Ota yhteyttä lastenvalvojaan pikaisesti tapaamissopimuksen tekemiseksi. Jos olette kovin eri linjoilla äidin kanssa, mm. perheneuvolasta saa myös sovitteluapual Lapsen ollessa pieni tapaamisia pitäisi olla mahdollisimman usein. Tapaamisten ei tarvitse tapahtua äidin luona. Itse erosin miehestäni lapsen vauva-aikana. Alkuun isä ja vauva viettivät aikaa yhdessä joitakin tunteja kerralla (lapsi pulloruokinnalla) useampana päivänä viikossa ja n. puolivuotiaana alkoivat yötapaamiset. Nyt lapsen ollessa neljä, asuu vuoroviikoin molempien vanhempien luona. Olemme tehneet määräaikaisia tapaamissopimuksia ja nykyinen on voimassa eskari-ikään asti. Olemme kokeneet tämän systeemin hyväksi, koska on mahdoton ennustaa asioita 18 vuotta eteenpäin. Sovimme kaikesta yhteisymmärryksessä, mutta silti koen, että sopimus on hyvä olla olemassa. Se asettaa raamit, jos tulee erimielisyyksiä.
Voit vaatia lasta asumaan luoksesi, mutta sellainen tuskin tulee toteutumaan muuta kuin vuoroviikkoasumisena. Olettaen, että äiti on kykenevä huolehtimaan lapsesta. Eikä vuoroviikonkaan tarvitse olla joka toinen viikko, vaan esimerkiksi 3+4 neljää päivää tai mikä koetaan lapsenne kohdalla toimivaksi.
Ole exäsi kanssa yhteydessä vain lapseen liittyvissä asioissa. Mennyttä parisuhdetta tai muitakaan teidän aikuisten välisiä asioita on turha puida. Etenkään, jos välit ovat tulehtuneet. Älä ärsytä äläkä ole hankala. Pura turhautumistasi tänne palstalle, kavereille, terapeutille tai kenelle tahansa, mutta älä exällesi. Fokus lapseen ja lapsen hyvinvointiin.
Usko pois, tiedän ettei ole välttämättä helppoa, mutta palkitsee toivottavasti jossain vaiheessa, kun huomaatte, että lapsella on hyvät ja läheiset välit molempiin vanhempiin. Niin ja lapsen aikana ei sanota pahaa sanaa toisesta vanhemmasta.
opcorn:
