Miten voi tuo pukeminen olla NIIN vaikeaa??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onko ideoita?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

onko ideoita?

Vieras
Kyseessä kohta 3-vuotias, joka heittää lähes joka kerta itkupotkuraivarit kun lähdetään ulos. Siis pukeminen on ongelmana. Ollaan järjestetty vaatetuskin sellaiseksi että mahdollisimman vähän vaatekappaleita joutuu pukemaan, mutta aina on joku josta pitää huutaa, väärät villasukat, pipo huonosti, hanskojen varsi pahasti, paita painaa, housut tippuu tai kiristää (vaikka olis samat housut aina). Ulkona kyllä rauhottuu parissa minuutissa, mutta itsellä meinaa hermo mennä kun joka ikinen kerta pitää hirveen huudon kanssa lähteä. Ja auta armias jos joku "vakivaate" onkin märkä tai joutuu muusta syystä laittamaan jotain uutta, siitä se vasta huuto syntyy. Olen pohtinut voiko lapsella olla jotain aistiyliherkkyyttä kun ne vaatteet kerran tuntuu niin pahalta, mut sit kun päästään ulos niin kaikki onkin ihan ok. Mutta itsellä jo paha mieli siinä vaiheessa...
 
Kuulostaa ihan meidän pojalta.

Ja koko hemmetin pukemisen ajan pitää hokea "en osaa" "en saa". Grr... Ja sitten on kaikki vinossa ja väärin ja hankaa ja tässä on lappu, kutittaa, en halua..

Meidän pojalla on myös jännä juttu että itse karjuu, huutaa, kiljuu hirveeseen ääneen. Mutta kun pikkusisko mtkii ja yrittää huutaa perässä tms. niin poika melkein alkaa itkemään kun "sisko huutaa minulle". Vaikka tytön ääni ei ole lähelläkään sitä infernaalista meteliä mitä poika saa aikaiseksi.
Poran ääni saa lapsen suunniltaan.

Olen myös miettinyt että olisiko vähän turhan herkkäaistinen tuo poika.

Ikää 2v7kk.
 
Normaalilta kuulostaa. Meillä ainakin ollut tuota kahdella lapsella. Ei siihen mitään yliherkkyyttä liity. Lasten nyt vaan täytyy saada tietty määrä huutaa / uhmata. Ajattele positiivisesti, hyvä, että syy on noinkin pieni kuin väärän värinen paita tms. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että rasittavaa on. Mitähän lapsi tykkäisi olla ulkona pelkissä sisävaatteissa? ;)
 
Kerpele, juuri tollasta juu, meillä myös pelkäsi imurin ääntä hirveen kauan ja jotain tuon tyyppisiä. Kun kerran päiväkodissa otin esille tuon aistiyliherkkyyden niin he olivat vaan sitä mieltä että harjottelee vaan sitä omaa tahtoa. Puuh, onko sitä pakko harjotella joka helkutin kerta kun puetaan... Tulee itselle sellanen fiilis ettei jaksa lähteä ulos kun se on niin hirvee show se lähteminen. Odotan kyllä innolla kesää, mutta sillonkin taistellaan hatun kanssa, se on ihan varma.
 
[QUOTE="vieras";23547211]Normaalilta kuulostaa. Meillä ainakin ollut tuota kahdella lapsella. Ei siihen mitään yliherkkyyttä liity. Lasten nyt vaan täytyy saada tietty määrä huutaa / uhmata. Ajattele positiivisesti, hyvä, että syy on noinkin pieni kuin väärän värinen paita tms. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että rasittavaa on. Mitähän lapsi tykkäisi olla ulkona pelkissä sisävaatteissa? ;)[/QUOTE]

Niin, parempi tietysti jos se on normaalia! Mutta kyse ei siis ole siitä että joku vaate olisi väärän värinen vaan että se on pahan tuntuinen, kiristää, liian löysä, (vaikka mielestäni ihan sopivia) pipo ei pysy kunnolla päässä, kauluri tuntuu pahalta, hihat jäävät huonosti jne.
 
Kerpele, juuri tollasta juu, meillä myös pelkäsi imurin ääntä hirveen kauan ja jotain tuon tyyppisiä. Kun kerran päiväkodissa otin esille tuon aistiyliherkkyyden niin he olivat vaan sitä mieltä että harjottelee vaan sitä omaa tahtoa. Puuh, onko sitä pakko harjotella joka helkutin kerta kun puetaan... Tulee itselle sellanen fiilis ettei jaksa lähteä ulos kun se on niin hirvee show se lähteminen. Odotan kyllä innolla kesää, mutta sillonkin taistellaan hatun kanssa, se on ihan varma.

Tiedän todellakin tunteen... Mulla on vielä vieressä tuo 1v7kk puettavana ja laitettavana... Tulee jotenkin stressi uloslähtemisestä jo etukäteen kun miettii että mitähän vanhempi taas keksii :( Pienempi pukee ja touhuaa ulos lähtöä ihan eri tavalla, kovasti pukee itse vaatetta päälle (hiljaa) ja seisoo ovella odottamassa sitten kurahousut kaulassa roikkumassa, kumppari jalassa ja kaksi hattua päällekkäin kun yritän maanitella, kehottaa, käskeä isompaa pukemaan edes puvun päälleen. Tämä isompi osaa kyllä mutta koko projekti on aina sitä vinkumista.. Pk:ssakin kysyivät ihmeissään että mitä kaikkea poika osaa, osaako pukea mm. sukat. Tuntuu inhottavalta sanoa että poika osaa mutta kaipaa jatkuvaa tukea ja myös vaatteiden asennon korjaamista ym. siihen että saa ne vaatteet päälleen. Tulee jotenkin tunne että sitä mustamaalaa omaa lastansa kun sanoo tyyliin että "kyllä hän osaa mutta halua ei tunnu olevan". Ja samalla miettii että mitä ihmettä sitä itse tekee väärin kun homma ei ikinä, ikinä, ikinä vaan suju!
 
Meidän 3-v temppuili tänään tunnin ulosmentäessä. Sitten mulla meni hermo ja ei menty enää ulos. Toinen itki vartin. En vaan jaksanu pitää sitä paikoillaan pukiessa, kun oon viimeisillään raskaan. Sitten itkujen jälkeen syötiin ja mentiin paremmalla menestyksellä ulos.
 
Ja meillä on "sukka vinossa", "peukku ei ole hyvin", "äiti kutittaa", "äiti tää sattuu", "hanska vinossa".. Lopulta saattaa tulla turhautunut riehu kun äitikään ei osaa jotain kohtaa korjata vaikka miljoona kertaa tarkistaa. :(
 
Niin, parempi tietysti jos se on normaalia! Mutta kyse ei siis ole siitä että joku vaate olisi väärän värinen vaan että se on pahan tuntuinen, kiristää, liian löysä, (vaikka mielestäni ihan sopivia) pipo ei pysy kunnolla päässä, kauluri tuntuu pahalta, hihat jäävät huonosti jne.

Joo ymmärsin kyllä. Meillä on ollut tuota, ja myös väärää väriä. Huoh. Mä en mene mukaan tuohon "puristaa sieltä ja kiristää tuolta jne." jos on selvää "hyppyytystä" vaan tulkoot sitten vaikka alasti. Meillä ei ole aikaa takuta tuntia jonkun pukemisen kanssa eikä myöskään kysellä haluaako lapsi tulla mukaan vai ei (joka päivä mm. koululaisen viemistä ja hakemista missä on oltava tiettynä aikana). Jotain tarrajuttujakin on kokeiltu, mutta kai se on vaan se kuuluisa aika mikä auttaa. ;)
 
Ja meillä on "sukka vinossa", "peukku ei ole hyvin", "äiti kutittaa", "äiti tää sattuu", "hanska vinossa".. Lopulta saattaa tulla turhautunut riehu kun äitikään ei osaa jotain kohtaa korjata vaikka miljoona kertaa tarkistaa. :(

Just näin, paitsi meillä se turhautunut riehu tulee heti ensimmäisestä "ongelmasta". Joskus saadaan neuvoteltua asia uhkailulla tai lahjonnalla tyyliin "jos et nyt... niin ei mennä ollenkaan leikkipuistoon", mutta yleensä heittäytyy lattialle veltoksi ja huutaa suoraa huutoa. Sitten vaan väkisin puetaan, pidetään paikallaan ja huudetaan välillä molemmat :(
 
Just näin, paitsi meillä se turhautunut riehu tulee heti ensimmäisestä "ongelmasta". Joskus saadaan neuvoteltua asia uhkailulla tai lahjonnalla tyyliin "jos et nyt... niin ei mennä ollenkaan leikkipuistoon", mutta yleensä heittäytyy lattialle veltoksi ja huutaa suoraa huutoa. Sitten vaan väkisin puetaan, pidetään paikallaan ja huudetaan välillä molemmat :(

Meillä ei väkisin joudu pukemaan (kun istutan telkkarin ääreen :ashamed:) mutta noita samoja taisteluita meilläkin käydään. Olen myös yrittänyt että "näytäpäs siskolle miten isot pojat osaa pukea".

Kai tässä nyt kuitenkin pitää vaan jaksaa, menispä ohi :) Toivottavasti teilläkin :)
 
[QUOTE="vieras";23547404] mutta kai se on vaan se kuuluisa aika mikä auttaa. ;)[/QUOTE]

Sitä odotellessa... Meillä on kestänyt tätä koko talven ja kuvittelin että helpottaisi kun saa vaihtaa kevyempää päälle, mutta pahemmaksi tuntuu vaan menevän. Harmittaa vaan lapsenkin puolesta kun joka kerta on naama punasena ja posket märkinä kun ulos saakka päästään. Ja mietin et jos ne vaatteet ihan oikeesti tuntuu niin pahalta. En tiedä onko tuo vaan kiukuttelua vai ei...
 

Yhteistyössä