupaus siis pitää vielä eikä tee (vielä ainakaan) tiukkaa. Mies ei ole polttanut koskaan ja se onkin mua kannustamassa tässä.
On onnistunut. Tajusin kuinka pelleltä se toiminto loppujen lopuksi näyttää ja ajatuskin on hieman nurinkurinen, mennä nyt ulos raittiiseen että voi imuttaa sitä ilmaa kakkasuodattimen läpi. Korvien välissä kuului naks, ja sen jälkeen en ole tupakoinnut.
Oon taas pikkuhiljaa harkinnut jos koittasin lopettaa. En vaan tiedä miten, joten kai se pitää kääntyä lääkärin puoleen. Oon kokeillut jo kaikki konstit paitsi reseptilääkkeet. Mutten tiedä voiko niitä käyttää masennuslääkkeiden kanssa.
alotin 14vuotiaana. raskaus ajaksi olen lopettannu 2 kertaa. kuopuksen synnyttyä alotin uuestaan. lopetus päätöksen tein syksyllä 2010. 1.11.2010 alko lakko joka on pitäny. alkuun pistin rahaa 5e/pvä säästöön. lahjoin itteäni sitte kaikella kivalla tässä tapauksessa tatuoinneilla...
Montaks kertaa se pitää sanoa ääneen, että kokeilkaa lopettaa tupakanpoltto sähkötupakan avulla. Ei tarvi kärsiä ja kärvistellä. Rahaa se sähkötupakkakin maksaa, muttei kuitenkaan terveyttä. Sitten jossain vaiheessa voi vähentää nikotiinipitoisuuksia ja irtaantua siitä huumeesta.
Raskauden alkaessa lopetin, pojan synnyttyä aloitin. Nyt on syksystä asti ajatus lopettamisesta muhinut päässä, mut pelkään jos en saa miestä houkuteltua mukaan niin siihen se ratkee sitten taas. Pitäis vaan ottaa itteä niskasta kiinni.
Mieskin oli tossa välissä pari vuotta polttamatta mut sit sekin ratkes uudelleen.
Lopetin kuusi vuotta sitten tupakoituani kaksikymmentä vuotta n. askin päivässä. Kaksi kertaa olen tän kuuden vuoden aikana yrittänyt (juovuspäissäni) polttaa, mutta en oo kyenny kahta henkosta enempää. Yököttää ajatuskin. Eli jos nyt en mitään aivohäiriötä saa, niin tuskinpa tulen enää ikinä polttamaan.
Plussasin vuosi sitten ja ilman tupakkaa nyt 11kk. Mies aloitti juri campix kuurin, ei hälläkään tee enää mieli tupakkaa, toivottavasti pystyy lopettaa sen avulla kokonaan. Minäkin koitin kerran polttaa synnytyksen jälk mutta niin nousi päähän ja tuli kamala olo ettei enää ikinä.
Oon ollu polttamatta 1 v ja kohta 10 pv.
Luin Stumppaa tähän -kirjan ja siihen loppu.
Joskus, kun on kaivannu taukoa, on tullu mieleen, että vois mennä sätkälle, mutta se on menny pois yhtä nopeasti ku tulikin.
Nyt raskausaikana oon nähny muutaman kerran unta, että poltan taas. Se on karmeaa ja herättyäni oon niin helpottunut, ettei tulis mieleenkään polttaa enää koskaan!
Heitelkää rauhassa kivillä mutta mä olen sitä mieltä että sitä lopettamista on aivan turha yrittää ennenkun siihen tosiaan on se kunnon motivaatio =) Mä lopetin polttamisen viime vuoden helmikuussa ihan kertalaakista ilman mitään korvaavia tuotteita, poltin 15 vuotta sen parisen askia päivässä.
20v röyhyttelyä loppui pari kuukautta sitten seinään, ilman korvaavia tuotteita. Tuli sellainen fiilis, että tää on nähty. aluks oli muutamia päiviä supertuskaista, mutta parin viikon jälkeen helpotti kummasti.
Mä lopetin champiksilla 11 kk sitten ja vielä on lakko pitänyt se rööki haisee nykyään niin kamalalle ja ihminen joka on polttanut just savukkeen ja haisee sille niin yäk..
Itse ollen polttanut n. 8 vuotta ja yrittänyt lopettaa ja lopettanut monta kertaa.. Viimeksi muutama kuukausi sitten olimme polttamatta kumpikin miehen kanssa reilut 2 kk mutta sitten leikillään yksi päivä pohdimme että mitä jos ostetaan aski ja maistetaan yhdet ja pidetään askia kaapissa jos vaikka joskus alkaa tekemään mieli yksi polttaa, vain se yksi. No, helvetin tyhmä idea oli ja siitä alkoi taas polttaminen
Lopettaminen kävi silloin viimeksi ihmeen helposti ilman mitään korvaustuotteita eikä tullut painoakaan ollenkaan.. Nyt olemme taas kypsytelleet ajatusta lopettamisesta mutta tällä hetkellä minulle on hiton vaikeaa kuvitella elämää ilman tupakkaa vaikka motivaatiota pitäisi olla.. Mies on valmis lopettamaan heti kun minäkin lopetan joten tää on täysin musta kiinni. On vaan hermot niin kireellä kun painoakin yritän pudottaa nyt. Järkihän sen kumminkin sanoo että pakko lopettaa myös sauhuttelu.
Tuosta olen samaa mieltä että jos todella todella suuri motivaatio puuttuu niin ei siitä lopettamisesta tule mitään.. Pitäisi taas löytää jostain tahdonvoimaa.
Näin testissä plussan ja lopetin. Mies poltti vielä pari päivää ja lopetti myös. Nyt ollaan oltu kohta 2 vuotta polttamatta ja mies on kaksi tupakkaa sinä aikana tuprutellut ja minä en yhtään