Miten voi loukkaantua siitä, että toinen ei pidä toista läheisenä?

Minulle taidetaan olla vähän näreissään siitä, että en ole avoin enkä pidä läheisiä sukulaisia läheisinä ihmisinä. En ole loukannut ketään, olen ollut kohtelias ja ystävällinen, mutta kuulemma kovin etäinen.

Voisitko kuvitella loukkaantuvasi, jos vaikka anoppisi ei pitäisi sinua läheisenä ihmisenä? Siis sellaisena, jolle syvimpiä tuntoja jaellaan?

 

Vaikka sanotaan, että veri on vettä sakeampaa, niin silti se ei todellakaan välttämättä tarkoita tuollaista mainitsemasi kaltaista läheisyyttä, eikä pelkästään sukulaisuuden perusteella pidä sellaista olettakaan.

 

Ööh no en mä jaa anopin kanssa mitään kovin läheistä.
Tyyliin, että "oon vähän masentunut kun vauva itkee ja ei saa nukuttua ja mummi kuoli ja ruoka palo pohjaan ja rahat on vähissä".
Noup.
Vaikka asuu seinän takana.

 

Ainoa ihminen joka tulee mieleen tuosta käytöksestä on sellainen henkilö joka odottaa kaikkien uskoutuvan hänelle ja pitävän häntä aivan loistavana tyyppinä, vaikka jokainen myöskin tietää ettei hänelle kannata kertoa yhtään mitään koska kohta puoli maailmaa tietää sen..

Että joo, ymmärrän miten voi suuttua koska nuo tyypit ilmeisesti voi muutenkin vetää mitä tahansa reaktiota mistä tahansa..