K
"kkkk"
Vieras
Äitini on aika vaikea ihminen, ei yhtään ystäviä ja riitautunut koko suvun, naapureiden ym. kanssa.. en jaksa sepustaa siitä enempää, mutta joka tapauksessa nykyisin ongelmia aiheuttaa äitini raivostuttava marttyyrimainen tyyli.
Käy kylässä ehkä kerran kuukaudessa. Aina mukana on kassillinen tavaraa, vaikka olen kieltänyt tuomasta sillä perusteella, että a) me ei tarvita mitään b) jos jotain haluamme kotiin niin mieluummin sitten mieleistä c) meille ei mahdu mitään. Viimeksi äitini toi ison seinäkellon keittiöön, mikä ei ole ollenkaan meidän tyylinen. Kun sitten sanoin kipakasti että anteeksi mutta tästä on puhuttu ennenkin, että me ei tarvita mitään ja en pidä ollenkaan tuosta että tuo väkisin kaikkea, niin äitini lähti ovet paukkuen eikä ole vastannut puhelimeen kahteen viikkoon. Ja lapset oli todistamassa tuota äitini lähtöä. En siis huutanut, ollut ilkeä, vaan sanoin vaan asiallisesti että ihan totta me ei sitä kelloa nyt oteta, kun ei ole meidän tyylinen ja seinällä on jo kello. Kello oli siis sellainen romanttis-antiikkinen kukkakello, kun meidän tyyli on moderni. Samalla reissulla äiti oli jo ennen kelloa kaivanut laukustaa ties mitä tavaroita lapsille (vaikka on sanottu että lapsilla leluja enemmän kuin laki sallii), antaa salaa jääkaapista nakkeja ja makkaraa koirallemme (vaikka olen monesti sanonut että meillä ei ole tapana antaa koiralle) jne.. jne.. ärsyttäviä esimerkkejä on vaikka kuinka.
Ja nyt se ei vastaa puhelimeen (olen kahdesti kokeillut kahden viikon sisällä), eikä ole itse soittanut (vaikka yleensä soittaa useasti viikossa). Miten toimisitte tällaisen tapauksen kanssa?
Käy kylässä ehkä kerran kuukaudessa. Aina mukana on kassillinen tavaraa, vaikka olen kieltänyt tuomasta sillä perusteella, että a) me ei tarvita mitään b) jos jotain haluamme kotiin niin mieluummin sitten mieleistä c) meille ei mahdu mitään. Viimeksi äitini toi ison seinäkellon keittiöön, mikä ei ole ollenkaan meidän tyylinen. Kun sitten sanoin kipakasti että anteeksi mutta tästä on puhuttu ennenkin, että me ei tarvita mitään ja en pidä ollenkaan tuosta että tuo väkisin kaikkea, niin äitini lähti ovet paukkuen eikä ole vastannut puhelimeen kahteen viikkoon. Ja lapset oli todistamassa tuota äitini lähtöä. En siis huutanut, ollut ilkeä, vaan sanoin vaan asiallisesti että ihan totta me ei sitä kelloa nyt oteta, kun ei ole meidän tyylinen ja seinällä on jo kello. Kello oli siis sellainen romanttis-antiikkinen kukkakello, kun meidän tyyli on moderni. Samalla reissulla äiti oli jo ennen kelloa kaivanut laukustaa ties mitä tavaroita lapsille (vaikka on sanottu että lapsilla leluja enemmän kuin laki sallii), antaa salaa jääkaapista nakkeja ja makkaraa koirallemme (vaikka olen monesti sanonut että meillä ei ole tapana antaa koiralle) jne.. jne.. ärsyttäviä esimerkkejä on vaikka kuinka.
Ja nyt se ei vastaa puhelimeen (olen kahdesti kokeillut kahden viikon sisällä), eikä ole itse soittanut (vaikka yleensä soittaa useasti viikossa). Miten toimisitte tällaisen tapauksen kanssa?
Mutta olen oppinut, että antaa mennä toisesta korvasta ja toisesta ulos. Välit meillä muuten hyvät, niin ei viitsi kaikesta kieltäytymällä niitä pilatakaan.