miten voi olla ylpeä siitä että on yh?

Esimerkiksi siksi yksinhuoltajuus voi olla tavoitteena, että ei ole onnistunut tapaamaan sopivaa miestä "riittävän ajoissa", mutta haluaa silti lapsen. Jos vaihtoehtoina on parisuhteeton ja mahdollisesti lopullisesti lapseton elämä tai yksinhuoltajuus, aika moni valitsee mieluummin yksinhuoltajuuden.

Nimenomaan mieluummin, mutta ei kai kuitenkaan mieluiten? Olosuhteiden tulosta ja seurausta tuo yksinhuoltajuus, ei kai kuitenkaan kenenkään ihanne?

Totta.

Toisaalta, en oikein tiedä, mitä tässä varsinaisesti tarkoitetaan ylpeydellä. Tokihan sitä voi olla ylpeä asioista ilman, että se samalla tarkoittaa sitä, että muiden pitäisi kadehtia? Miksi ylpeys yhdistetään automaattisesti kateuteen?

Mun mielestä yksinhuoltajuudesta voi olla ylpeä, mutta leuhkimisen arvoinen asia se ei ole, niin kuin ei ole sekään, jos on onnistunut pitämään perheensä koossa. Leuhkiminen ja terve ylpeys ovat ihan eri asioita.

Angloamerikkalaisessa kulttuurissa "being proud of something/someone" ei tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin erityisesti leuhkimisen arvoinen -- leuhkimiselle on ihan omat ilmaisunsa (brag about something, jne). Minulle "olla ylpeä jostakin" tarkoittaa enemmän tällaista "being proud of something/someone" -henkistä tervettä ylpeyttä kuin leuhkimista.

 

Angloamerikkalaisessa kulttuurissa "being proud of something/someone" ei tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin erityisesti leuhkimisen arvoinen -- leuhkimiselle on ihan omat ilmaisunsa (brag about something, jne). Minulle "olla ylpeä jostakin" tarkoittaa enemmän tällaista "being proud of something/someone" -henkistä tervettä ylpeyttä kuin leuhkimista.

Englantilaisilla on ihan omat maailmansa tässä, on suuri ero sillä onko jostain ylpeä vai rehenteleekö jollain, ei taida edes suomen kieli taipua erittelemään näitä =)

 

Jos se on ikäänkuin vastakohta sille, että olisi nolo siitä, että on yh. Parempi olla ylpeä kuin nolo?

Nämäkö on ainoat vaihtoehdot?
Voi hyvä luoja.
Jospa vaan on kuulkaa naisia, jotka ei tarvitse ukkoa mihinkään, mutta ovat luontaisesti halunneet lapsen/lapsia!
Hallelujaa, tukehtukaa pullaanne pikkuvaimot. B)

 

Jos se on ikäänkuin vastakohta sille, että olisi nolo siitä, että on yh. Parempi olla ylpeä kuin nolo?

Nämäkö on ainoat vaihtoehdot?
Voi hyvä luoja.
Jospa vaan on kuulkaa naisia, jotka ei tarvitse ukkoa mihinkään, mutta ovat luontaisesti halunneet lapsen/lapsia!
Hallelujaa, tukehtukaa pullaanne pikkuvaimot. B)

Taatusti haluaisit miehen kun olla epätoivonen yh mamma.

 

Hallelujaa, tukehtukaa pullaanne pikkuvaimot. B)

Thanks. B) Ei löydy nyt pullaa, koska tämä pikkuvaimo ei sitä ole jaksanut leipoa, mutta onneksi kaupan pakastealtaasta löytyy... Sitten kun siihen tukehdun, muistelen sinua lämmöllä!

 

Hallelujaa, tukehtukaa pullaanne pikkuvaimot. B)

Thanks. B) Ei löydy nyt pullaa, koska tämä pikkuvaimo ei sitä ole jaksanut leipoa, mutta onneksi kaupan pakastealtaasta löytyy... Sitten kun siihen tukehdun, muistelen sinua lämmöllä!

Hyvä.

 

Taatusti haluaisit miehen kun olla epätoivonen yh mamma.

No en taatusti halua, tapellaanko!

 

Ennenkuin sain poikani niin pidin yh:ia vähän säälittävinä miehenkipeinä rassukoina. Kun poika syntyi, tajusin miten rankkaa yh:lla on! Yksinhuoltaja hoitaa lapsensa yksin 24h, vaikka vauva olisi koliikkilapsi, joka huutaa kaikki yöt ja kitisee säännölliseen päivälläkin. Kukaan ei ole vieressä auttamassa, että saisi hetken hengähtää ja käydä vaikka vessassa ilman, että sieltä pitää suurinpiirtein housut kintuissa juosta taas vauvan luo, kun toinen huutaa mahanpurujaan. Nostan siis hattua kaikille yh:lle :wave: ja osaan arvostaa yh-äitiänikin nyt enemmän :heart: Voimiensa äärirajoilla hoiti taaperon ja vastasyntyneen vauvan yksin, kun meiän rakas isipappa keksikin pikkusiskon syntyessä, että ei halua enää elää perhe-elämää ja muutti jonkun vosunsa luo :kieh:

 

Taatusti haluaisit miehen kun olla epätoivonen yh mamma.

No en taatusti halua, tapellaanko!

Seli, seli. Kinaa yksinäs.

 

Minä olen ylpeä siitä että olen yh. Olen ylpeä että löysin voimia jättää kelvottoman ukkoni ja jatkaa elämää kaksin poikani kanssa.

 

Seli, seli. Kinaa yksinäs.

Yhyyyyyyyyyy.

 

Tuossa aamutuimaan crossaillessa kattelin samalla jonku kanavan chattia ja törmäsin tälläiseen.ollaan ylpeitä siitä että on yh??
Oli muuten aikas kina siin chatissa

Helposti. Jos on huono mies tai nainen ollut kumppanina, niin voi olla hyvin ylpeä pystyessään elättämään lapsensa yksin. Ja pystyä myös kasvattamaan heidät yhteiskuntakelpoiseksi. Ei se ole mitään helppoa hommaa tehdä kaikki yksin.

Eli itse yh:ssa ei ole mitään vikaa välttämättä, monesti kumppanissa on. Tietysti on tapauksia toisinkin päin, mutta itse en nyt puhu niistä. Puhun niistä rohkeista miehistä ja naisista, jotka uskaltavat jatkaa elämäänsä vinkumatta ja pystyvät elämään täysipainoista elämää yksinhuoltajanakin. Se ei onnistu kaikilta.

 

No en varsinaisesti ollut ylpeä siitä että olin yh vaan siitä että pärjäsin lasten kanssa muuten hyvin,ilman sossuntukia ja lapset säilyi "täyspäisinä" erosta huolimatta ja en koskaan lasten kuulleen exää haukkunut,näistä koostui se mikä teki itselle ylpeän olon,ei se yksinolo

Asiaa. Ei se yh, ydinperhe tai mikä vain perhemuoto sinällään, vaan se, miten homma hoidetaan lasten kannalta. Hienosti hoidettu tuo edellinen esimerkki! Osoittaa selkärankaa ja vahvaa itsetuntoa, tästä kannattaa ottaa mallia. Vaikka esim heivaisi rentun äijän pois kuvioista, niin se on silti lasten isä eikä sitä pitäisi haukkua lasten kuullen, vaan tukea, että jonkinlainen suhde säilyisi.

 

Minä olen ylpeä siitä että olen yh. Olen ylpeä että löysin voimia jättää kelvottoman ukkoni ja jatkaa elämää kaksin poikani kanssa.

Ton miehen jättämisen ymmärrän mutta mistä muusta sitten olet ylpeä tuossa yh:ssa

 

Jos on vaihtoehto jäädä huonoon (vaikkapa väkivaltaiseen tai narsistiseen) suhteeseen, niin kyllä minä ainakin olisin ylpeä siitä että olen päässyt eroon parisuhteesta ja olisin ylpeä yh.

 

Ikuinen keskustelu, siitä kuinka "huonoja" tai Hyviä yh:t on.. Mites ne yh isät sitten, Kyllä niille kumarretaan ja nostetaan hattua ja haukutaan kuinka huono äiti lapsilla onkaan, kun lapset on isälleen jättänyt.. jne..
Itse olen yh, enkä niin ylpeä siitä, että en voi tarjota lapsille sellaista perhettä, jossa olisi äiti ja isä. Me pärjätään kyllä ja tullaan toimeen, mutta ei aina todellakaan helppoa ole. Helpompaa kuitenkin kuin elää narsistin väkivallan alla.

 

Jos se on ikäänkuin vastakohta sille, että olisi nolo siitä, että on yh. Parempi olla ylpeä kuin nolo?

Nämäkö on ainoat vaihtoehdot?
Voi hyvä luoja.
Jospa vaan on kuulkaa naisia, jotka ei tarvitse ukkoa mihinkään, mutta ovat luontaisesti halunneet lapsen/lapsia!
Hallelujaa, tukehtukaa pullaanne pikkuvaimot. B)

No ei tietenkään, mutta monestihan ihmiset puhuvat niin ääripäistä, vaikkei siinä mitään tolkkua olekaan. =) Älä sinä minulle sitä pullaasi tarjoile, tukehdu ihan itse vaan tai älä sentään sinäkään.

 

Mikä tekee naisesta pikkuvaimon, parisuhdeko, jossa tahtoo elää?

 

Pitäisk sitä sitten hävetä?

 

Jos se on ikäänkuin vastakohta sille, että olisi nolo siitä, että on yh. Parempi olla ylpeä kuin nolo?

Nämäkö on ainoat vaihtoehdot?
Voi hyvä luoja.
Jospa vaan on kuulkaa naisia, jotka ei tarvitse ukkoa mihinkään, mutta ovat luontaisesti halunneet lapsen/lapsia!
Hallelujaa, tukehtukaa pullaanne pikkuvaimot. B)

Taatusti haluaisit miehen kun olla epätoivonen yh mamma.

:wave: Täällä olis yks joka nauttii sinkkuudesta mutta nauttii myäs lapsistansa! =) Enkä ole epätoivoinen, miksi yh olisi epätoivoinen? Saan mitä haluan ja silloin kun haluan sen. Lapsillani on ihana isä ja loistava äiti, mikäs tässä on elellessä =)

 

Pitäisk sitä sitten hävetä?

Ymmärsin että kyse oli jostain telkkarin chattipalstasta, jossa on rajallinen määrä merkkejä käytössä ja joskus tuntuu, että niihin osallistuvilla varmaan muitakin rajoituksia.... Nooh, oli ilkeästi sanottu, mutta voisin kuvitella keskustelun menneen vaikka näin: hävetkää te senkin laiskat yh:t jotka ette miestä saa vaikka haluaisittekin!! Siihen tulee sitten nasakka vastaus: minähän olen ylpeä siitä, että olen yh, en miestä huolisi vaikka vaikka kultaisilla vaunuilla ajais pihaan!
Eli on vaan kaksi ääripäätä, hävetys tai ylpeys. Ei heillekään ole oikeasti niin, mutta tuollaisten keskustelujen taso ei kai korkeammalle yllä millään.

 

kai sitä saa olla ylpeä et selviää yksin siitä mihin muut tarvii 2 aikuista?

 

Miksi pitäisi kummassakaan tapauksessa korostaa sitä omaa tilannettaan ja korottaa itteään jollekin jalustalle?

Kasso se, scarletti otti opikseen :flower:

 

tekikö ap testin?

 

Mikä tekee naisesta pikkuvaimon, parisuhdeko, jossa tahtoo elää?

No yleensä. Ei tietysti useimmissa tapauksissa.