Miten te toimisitte

[vinkkipinkki]

Lapseni isä ei ole halunnut olla meihin tai siis lapseensa missään tekemisissä, maksaa kyllä elarit eli sain hänet tunnustamaan isyyden. Oletan, että hänen vanhempansa eivät tiedä lapsenlapsestaan. Lapsi on nyt vuoden ikäinen. Olen lähestynyt sähköpostitse lapsen isää ja tiedustellut onko kertonut vanhemmilleen. Vastausta en ole saanut. Miten toimisitte, ottaisitteko itse yhteyden lapsen isovanhempiin? Sanokaa joku viisas sananen...

 

[Pajukko]

Isovanhemmat voisivat olla mielissäänkin lapsenlapsestaan. Tuskin kannattaa soittaa tai mennä kylään ja täräyttää uutista, mutta jospa kirjoittaisit kirjeen ja panisit lapsen kuvan mukaan ja yhteystiedot, jos haluavat olla yhteydessä. Saavat rauhassa sulatella uutista ja ottaa halutessa teihin yhteyttä.

 

[ap]

Niin pitäisi varmaan tehdä... Se vaan on niin hirveän vaikeaa ja epämiellyttävää. Mutta toisaalta en halua koskaaan olla lapseni kanssa nokatusten tästä asiasta, etten siis ole hänestä kertonut. Kai sitä kirjettä on pakko alkaa väsätä

 

[HelloShitty]

tiiätkö yhtään millaisa ne isovanhemmat ovat?
sun hyvä teko saattaa muuttua painajaiseks jos ovat ihan hirveitä.

 

[Siksakkia]

Vaikea kuvitella kun ei itse ole samassa tilanteessa, mutta luulisin että yrittäisin vielä ottaa yhteyttä lapsen isään, vaikka sitten sähköpostilla. Kyselisin uudestaan onko kertonut vanhemmilleen että heillä on lapsenlapsi ja että aion itse ottaa heihin yhteyttä ja kertoa asiasta. Perustelisin isälle että haluan isovanhempien tietävän lapsesta. Jos isä ei halua itse olla lapsensa kanssa tekemisissä niin se ei mun mielestä oikeuta häntä päättämään myös vanhempiensa puolesta. He ovat aikuisia ihmisiä ja kykeneväisiä päättämään itse millaisen suhteen haluavat lapsenlapseensa luoda, vai haluavatko tutustua ollenkaan.

 

[Hmmm]

Mäkin varmasti yrittäisin saada kontaktia ensin lapsen isään. Kenelle hyvänsä isovanhemmille on taatusti shokki saada kuulla lapsenlapsesta, jonka olemassaolosta ei ole mitään tiennyt. Sitä kannattaa ajatella... Mutta jos miehen kautta ei mitään kontaktia heihin voi saada, niin sitten kai se kirje on hyvä ajatus.

 

[jep]

Mitä isästä. Jos hän on tehnyt selväksi, ettei halua olla tekemisissä, turhaa vonkua häneltä. Laita vaan ystävällinen kirje hänen vanhemmilleen. Selitä hiukan asiaa ja kysy haluaisivatko olla tekemisissä lapsenlapsen kanssa. Tiedätkö yhtään, millaisia vanhemmat ovat? Itse ainakin haluaisin ensin varmistua, etteivät mitään alkoholisteja ole.