Miten vastaat puhelimeen, kun et tunne soittajaa?

Etunimi+sukunimi, kun vastaan
Etunimi+sukunimi tässä hei, kun soitan

peesi

 

En vastaa puheluun, jos minulle soittaa tuntematon ihminen, sillä tuntemattomilla ihmisillä ei voi olla minulle sellaista asiaa, jonka takia vastaisin puheiluun.

 

[QUOTE="minä";26223881]En vastaa puheluun, jos minulle soittaa tuntematon ihminen, sillä tuntemattomilla ihmisillä ei voi olla minulle sellaista asiaa, jonka takia vastaisin puheiluun.[/QUOTE]
Oikeesti?

 

Etunimellä kun vastaan, etunimi+sukuni täällä hei kun soitan.

Inhoan puhelimessa asiointia jos joku kuuntelee vieressä, mutta muuten ei ongelmia. Hassua.

 

Etunimi + sukunimi. Ihan niin kuin siihen aikaan, kun puhelimeen vastatessa ei voinut tietää kuka soittaa. Ja musta on ihan naurettavaa olla vastaamatta puhelimeen, jos numeroa ei näy tai ei sitä tunnista. Kyse voi olla hyvinkin tärkeästä asiasta. Jos se on puhelinmyyjä, sille voi aina sanoa kauniisti, että "kiitos, mutta en tällä kertaa tilaa mitään". Mä en näe mitään syytä, miksi puhelimessa pitää olla tyly.

 

Usein pelkästään "haloo" ja odotan että soittaja esittelee itsensä ja asiansa.

 

"Haloo?" "Joo?" tai joskus jopa "No?", useasti vielä hieman narisevalla äänellä.

 

"Lilii."

 

Haloo tai etunimellä..

 

omaan kännykkään vieraille: etunimi ja sukunimi
töissä: firman nimi ja oma sukunimi

 

Koko nimellä. Voi liittyä työasioihin, ja siinä tapauksessa joku "haloo", "no" tai pelkkä etunimi ei olisi tarpeeksi asiallinen.

 

Sukunimellä vastaan oudoille numeroille.

 

Jos "tuntematon numero" vastaan haloo.

Jos näkyy numero vastaan etunimellä. Jos tunnistan numeron kaupungin tai HUSin numeroksi, vastaan virallisella nimellä.

 

Mä vastaan etunimi + sukunimi. Ja aina vastaan puheluihin.
Voi liittyä jotenkin lapsiini tai vanhempiini yms.
Lapsiin on usein liittynytkin, onneksi vain ihan hoitajan tms soittoja olleet.
Mutta voidaanhan periaatteessa soittaa tyyliin sairaalasta esim.
Enkä pelkää mitään myyntipuheluita. Korkeintaan minuutissa niistä pääsee.
Sanon vain, että ei kiinnosta ja hyvää päivänjatkoa.

 

Etunimellä.

 

Mä vään ynähän jotain tai sanon: Puhu!

 

Sukunimellä.