Mitenhän tää äsken kaupassa sattunut juttu pitäis ottaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Petronella
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Petronella

Vieras
Olin ruokakaupassa käymässä, pyörällä menin viehkeästi ulkohousut ja lenkkararit ja trikoopaita päällä. Tukka hapsotti, kun hiuslenkki katkesi kun korjasin ponnaria kesken matkan, ja pitkä kihara tukka meni tuulessa sitten aika sekaisin.

Kaupassa yks nuori mies mua katseli siinä muutaman kerran mietteissään, aattelin että kai se kelaa että johan on räjähtäneen näköinen daami. Jatkoin siinä sitten ostosten tekemistä miettimättä koko miestä ja tää tulikin mulle sitten juttelemaan maitohyllyillä.

Se tuli nimittäin kysymään, että haluaisinko mä alkaa lenkkeillä sen kanssa :o :laugh: Vastasin sitten siinä vähän hämilläni, että mä en ole kyllä kovin hyvässä kunnossa, että ehkä en ole kovin hyvää lenkkeilyseuraa. Tää sanoi vaan että ei se haittaa, siinähän se kunto kasvaa. Muutama sana siinä vaihdettiin sitten vaan, ja tää vielä antoi puhelinnumeronsa että voin laittaa viestiä jos haluan lenkkiseuraa :o

Olikohan sillä joku henkilökohtainen missio pelastaa joku tällainen rapakuntoinen plösö elävien kirjoihin? :D
 
No aika imartelevaa kyllä olis B). Ellei sitten ollut sitä mieltä, että oli niin epätoivoinen ilmestys, että pitää oikeasti tehdä jotain :laugh:. <- Niin sinun ulkonäöstä en osaa sanoa, mutta itse tuossa asussa saisin kerta kaikkiaan osakseni vain sääliviä katseita :p
 
No en ole vapaa. Mutta ei se kyllä mun mielestä silti vaikuttanut siltä, että se olis mua iskenytkään. Vaikka mä kyllä oon aina tosi huonosti tajunnut, jos joku on kiinnostunut. Mutta ei toi silti musta ollut yhtään, se oli jotenkin vilpittömästi sen oloinen että tahtois lenkkeilemään :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Inkeri Ruurikintytär:
No aika imartelevaa kyllä olis B). Ellei sitten ollut sitä mieltä, että oli niin epätoivoinen ilmestys, että pitää oikeasti tehdä jotain :laugh:. <- Niin sinun ulkonäöstä en osaa sanoa, mutta itse tuossa asussa saisin kerta kaikkiaan osakseni vain sääliviä katseita :p

Tätä mä vähän mietin, mutta kun se oli niin kauhean kivan oloinen, eikä yhtään säälivän tai vittumaisen oloinen :D Mä en siis todellakaan ole mikään hehkeä näky, olin kaupallekin rehkinyt pyörällä, posket punaisena siellä lampsin. Niihin sääliviin katseisiin mä lähinnä oon kans tottunut. On se kiva tietty, että joku ei sääli vaan tarjoaa konkreettista apua :D
 

Yhteistyössä