Miten yökylään?

Meillä on 5,5 kk ikäinen tyttö, joka on toistaiseksi ollut hoidossa koko elämänsä aikana yhden kerran kokonaiset 5 tuntia putkeen, mummullaan ja kotona. Suunnitelmissa olisi pikkukakkonen ja äitiä kovin innostaisi yö kaupungilla iskän kanssa vielä ennen kuin toinen ilmoittaa tulostaan. Ehkäisy ajateltiin jättää pois vasta kesällä, joten kiirettä asialla ei ole .

Miten olette aloittaneet hoidot ja yökyläilyt? Meillä pikkuisella oli kovasti vatsaongelmaa ja imetysongelmaa ja kaikkea ja siksi kai tuo hoitoon jättäminenkin on tuntunut niin isolta asialta. Nyt imetys on loppunut ja itkutkin vähentyneet, joten hoitoajatus alkaa tuntua jo ihan mahdolliselta. Tiedän, että monille on luonnollista, että lapsi jätetään hoitoon jo ihan pienenäkin, mutta toistaiseksi meillä äiti ja lapsi ovat käytännössä koko ajan olleet yhdessä.

Tytön kanssa liikumme paljon, sillä työskentelen osittain vauvan kanssa ja hän on siksi tottunut erilaisiin paikkoihin ja ihmisiin. Mummut ja papatkin ovat tuttuja niin työ- kuin kotiympyröistä. Hirvittää silti. Vinkkejä (äidin?????) eroahdistukseen?

 

Poikamme on ollut kuukauden ikäisestä kerran kuussa hoidossa. Siis ja nyt on 7 kuukautta. Siskollani on ollut joka kerta.
Kynnys oli iso todellakin mutta halusin silti viedä. Pojallamme oli koliikki joka loppui kuukauden iässä vyöhyketerapialla. Imetin myös vain kuukauden. Mutta jos en olisi poikaa vienyt alusta asti, en enää pystyisi viemäänkään. Mitä isommaksi poika tulee, sitä rakkaampi se on, ainakin tuntuu siltä. Joten suosittelen viemään hoitoon hyvissä ajoin.
Ja eroahdistukseen.... en tiedä auttaako siihen mikään. Itse en pariin ekaan kertaan pystynyt kun olemaan kotona ja itkeskelin aina sillon tällön. Ja nytkin vielä kun poika on hoidossa olen vaan kotona ja siivoon, saunon, syön ja katson elokuvaa sekä nukun. En edelleenkään nauti kaupungille menosta enkä humputtelusta. Olen kerran kokeillut enkä toiste mene

 

Meidän vauva on 5kk. Käyn kavereiden kanssa "bilettämässä" kello 18-22 välisenä aikana..vauva tahtoo tissinsä ennenkuin nukahtaa..kohta onneksi vellit aloitetaan.

 

Meillä kyllä aloitettiin hoidot ihan pienestä pitäen. Mun vanhemmat tulivat tosin aluksi meille, myöhemmin mentiin mummolaan. Eli pääsimme miehen kanssa elokuviin ja syömään kaksin. Yökylää ollaan miettimässä vasta (poika nyt 1v10kk). Isovanhemmat kovasti toivoisivat yövierasta Ja tottakai siis poika on ollut myös paljon isänsä kanssa kaksin, olen ollut ihan työreissuissakin pari yötä putkeen, viikkoharrastuksissa.

Minusta aikainen hoidossakäynti isovanhemmilla helpotti säännölliseen päivähoitoon siirtymistä 9.5kk iässä. Me kuulumme niihin onnellisiin, joilla ei ole ollut ollenkaan vierastamisia ja ongelmia päivähoidossa viihtymisen suhteen. Liekö osasyynä toki ollut pojan luonne.

Minä tunnustan soittavani isovanhemmille kesken hoitoajan Samoin tuli aluksi soiteltua miehelle kesken työpäivän. (minä menin siis töihin ennen vanhempainloman loppua ja mies tuli mun tilalleni). Miehen suhteen oli toki helpompaa, sillä ei se lapsi ole vain minun vaan hänenkin. Tekee oikein hyvää poikien olla pitempiä aikoja kahdestaan, jotta hyvä isä-poika-suhde muodostuu. Eli olin hyvin karaistunut, kun "oikeaan" päivähoitoon siirryttiin.

 

Hei! Kuten joku aiempikin vasttaja sanoi, mitä isommaksi lapsi kasvaa sen suuremmaksi kynnys vauvan hoitoon jättämisestä kasvaa! Itse jätin vauvan kymmenen päivän ikäisenä ensimmäisen kerran illaksi (n5h) isänsä kanssa kun lähdin ystäväni juhlissa käymään. Mietin kyllä koko ajan miten heillä menee, mutta pidin pintani enkä soittanut! Ja hyvinhän isällä ja pikkuisella oli mennyt =) Vauvan ollessa kolme viikkoinen annoimme hänet äidilleni yöksi hoitoon ja olimme vain kotona mieheni kanssa ja nukuimme! Siitä eteenpäin on ollut kerran-kaksi kuukaudessa yökylässä äidilläni ja joka viikko ainakin kerran viikossa äitini tulee meille kotiin päivällä katsomaan vauvaa että pääsen yksin kaupungille tai asioita hoitamaan. Mielestäni ainakin oman jaksamisen kannalta (sekä myös parisuhteen!) on todella tärkeää päästä välillä ilman vauvaa menemään! Ja nykyään kun olen vauvasta erossa en hetkeäkään mieti mitenköhän niillä menee, vaan nautin omasta ajasta. Eli ensimmäinen kerta on vaikein, siitä se sitten helpottaa. Ehkä ensimmäistä kertaa kun vauva on yötä hoidossa ei kannata suunnitella mitään erikoista tekemistä (esim hotelliyötä) sillä ilta/yö voi mennä vähän väuvan ajatteluun/ikävöimiseen. Suosittelen siis että otatte yhden harjoitusyön ennen kun haluatte nauttia kahdenkeskeisestä ajasta =) Hyvin se varmasti menee!!

 

Meillä on poika näillä näkymin menossa ekaa kertaa yökylään noin kuukauden päästä, jolloin ikää on 9kk. Kerran on ollut mun äidin ja isän hoidettavana mun ja miehen ollessa viihteellä, mut me oltiin sillon mun vanhempien luona myös. Aamulla siis nähtiin. Ihan hyvin oli nukkumaan meno mennyt. Tutulle hoitajalle menee seuraavallakin kertaa, joten mua ei epäilytä sujuvuus, mutta oma ikävä saattaa olla kova. Täytyy vaan luottaa siihen, että kyllä siellä pärjätään ja tarvittaessa saa yhteyttä soittamalla.

Lyhyitä aikoja, eli paria - muutamaa tuntia on poika ollut hoidossa myös muutaman kerran kuluneen 8kk aikana ja hyvin on viihtynyt. Nyt kun yöt menee hyvin, niin yökyläänkin on helpompi antaa, että pääsee itse rentoutumaan. Oon ollutkin aika tiiviisti kiinni pojassa, kun on ollut allergiaa ja muuta, joten hyvää tekee välillä päästä tuulettumaan. Asioilla oon käynyt yksin miehen hoitaessa poikaa.

Vinkiksi en osaa antaa muuta kuin sen, että ota rennosti... Luota siihen, että kaikki menee hyvin ja lapsi pärjää hoitajansa kanssa. Silloin saat vapaasta parhaiten irti ja jälleennäkeminenkin on mukava. Huonoa omaatuntoa on turha tuntea siitä, että tarvitsee välillä omaa aikaa... Hyvän ja tutun hoitajan kanssa lapsella on hyvä olla.

 

Meillä tyttö oli kans 2kk kun ekan kerran oli yökylässä,sitä ennenkin ollu mummun hoidossa joitakin tunteja. Meillä kyllä on helpottanu se että en imetä ollenkaan. Kyllä sitä parilla ekalla kerralla kokoajan mietti et miten ne nyt pärjää ym...eikä ois halunnu viedä hoitoon, mutta sitkeesti kun vaan vei ja vaikka sitten soitti kerran tms niin kyllä se siitä! Nyt jo odotan että millon taas pääsee oleen ihan ilman vauvaa yhen illan ja yön! Kyllä se siitä kun ei vaan ajattele sitä liikaa,kyllä se muksu siä hyvässä hoidossa pärjää ja tuskin edes ikävöi sillain kun hoitaja varmasti paapoo kokoajan

 

Esikoisen kanssa tehtiin niin, että oltiin aluksi itse yötä kanssa hoitopaikassa, lähdettiin yhdeksän maissa ja tultiin yöllä takaisin. Kuitenkin mummi ja pappa hoitivat illan ja aamun pääsääntöisesti. Sitten muutaman kerran näin tehtiin ja sit olikin helpompi jättää yökylään. Esikoinen oli ns. helppo vauva ja oli helppo jättää tällä tavalla silloin tällöin yökylään.

Kuopus on nyt 8kk ja ollut joka viikko noin puolitoista tuntia isovanhempien kanssa 2kk iästä alkaen kotona ja kolme kertaa yökylässä. Kuopusta ollut vaikeampi jättää hoitoon, kun ollut hieman takertuvaisempi.

Kyllä se mukavaa välillä on, kun lapset hoidossa. Saa nukkuakin kerrankin putkeen. eikä vain tunnin parin pätkiä.. Äidille monesti vaikeampaa kuin isällä ja lapselle/lapsille. Täytyy vaan lähteä, kun on päätös tehty ja ajatella että se on kuitenkin kaikille parhaaksi, kun äiti ja isä saavat hetken itselleen silloin tällöin. Ainakin minä ajattelen niin, että se on hyödyksi lapsillekin kun äiti pääsee joskus muihin ajatuksiin, jaksaa taas kummasti paremmin arkea! Ja parisuhdettakin on mukava hoitaa rauhassa välillä.

Eipä tästä nyt mitään selviä apuja ollut. Mutta kyllä se siitä siis!!