Miten vietät/vietit äitiysloma-ajan ennen vauvaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sitä odotellessa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sitä odotellessa

Vieras
Tässä itse vielä töissä, mutta mieli alkaa jo siirtyä äitiysloma-aikaan. Miettii vaan, minkälaista oloa ja fiilistä se sitten on, kun 30 päivää ennen laskettua kotiin jää. Millaisia kokemuksia tai odotuksia teillä muilla?
Toivottavasti jaksaisi pitää kuntoa yllä, lenkkeillä ja käydä vaikka kaupungilla vauvaostoksilla, mutta liekö sitten jo niin möhkäleolo ettei mikään innosta..? Kuinka ajan saa kulumaan.. vai osaako tosiaan nauttia ja ottaa lomailun kannalta?

 
Alkuperäinen kirjoittaja sitä odotellessa:
Kuinka ajan saa kulumaan..

Sitä mietin minäkin, ja jopa lykkäsin äitiysloman alkua reilulla viikolla. Olen yrittäjä, ja en yksinkertaisesti malttanut jäädä äitiyslomalle heti sen alettua. Tällä lykkäyksellä äitiysloman alusta on laskettuun aikaan vielä kolmisen viikkoa. Nyt olo alkaa olla aika möhkäle, loppuodotus menee varmaan lepäillessä, jaksamisen mukaan ulkoillen. Muutamia pienempiä hankintoja on vielä tekemättä, ja vauvan sänky laittelematta, joskin hankittu.
 
Jäin äitiyslomalla (tai siis palkattomalle, koska olen myös yrittäjä) 4kk ennen laskettua aikaa. Koska oli kevät/ kesä (huhtikuusta heinäkuulle) aika meni kuin siivillä! Kävin kuntoilemassa melkein joka päivä, joskus jopa kahdesti päivässä, siivoilin, laitoin pihaa, luin kirjoja ja lehtiä, makoilin pihakeinussa ja välillä lähdin miehen matkassa shoppailemaan koko päiväksi. Onneksi vointi oli tosi hyvä loppuun asti, eikä väsymys painanut. Neuvolassa koko ajan hoettiin nauttimaan tästä ajasta, koska koskaan ei tätä enää koe (ensimmäinen lapsi, eli saa olla yksikseen), seuraavassa äippälomassa on jo sitten esikoinen mukana.
 
se aika hujahtaa kuin siivillä. Voihan vauva suntyä ennen laskettua aikaakin. Pomoni kerkesi olemaan yhden aamupäivvän äitiyslomalla kun vauva syntyi illalla. Vauvajuttuja laittelin, leivoin pakastimeen siltä varalta että ihmiset tulevat katsomaan vauvaa, myöskin puunasin talon lattiasta kattoon, että olisi puhdasta kun vauva tulee kotiin, ikkunat pesin kahteen kertaan kun toivottiin synnytyksen käynnistymistä. Itse jäin varhennetulle 50 päivää ennen lapsen syntymää, ja todella nautin olostani, nukuin niin paljon kuin nukutti ja luin kauhean kasan kirjoja :) sitä aikaa ei valitettavasti koskaan saa takaisin, kaiholla nyt mietin kun en ole puoleen vuoteen nukkunut kuin max. 4 tuntia putkeen
 
sama homma kuin edellisellä. Lepään ja nautin olostani, yksinolostakin viimeistä kertaa aikoihin. Ja kun ei tarvitse käydä töissä, jaksan tehdä muutakin. Ulkoilen, kuntoilen, teen kotitöitä, laitan herkkuja, tapaan tuttuja, ollaan miehen kassa kaksin kun vielä voidaan. Lisäksi olen tehnyt paljon lapselle tarpeellisia tavaroita, kaikenlaista mikä on mielestäni itse tehtynä parempaa (sopivampaa, käytännöllisempää, laadukkaampaa) kuin kaupoista löytää. Ja inhoan shoppailuakin

Kaikkea mitä haluaisin, en ehdi vieläkään tehdä... Aika menee todella nopeasti, mutta niin mä jo odotankin lapsen syntymää, että menköön :)
 
Täälläkin on siivottu ja puunattu. Laitettu vauvalle kotia ja leivottu pakastimeen. Itse jäin ihan normaaliaikaisesti äitiyslomalle ja alkuviikot menivät nopeasti joulua ja uutta vuotta viettäessä. Oloni on ollut sen verta kehnohko, että olen ollut kiitollinen siitä, että tein suurimmat hankinnat jo ennen äitiysloman alkua. Eli en kyllä ikinä olisi enää jaksanut kierrellä vertailemassa vaunuja ja sänkyjä.

Laskettu aikani oli viikko sitten ja nyt aika alkaa tuntumaan pitkältä. Joka ilta ajattelee, että josko sitä ensi yönä pääsisi tositoimii... Mutta aamulla herää jälleen yhtenä kappaleena. Näin loppuajasta on alkanut tuntumaan, että ei oikein uskalla lähteä sen edemmäksi ja tulee oltua vain kotosalla. Mutta täytyy siis asennoitua ja yrittää ajatella tätä laatuaikana itseni kanssa :).
 
Esikoista oottaessa olin 4 viikkoa kesälomalla juuri ennen äitiyslomaa, joten olin kotona 2kk ennen vauvan syntymää. Eka kuukausi kului ihan mukavasti, laittelin vauvan tarvikkeita valmiiksi. Siis pesin vaatteita, silitin petivaatteita, ompelin pinnasängyn pehmusteet, siivosin ja puunasin taloa yms. Oli kesäaika, joten välillä oli kiva myös istua auringossa lukemassa vauva-lehtiä ja ihan muutakin kirjallisuutta.
Viimeiset viikot olivatkin sitten pitkiä. Maha tuntui isolta, olo tukalalta, öisin ei saanut oikein nukuttua, tekemisen puute vaivasi.
Vauva syntyi 3 päivää yli lasketun ajan.

Nyt jään äitiyslomalle ihan normaalisti 1kk ennen la. Ei mitään lomia ennen sitä, kiitos. Suunnitelmissa näyttäisi tällä hetkellä olevan ainakin se, että majaillaan mummilassa pari viikkoa, kun meillä tehdään kylppäriremonttia =(
Vauvanvaatteet pitänee pestä ja laitella valmiiksi jo ennen äippäloman alkua, ettei sitten tule kiire, tuon kylppärijutun takia.
Esikoisen kanssa aika kuluu muutenkin varmasti paremmin kuin silloin eka kerralla yksin kotona ollessa.
 
Minäkin jännäsi ajan kulumista ennen äitiyslomaa, mutta hyvinhän se sujui. Olin jaksanut oikein hyvin töissä, mutta heti lomalle jäätyäni selkä alkoi prakaamaan ja yöt olivat katkonaisia. Päivisin siivoilin ja laittelin vauvan tavaroita, jos jaksoin. Jäin kiikkiin päiväsarjoihin ja kävin lenkillä. Toki viimeiset pari viikkoa oli pitkiä, kun koko ajan odotti, milloin pääsee tositoimiin. Älä kuitenkaan haalii liikaa tehtäviä, ettet pety, jos et jaksakaan touhuta.
 
Olen parhaillaan äitiyslomalla töistä, mutta koulussa käyn edelleen, opinäytetyö pitäisi saada valmiiksi, uusintatenttejä tehdä ja olihan tuossa muuttohommaakin joten minä en ainakaan vielä ehdi lepäilemään. Viimeiselle viikolle ei kalenterissa ole vielä mitään, mutta enköhän tee silloinkin opinnäytetyötä koululla jos vauva ei ole vielä syntynyt. Jos näitä hommia ei olisi niin varmaan tekisin ruokaa pakastimeen, ulkoilisin, venyttelisin, kutoisin ja tapaisin kavereita. Ja ehkä opettelisin jotain rentoutumiskikkoja synnytystä ajatellen. Miehen kanssa olisi tarkoitus käydä vielä leffassa, ulkona syömässä, klubikeikalla ja lätkämatsissa kun ei tiedä milloin seuraavan kerran pääsee.
 
Minä olin saikulla kuukauden ennen äippälomaa selän takia.. Sen ajan parantelin selkää ja oli vähän myrkytysoireitakin, joten aika lailla se meni lepäillessä. Viimesen kuukauden eli jo äitiyslomalla ollessa pesin vauvan vaatteet ja viikkasin ne paikoilleen, pesin lakanat ja laitoin sängyn valmiiksi, kävin neuvolassa kerran pari viikossa myrkytysoireiden takia, Kävin kangaskaupassa ostamassa muovitettua froteeta, järkkäsin kotona sen mitä jaksoin, käytiin pelissä ja leffassa miehen kanssa, nukuin joka päivä päikkärit, tapasin kavereita, surffasin netissä, olin hulluilla päivillä jo aamusta jonottamassa jotain alekamaa=) ym. Kyllä se aika menee siinä ilman että pitää mitään sen kummempaa keksiä..

Jälkeenpäin ajatellen olisin tehnyt enemmän jotain miehen kanssa, koska sitä ei enää ehdi..

Nyt on toinen tulossa ja varmaan se aika menee sitten esikkoa hoidellessa..Ihan erilainen raskausaika edessä
 
Minäkin hermoilin jo etukäteen, miten saan ajan kulumaan. Olin ollut jo monta vuotta työelämässä enkä oikein osannut olla kotona vaan tekemättä mitään. Ja kun äitiysloma alkoi, meni pari päivää vaan surkutellessa, että mä oon ihan loinen - maleksin vaan kotona ja mies hankkii töissä rahaa jne. Tunsin itteni ihan typeräksi kotona ollessa. Mutta parin päivän jälkeen aloin sitten ihan nauttimaan kotona olosta enkä enää tuntenut huonoa omaatuntoa siitä "maleksimisesta". Ja mahakin oli siinä vaiheessa jo niin iso, etten oikein olis mitään jaksanut tehdäkään. Tein kaikkia asioita, mistä töissä ollessa sai vaan haaveilla.. keitin aamulla rauhassa aamukahvia ja aamupuuroa, lämmitin aamusaunan jne.

Vauva syntyi, kun oli ollu kolme viikkoa äippälomalla rv:lla 37.

Mutta älä huoli, varmasti saat ajan kulumaan! Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että se menee kuin siivillä! Nauti olostasi!
 

Yhteistyössä