Miten toimisit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieraas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieraas

Vieras
Jos miehesi olisi keskustellut äitinsä kanssa sinusta, ei kai mitään pahaa, mutta anoppi olisi todennut, "En ole muidenka miniöiden kanssa pahemmin ollut tekemisissä niin en ole nytkään tekemisissä."
Emme ole naimisissa. Yksi lapsi on. En ole tälle anoppikokelaalle kuin joskus laittanut muutaman tekstarin koskien lasta tms. Hoitoapua emme ole pyytäneet emmekä rahaa. Jos tapasimme niin jotain keskustelin kyllä, mutta en kertoile murheistani tms joten en ole häntä kuormittanut mielestäni millään tavalla.
Annanko hänen olla kokonaan omissa oloissaan? Mitään viestejä en ole tuon jälkeen laittanut. Lähetänkö edes kutsua lapsen synttäreille? Muutoin en ainakaan kylään kutsu. Tulla saa jos huvittaa, mutta jos olen sopinut menoja niin niitä en ole perunut vaan sitten vain mies on kotona lapsen kanssa kun anoppi poikkeaa.
Olen enemmän tekemisissä ex-anoppini kanssa kuin nykyisen. :D
 
Riippuu hyvin pajon siitä millaisen keskustelun yhteydessä tämä on todettu "En ole muidenka miniöiden kanssa pahemmin ollut tekemisissä niin en ole nytkään tekemisissä."... mutta periaatteessa varmaankin olisin mahdollisimman vähän hänee yhteydessä oma-aloitteisesti. Mies saisi hoitaa kutsut synttäreille, sopia tarvittaessa lasten hoidosta ja pitää yhteyttä vanhempiinsa. Aika pitkälti se menee noin nytkin vaikka anoppia minulla ei enää olekaan.
 
Riippuu hyvin pajon siitä millaisen keskustelun yhteydessä tämä on todettu "En ole muidenka miniöiden kanssa pahemmin ollut tekemisissä niin en ole nytkään tekemisissä."... mutta periaatteessa varmaankin olisin mahdollisimman vähän hänee yhteydessä oma-aloitteisesti. Mies saisi hoitaa kutsut synttäreille, sopia tarvittaessa lasten hoidosta ja pitää yhteyttä vanhempiinsa. Aika pitkälti se menee noin nytkin vaikka anoppia minulla ei enää olekaan.
Minä en tiedä, koska miehelle oli sanonut tuon. Mies sanoi ainakin hyvin tiukasti tuon minulle.
Toisaalta kurjaa lapsen kannalta, mutta toisaalta tuskin edes miettii tuollaista et miksi äiti ei tule mummulaan mukaan kun olen kuitenkin aina töissä tai muissa menoissani. Ehkä pitäisi huokaista helpotuksesta kun anoppi ei ole riesa :D
 
No en toimisi mitenkään. En ottaisi itse yhteyttä anoppiin. Jos anoppi haluaa nähdä miestäni/lastani/minua, voi sen itse sitten järjestää. Jos mies haluaa nähdä anoppia niin kutsukoot itse kylään. Paikalla olisin jos ei muuta tekemistä olisi. En alkaisi väkisin vainoamaan anoppia, vaan antaisin olla.
 
En osaisi ottaa tästä mitään hernettä nekkuun. Anoppi ei haluaa olla kovin lämpimissä "ystävyys"väleissä minioidensa kanssa, joten fine. Soittaisin hänelle, jos on asiaa, kävisin kylässä kun muukin perhe ja jos mahdollistaa, niin olisin kotona, kun hän tulee käymään.
En siis ymmärrä tätä: en menee ikinää käymään, en enään puhuu ikinää, en pistä edes kutsua lapsen synttäreille?
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Ehkä olisin hieman loukkaantunut mutta toisaalta helpottunutkin kyllä, parempi etäinen kuin vaikea anoppi... Vaikka kivahan olisi jos voisi olla ihan myönteinen suhde molempiin suuntiin. Aika jännä, että mikä on syy sanoa noin, haluaako hän kuitenkin olla poikansa kanssa tekemisissä?

Tuo voisi kuulostaa vähän sellaiselta katkeraltakin kommentilta, ikään kuin "minä en ensin ota yhteyttä" tms. uhoamiselta, että anoppi ei halua olla se tunkeileva osapuoli tai olisi jo kokenut, että et ole huomioinut häntä ja on nyt loukkaantunut siitä. Mutta jos miehesi on tiukasti ilmoittanut sulla äitinsä kannan ja se on tosiaan "normaali" päätös tältä, niin ehkä se sitten pitää vaan uskoa. Kai sen on annettava olla rauhassa, mies joutuu sitten aina välikätenä tiedustelemaan että haluatko tulla lapsen synttäreillä tai haluatko sitä ja tätä :laugh:
 
Tyytyväinen vain olisin :D

Laittaisin kutsun lapsen synttäreille, jos kutsuisin muutkin isovanhemmat. Tulkoon jos tulee.

Varmaan tulisit hyvin toimeen minun anoppini kanssa, jolle pitää kaikki asiat raportoida kolmena kappaleena ja joudut kolmannenn asteen kuulusteluihin, jos häntä sattuu joku asia kiinnostamaan. Minusta hän on hyvin ahdistava henkilö.
 
En oikein ymmärrä miten mies olisi välikätenä pitäessään yhteyttä omiin vanhempiinsa, kutsuisi näitä lapsen syntymäpäiville tai sopiiko tämä tai tuo asia.

Ap miettii aloitusviestissään lähettääkö kutsua synttäreille, tästä voidaan vetää johtopäätös että ap järjestää synttärit/ainakin vastaa vieraiden kutsumisesta, mutta anoppi on poikkeusasemassa kun ap ei ole varma haluaako tai voiko sitten kutsua tätä. Eli mies joutuu tiedustelemaan.
Se on välikäsitilanne, jos mies joutuu hoitamaan ap:n puolesta ap:n ja anopin välisen yhteydenpidon niissä tilanteissa, kuin ap olisi hoitanut sen itse ilman anopin kommenttia.
 
Ap miettii aloitusviestissään lähettääkö kutsua synttäreille, tästä voidaan vetää johtopäätös että ap järjestää synttärit/ainakin vastaa vieraiden kutsumisesta, mutta anoppi on poikkeusasemassa kun ap ei ole varma haluaako tai voiko sitten kutsua tätä. Eli mies joutuu tiedustelemaan.
Se on välikäsitilanne, jos mies joutuu hoitamaan ap:n puolesta ap:n ja anopin välisen yhteydenpidon niissä tilanteissa, kuin ap olisi hoitanut sen itse ilman anopin kommenttia.

Meillä tilanne oikeastaan poikkeuksetta tilanne menee niin että järjestän juhlat (usein sovimme päivästä yhdessä puolison kanssa) lähetän kutsun esim. lapsen ystäville ja omille sukulaisilleni. Kysyn mieheltä onko hän lähettänyt/kutsunut esim. isäänsä, sisartaan tms. Emme koe että kumpikaan olisi misään suhteessa "välikädessä".
 
Meillä tilanne oikeastaan poikkeuksetta tilanne menee niin että järjestän juhlat (usein sovimme päivästä yhdessä puolison kanssa) lähetän kutsun esim. lapsen ystäville ja omille sukulaisilleni. Kysyn mieheltä onko hän lähettänyt/kutsunut esim. isäänsä, sisartaan tms. Emme koe että kumpikaan olisi misään suhteessa "välikädessä".

Hyvähän se on jos molemmat osallistuu, noin sen pitäisi munkin mielestä mennä ainakin jos toisen puolen sukulaiset ei ole tullut niin tutuiksi, että niihin pitää luonnostaan yhteyttä :)
 
Mä olisin jatkanut tuota keskustelua miehen kanssa ja varsinkin kysynyt sitä, mitäpä mies oli vastannut äitinsä kommenttiin. Että oliko vastauksena pelkkä "jaa" vai oliko ohittanut koko kommentin hänkin. Lisäksi itse haluaisin ainakin tietää, että mitä mieltä mies itse on äitinsä kommentista - onko samaa mieltä asiasta eli antaapa hänen olla oloissansa.

Muutoin tuosta lausahduksesta huolimatta pitäisin neutraalin korrektit välit. Mikäli asiaa ilmenisi hänelle, olisin yhteyksissä, jos tulee sieltä suunnalta kyläilykutsua niin menisin, samaten aivan hyvin voisin lähettä kutsut lapsen synttäreille - hänenhän asia on sitten se, miten siihen kutsuun reagoi. Hänen asiansa on myös kantaa vastuu siitä, minkälaisen isovanhemman kuvan rakentaa omalle lapsenlapsellensa vai rakentaako sitä ollenkaan.
 
Mä olisin jatkanut tuota keskustelua miehen kanssa ja varsinkin kysynyt sitä, mitäpä mies oli vastannut äitinsä kommenttiin. Että oliko vastauksena pelkkä "jaa" vai oliko ohittanut koko kommentin hänkin. Lisäksi itse haluaisin ainakin tietää, että mitä mieltä mies itse on äitinsä kommentista - onko samaa mieltä asiasta eli antaapa hänen olla oloissansa.

Muutoin tuosta lausahduksesta huolimatta pitäisin neutraalin korrektit välit. Mikäli asiaa ilmenisi hänelle, olisin yhteyksissä, jos tulee sieltä suunnalta kyläilykutsua niin menisin, samaten aivan hyvin voisin lähettä kutsut lapsen synttäreille - hänenhän asia on sitten se, miten siihen kutsuun reagoi. Hänen asiansa on myös kantaa vastuu siitä, minkälaisen isovanhemman kuvan rakentaa omalle lapsenlapsellensa vai rakentaako sitä ollenkaan.

Mies ei kuulemma vastannut oikein muuta ku "jaa". Miehen äiti oli vain noin ykskaks sanonut muiden juttujen ohessa. Mies ei tiennyt miksi on näin, mutta on kuulemma hänelle ok jos laistan vierailut anoppilaan ja keksin parempaa tekemistä. Minulla ei tule olemaan asiaa anopille niin akuutisti, että soittaisin tms :D Synttärikutsua pohdin vain siksi, että pitääköhän hän sitäkin yhteydenpitona minulta. No aivan sama. Lähetän sen. Tulee jos tulee.
On lapsella onneksi muitakin isovanhempia kuin tuo omituinen anoppini.
 
Mies ei kuulemma vastannut oikein muuta ku "jaa". Miehen äiti oli vain noin ykskaks sanonut muiden juttujen ohessa. Mies ei tiennyt miksi on näin, mutta on kuulemma hänelle ok jos laistan vierailut anoppilaan ja keksin parempaa tekemistä. Minulla ei tule olemaan asiaa anopille niin akuutisti, että soittaisin tms :D Synttärikutsua pohdin vain siksi, että pitääköhän hän sitäkin yhteydenpitona minulta. No aivan sama. Lähetän sen. Tulee jos tulee.
On lapsella onneksi muitakin isovanhempia kuin tuo omituinen anoppini.

No sittenhän asia on ikään kuin pois järjestyksestä ja käsiteltynä, mikäli miehesikin mielestä hänen molempien elämänsä naisten välinen suhtautuminen toisiinsa on ok tuollaisenaan eli ei sitten ilmeisesti juuri ollenkaan.

Sinänsä kurjaa toisaalta, että tässä olisi jonkinlaista tilausta korjata tuota yhteydenpitokykenemättömyyttä - sitä ei koskaan tiedä, minkälaisen miellyttävänkin ihmisen sieltä saisi vastaansa tutustuakseen, voihan olla että anoppisi haluaa pitää etäisyyttä sen virheellisen käsityksen takia, että olisi puuttumassa liiaksi teidän elämäänne. No, niin tai näin, poikansa luulisi tuntevansa äitinsä tavat, joten se siitä. Kuitenkin kohdatessanne ja tekemisissä ollessanne tavalla tai toisella pidä korrektiutta yllä.
 
  • Tykkää
Reactions: VVJJOI
Ap, eikö miehesi kykene ihan itse kutsumaan äitiänsä kylään tai lapsen syntymäpäiville.
Kuka sinun äidillesi soittelee? Miehesikö?

Meillä molemmat pitävät yhteyksiä omiin vanhempiinsa ja hyvin on sujunut jo pian 30 v. =)
Ja kyläilemme ihan koko perheen voimin.

Mistä olet herneet vetänyt nenääsi?
 

Yhteistyössä