Tilanne lyhyesti selitettynä:
Meidän pieni ekaluokkalainen (tyttö ) on ollut parin viikon ajan ollut oudon itkuinen ja ei ole tahtonut mennä kouluun.. Muutaman päivän on ollut pois, koska valitteli että hänellä on kipeä olo (aavistelin kuitenkin syyn olevan muualla). Tänä aamuna selvisi, että neidin päiväkotiaikainen paras kaveri on keksinyt joidenkin tyttöjen kanssa leikin, että juoksevat tyttömme perässä ja kaatavat tämän maahan. Viime viikolla samainen kaveri ei huolinut häntä leikkiin mukaan.. Varmaankin jotain muutakin on taustalla, mutta nämä ovat nyt selvinneet. Tyttö ei tahdo selvästikään kertoa meille ihan kaikkia asioitaan.
Tunnetaan hyvin tämän tytön vanhemmat, ovat erittäin fiksuja ihmisiä ja hyviä kasvattajia.. Mietin, ottaisiko yhteyttä tämän kaverin vanhempiin suoraan vai hoituisiko asia paremmin koulun kautta. Se on selvää, että en kyllä aio jäädä kovin pitkäksi aikaa seurailemaan tilanteen kehittymistä.
Mikähän olisi tarpeeksi hienovarainen keino lähestyä tilannetta, mutta riittävän tehokas? :wave:
Meidän pieni ekaluokkalainen (tyttö ) on ollut parin viikon ajan ollut oudon itkuinen ja ei ole tahtonut mennä kouluun.. Muutaman päivän on ollut pois, koska valitteli että hänellä on kipeä olo (aavistelin kuitenkin syyn olevan muualla). Tänä aamuna selvisi, että neidin päiväkotiaikainen paras kaveri on keksinyt joidenkin tyttöjen kanssa leikin, että juoksevat tyttömme perässä ja kaatavat tämän maahan. Viime viikolla samainen kaveri ei huolinut häntä leikkiin mukaan.. Varmaankin jotain muutakin on taustalla, mutta nämä ovat nyt selvinneet. Tyttö ei tahdo selvästikään kertoa meille ihan kaikkia asioitaan.
Tunnetaan hyvin tämän tytön vanhemmat, ovat erittäin fiksuja ihmisiä ja hyviä kasvattajia.. Mietin, ottaisiko yhteyttä tämän kaverin vanhempiin suoraan vai hoituisiko asia paremmin koulun kautta. Se on selvää, että en kyllä aio jäädä kovin pitkäksi aikaa seurailemaan tilanteen kehittymistä.
Mikähän olisi tarpeeksi hienovarainen keino lähestyä tilannetta, mutta riittävän tehokas? :wave: