Miten toimitaan uhmaikäisen pikkuisen kanssa?

["vieras"]

Silloin kun itku-raivo-huuto-kohtaus päällä? Usein kun se tulee, silloin ei meinaa saada vaippaa päälle, eikä tehtyä oikeastaan muutakaan. Laitetaanko se vaippa päälle päättäväisesti vai annetaanko olla? Välillä tuntuu niin vaikealta olla äiti.. minua kasvatettiin lyömällä, henkisellä väkivallalla ja alistamisella yms. joten välillä se äitiys ei vain tule selkärangasta Haluan olla fiksumpi äiti kuin oma äitini ja lastani en olekaan koskaan lyönyt enkä lyö. Välillä vaan tuntuu, että toimin ihan väärin.

 

[MorbidMama]

Laitetaan vaippa jämptisti päälle, vaikka puoliväkisin. Mutta ei saa menettää hermojaan.

 

["mamma"]

No minä yleensä vedän hihasta Muumi-kortin. Eli sanon, että ellei hän rauhoitu, niin ei saa katsoa illalla muumeja. Meillä katsotaan joka ilta yksi tai kaksi muumi-jaksoa, ja tämä on tehokas ase Joka tapauksessa, eihän se kohtaus mene sillä ohi, mutta rauhoittuu yleensä sen verran, että pystyy jio kuuntelemaan. Sitten kun kuuntelee, niin yritän puhua mahdollisimman rauhallisesti ja tyynesti, siinä vaiheessa yleensä laantuu pelkäksi itkuksi ja alkaa jo itse pyytää syliin. SItten suukkoja ja rauhoitteluja ja saadaan se vaippakin vaihdetuksi. Mutta mä vedän tosiaan hihasta ton muumi-kortin yleensä jo ENNEN raivaria, ja meillä 2,5-vuotiaalla onkin niitä vissiin aika harvassa, ehkä viikon tai parin viikon välein, meni tässä pari kk ihan kokonaan ilman, kun alle 2-v niitä oli väliin joka toinen päivä.
Mutta olen paljon yrittänyt opettaa sanallista tunteiden ilmaisua ja sillon jo alle 2v alkoi sanoa, että on vihainen jne niin ei tartte niin kauheesti raivota.

Pakottamalla meidän tyttöä ei saa tekemään mitään, mutta jos antaa tyylii vaihtoehdot että laitetaanko tämä vaippa vai tämä tai vaihdetaanko sohvalla vai sängyllä jne. niin saa helpommin tehtyä noita "ikäviäkin" juttuja.

Ja jos meinaa alkaa kiukutella, niin heti vaan se muumi-kortti esiin. Se kyllä vaati sen, että yhtenä iltana kun ei totettulut niin tosiaan EI saanut kattoa niitä muumeja ja sen sokin jälkeen on uskonut, että mamma meinaa mitä sanoo

 

["aloittaja"]

Kiitos vinkeistä!

 

[Chala]

Jos ei järkipuhe tehoa eikä ole oikeasti kiire esim. mihinkään, annan huutaa ja raivota. Saatan vain istua esim. koneella ja odotella kun lapsukainen kiukkuaa ympäri kämppää, sanon välillä että tule syliin kun siltä tuntuu, saatan yrittää kääntää huomiota muualle ja välillä sekin toimii, pidän huolen ettei pikkusisko joudu jalkoihin..

Niinä hetkinä kun ollaan esim. juuri lähdössä johonkin mihin pitää tiettyyn aikaan päästä, painin vaatteet niskaan ja vaipan päälle, selitän että sori kulta mutta tää on pakko tehdä koska meillä on nyt kiire ja voit jatkaa kiukkuamista autossa jos pakko on mutta tämä tehdään nyt.

Kaupassa kun vetää uhmakilarit, jatketaan reissu loppuun ja lapsi joko huutaa kärryssä (usein kiukku lähtee siitä että juoksee karkuun ja annan vaihtoehdot että joko kävelet nätisti lähellä tai menet kärryyn, juoksee karkuun ja joutuu kärryyn -> huuto) tai kannetaan kainalossa os ei siellä pysy, sitten vain purraan hammasta ja sanotaan välillä että nyt täytyy mennä kotiin ja ostokset pitää saada hoidettua, koita rauhoittua, koita kestää, yritetään hämätä ja suunnata huomiota muualle. Niin, ja silmät kannattaa pitää ulkopuolisten katseilta aina visusti ummessa