Miten tehdä erosta mahdollisimman kivuton lasta kohtaan?

[Helppiä]

Miten teidän taaperoikäiset ovat suhtautuneet eroon, uuteen kotiin ja siihen ettei toinen vanhempi enää olekaan aina läsnä?
Onko tullut taantumisia (kuivaksi oppinut alkaa kastella, puheen kehitys hidastunut tms)?

Kuinka tehdä erosta mahdollisimman helppo lapselle? Käydään uudessa kodissa yhdessä ennen muuttoa ja puhutaan asiasta silloin tällöin positiivisesti?

 

["Eräs"]

Haulikolla

 

[ab]

...

 

[h.]

erosin ex:stä kun lapset oli 1v10kk ja 7kk ilman mitään sen erikoisempia konsteja. en näyttäny stressaavalta enkä väkisin yrittäny tehdä asiasta vaikeampaa ku mitä se oli. kerroin että tässä on uusi koti ja uusi huone. molemmat lapset sopeutui hyvin ja kävi isällään tosi usein alussa. ei tullu mitään takapakkii eikä ongelmia.

 

[Tapiontytär]

Lapset ovat luonnostaan mukautuvaisia ja luottavaisia.
Vanhempien pitäisi käyttäytyä niin, että mitään hätää ei olisi niin lapsenkin on paljon helpompi olla.

 

["vieras"]

Lapset ovat luonnostaan mukautuvaisia ja luottavaisia.
Vanhempien pitäisi käyttäytyä niin, että mitään hätää ei olisi niin lapsenkin on paljon helpompi olla.

Ei pidä teeskennellä, pitää olla aito. Lapsille voi selittää, että äiti on surullinen.

 

["vieras"]

Minä luulen, että kaikkein pahinta on se jos lapset joutuvat valitsemaan puolia. Vanhempien pitäisi olla niin kypsiä, että lapset eivät jää mahdollisten riitojen väliin. Se vie turvallisuuden tunteet ja tuo epävarmuutta sekä salailua (lapsesta saattaa tuntua, että toista vanhempaa pitää rakastaa "salaa") lapsi-vanhempi-suhteisiin.