Miten uskallatte luottaa lapsianne isovanhempien hoitoon....

Taas oli lehdessä juttua, kuinka 2 vuotias hävisi järven rannassa ollessaan touhuamassa siellä isovanhempiensa kanssa. Löytyi lopulta yötä vasten laajojen etsintöjen jälkeen.

En tiedä, mutta vaikka meillä on aivan ihanat isovanhemmat molemmin puolin, ei meillä vaan jätetä lapsia hoitoon. Toinen mummoloista kun on vielä joenrantapaikka. Tottakai isovanhemmat ovat aikanaan osanneet kasvattaa omatkin lapsensa isoiksi, mutta he ovat kuitenkin nyt aika paljon iäkkäämpiä eivätkä päivittäin kosketuksissa lapsiperhe-arjen kanssa. Miten helposti unohtuukaan se, miten nopeasti pienet lapset toimivat ja saavat järjettömiä päähän pistoja. Se on inhimillistä kun ei elä sitä lapsiperhe-arkea kellon ympäri. Ja tästä inhimillisestä syystä minä en välitä jättää lapsia hoitoon. Vietetään kyllä muutoin paljon aikaa yhdessä.

 

Viime viikolla juuri kielsin lapsiani lähtemästä yli 400 km:n automatkalle isovanhempien kyydissä. Isovanhemmat ovat jo yli 70 vuotiaita. En luota heidän huomiokykyynsä liikenteessä, joten lapset menivät isän kyydissä.

Mummolla alkaa olla alkavia muistihäiriöitä. Onneksi lapset kasvavat ja osaavat jo itse osittain pitää huolta itsestään ts. heillä alkaa olla järkeä päässä.

 

Lisään vielä, että kun oltiin viikko sitten toisessa mummolassa, niin huomasi kyllä, ettei papalla ollut mitään käsitystä 3 vuotiaan hoidosta. Poika tykkäsi olla papan kanssa ulkona, mutta pappa tuli välillä sisään YKSIN kysymään jotain asiaa. Sanoi vain, että poika jäi istumaan pihalle ja odottamaan häntä. Pappa ei ymmärtänyt, että 20 sekunnin päästä poika voikin olla jo vaikka tiellä auton alla tai isossa ojassa hukuksissa.

 

Luotan omiin vanhempiini täysin. On varmasti tarkemmin vahdittuna kuin kotona, vaikka mäkin olen aika tarkka. Luottaisin 2v lapsen uimarannoille ja kylpylöihinkin mummin kanssa.

 

kyllä uskallan. Lapsen mummi on noin 40 vuotias ja hyvin pärjää. Onpa tuo neiti ollut myös mun mummon kanssa kahestaan, eipä hänkään kovin vanha ole. Tosin vain muutaman kerran...

 

Omien vanhempieni kanssa en jätä muualle kun niiden asuntoon ja pihaan vain jos äitini on paikalla, isä ei ollenkaan pysy enää hollilla pojan kanssa. Mut appivanhempien kanssa päästän minne vain, ovat vielä suht nuoria ja taatusti anoppi vahtii tarkkaan. Kyl se lapsi voi kadota niin itseltä kun isovanhemmiltakin, en sen takia jätä kokokaan antamatta ja ala jossitella.

 

Jos isovanhemmat jo kovin vanhoja niin harkinnan ja terveen järjen mukaan voi jättää lapset hoitoon.
Jos taas kysymyksessä nuori mummo 40vuotias joka vois vielä pyöräyttää oman vauvan niin mikäs siinä olis propleema? Pärjää ihan hyvin.

 

Oma äitini on 50-vuotias ja isä 55. Miehen vanhemmat ovat juuri 60 vuotta täyttäneitä ja vielä työelämässä. Luotan heihin kaikkiin, sillä kaikki keskittyvät vain ja ainoastaa lapsiimme kun he ovat hoidossa. Itseltä nuo mukulat enemmin hukkaan joutuvat, kun pitää tehdä kotityöt ja tilan työn siinä sivussa.

 

No isäni ei pysty mitään muuta kunnolla tekemäänkään kun poika on siellä hoidossa, kuin kulkea sen perässä ja vahtia poitsun jokaista liikettä, joten ihan hyvin voin jättää hoitoon. Isäni sisaren kanssa sama juttu, tarpemmin se vahtii poikaa kuin minä, koko ajan silmä kovana vahtii.

Jos ette uskalla antaa isovanhemmille hoitoon, niin miten te uskallatte muuallekaan antaa hoitoon?

 

Luotan omiin vanhempiini täysin ja samoin luottavat myös molemmat siskoni. Äitini on 63-vuotias.

 

Luotan molempien vanhempiin lastenhoidossa täysin.

 

Kysyn vaan että miksi en uskaltaisi?? Ovat kuitenkin vielä järkevässä iässä 60-70-v kaikki. Huolehtivat paljon paremmin kuin minä itse kykenen kotitöiden ja etätöiden lomassa... ja koko konkkaronkan kanssa...

 

No meillä ei ole kuin minun isäni pelkästään, jolle voisi lasta antaa hoitoon. ollaan annettu ihan vain pari kertaa ihan vähän aikaa hänen vahtia poikaa, esim. kesällä kesäasunnollamme pari kolme tuntia kerrallaan, kun ollaan oltu siellä porukalla, ja minä teen ruokaa yms. kotihommia, ja mies tekee remppaa. Isäni pärjää muuten ihan hyvin taaperomme kanssa, mutta välillä on ollut tilanteita joissa hän ei aina tule ottaneeksi kaikkea huomioon, pientä varomattomuutta. Mutta luotan kyllä häneen, onhan hän minutkin yksinhuoltajana kasvattanut pienestä asti. Ja itse kyllä olenkin joskus poikani suhteen vähän taipuvainen lievään ylivarovaisuuteen...

 

No, ovat sen verran vielä nuoria ja toimineet "ammattikasvattajina" vajaa 30 vuotta, että kyllä luotan sen verran. Ja kun olen kerran itse nähnyt miten ne tuon viikarin kanssa pärjää ( jopa paremmin kun itse välillä ), niin huoletta sen sinne jätän. Aina voi kaikkea sattua, mutta jos sitä koko ajan ajattelee ja pelkää, niin eihän tässä vois elää ollenkaan. Ja se sama ikävä vahiko voi sattua ihan vanhemmillekin, joten miksi rajoittaisian lapseni ja isovanhempieni suhdetta pelon takia...

 

Luotan molempien vanhempiin lastenhoidossa täysin.

Samoin.

 

kyllä uskallan. Lapsen mummi on noin 40 vuotias ja hyvin pärjää. Onpa tuo neiti ollut myös mun mummon kanssa kahestaan, eipä hänkään kovin vanha ole. Tosin vain muutaman kerran...

Harva 40 v. on mummu tai pappa.

 

[QUOTE="vieras";22016088]Harva 40 v. on mummu tai pappa.[/QUOTE]

On niitäkin. Minä olin 39 tullessani ensimmäisen kerran isoäidiksi.

 

Luotan omiin vanhempiini täysin. On varmasti tarkemmin vahdittuna kuin kotona, vaikka mäkin olen aika tarkka. Luottaisin 2v lapsen uimarannoille ja kylpylöihinkin mummin kanssa.

Peesaan tätä. Ne vahtii mukulaa tiukemmin kuin mie

 

No sehän on just kiinni niitten isovahempien iästä. Eiköhän sen terveellä järjellä pysty arvioimaan, kuka on kykeneväinen hoitamaan ja kuka ei.. ja jos on niin vähän tekemisissä, ettei osaa tätä arviota tehdä, niin tuskin sitten muutenkaan tulisi tilannetta, jossa lapsi olisi siellä hoidossa. Mulla esim omat vanhemmat alle 60 ja appivanhemmat yli 60. Näistä ainosataan appiukko on jo vähän sellainen höperö, jolle yksistään en taaperoa jättäisi. Ja ei hän kyllä yksin varmaan uskaltaisi/osaisi oikein jäädäkään..

 

En uskallakaan, lasten oma perhepäivähoitaja on eri juttu, hän tekee lasten vahtimista työkseen vuosien kokemuksella ja omia lapsia ja lapsenlapsiakin on useita.

 

Mä luotan omiin vanhempiini täysin =) :heart:

 

Omalle äidilleni uskallan jättää esikoiseni mutten kuopusta. Mieheni vanhempiin luotan täysin

 

Lisään vielä, että kun oltiin viikko sitten toisessa mummolassa, niin huomasi kyllä, ettei papalla ollut mitään käsitystä 3 vuotiaan hoidosta. Poika tykkäsi olla papan kanssa ulkona, mutta pappa tuli välillä sisään YKSIN kysymään jotain asiaa. Sanoi vain, että poika jäi istumaan pihalle ja odottamaan häntä. Pappa ei ymmärtänyt, että 20 sekunnin päästä poika voikin olla jo vaikka tiellä auton alla tai isossa ojassa hukuksissa.

Ööh onko sun 3-vuotiaasi sitten jokin erityisen vilkas tapaus, esim ad/hd-taustainen, kun ei voi edes 20 sekunniksi jättää yksin?

 

En jättäisi 65-vuotiaalle äidilleni 2,5-vuotiasta lastani hoitoon. Voivat toki olla pihalla kun olen kotona, mutta en ikimaailmassa jättäisi esim koko päiväksi. Olen huomannut liikaa potentiaalisia vaaratilanteita jo silloin kun olen seurannut mummon toimia.

 

Ööh onko sun 3-vuotiaasi sitten jokin erityisen vilkas tapaus, esim ad/hd-taustainen, kun ei voi edes 20 sekunniksi jättää yksin?

Itse en voi käsittää miten jotkut vanhemmat jättävät 3 v:n yksin pihalle leikkimään, sitten muut vanhemmat saavta seurailla piltin edesottamuksia...

En tiedä millainen 3 v. sinulla on, mutta tuntemani 3 v:t ovat uteliaita ja keksliäitä, eivät istu pihalla paikallaan...