Miten te suhtaudutte siihen että lapsenne joutuvat olemaan pitkiä päiviä hoidossa?

[höröski]

meillä mies opiskelee ja minä lasten 1 v ja 3 v kanssa kotona. Hyvin on pärjätty, vaikka tarkkaan saakin laskea mihin on vara. Yhtään nälkästä päivää ei olla nähty, laskut maksettu ja kaikki ollaan saatu mitä ollaan tarvittu. Töihin aattelin palailla puolenvuoden - vuoden päästä. Niin ja sossusta ei olla ikinä käyty eurookaan..

 

[neiti Dina]

No kai se raha siinä mielessä ratkaisee, että jostakin sitä evästäkin on lapsille pöytään saatava...

eli meillä tilanne se, että lapset 6v.ja 1v7kk ovat olleet hoidossa jo pitkään, mutta ei koko viikkoa. nyt aloitin kokoaikaisen työt vuoden alusta ja lapset siis pväkodissa( ennen olivat ryhmiksessä mutta se suljettiin..=(=(...)
Kärsin koko ajan hirmuisen huonosta omasta tunnosta koska lasten hoitopäivät n.7.00-16.00 pitkiä...eli kotona olemiseen ei jää viikolla kuin muutama tunti ja kun itse tulen töistä 5-6 aikaan ehdin nuoremman kanssa olla sen 1-2h!!!!
tuntuu aivan järjettömältä....ja surulliselta, mutta töissä on käytävä....mutta onko tässä nyky elämässä mitään järkeä????tuntuu etten jaksa töissäkään kun huono mieli lasten pitkistä päivistä ja siitä etten ehdi olla heidän kanssa nimeksikään viikolla. nyt myös nuorempi alkanut reagoimaan isoon ryhmään ja luultavasti pitkät päivät hoidossa tekevät oman osansa....
tuntuu niin toivottomalta..kertokaa teidän kokemuksia perheen ja työelämän yhdistämisestä....

Elämä on täynnä valintoja. Taitaa vaan raha ratkaista!!! Miksi tehdä lapsia toisten hoidettaviksi?

Mä olin itse kotona 5 vuotta eikä meillä ikinä loppunu rahat kesken. Lapset sai kaiken tarvitsemansa, myös sen arvokkaan rauhallisen ajan kotona. Ja salaisuus ei oo minun mieheni iso palkka, hän saa nettona käteen n 1600e/kk eli on pienipalkkainen. Kuitenkin meillä oli varaa minun jäädä kotiin.

Meillä tosin ei oo 200 neliön taloa eikä kahta uutta mersua pihassa, emme myöskään käy ulkomailla. En halua loukata ketään, mutta henk koht en oikein ymmärrä ihmisiä, jotka hommaa hirveän kalliin talon ja autot ja sitten itkevät kun eivät voi hoitaa lapsia kotona siksi, että muuten ei oo varaa isoihin lainanlyhennyksiin. Pienet lapset ei tartte eikä kaipaa mitään isoa ja hienoa, mekin sinniteltiin tuo kotiäitiaika vuokrakolmiossa, nyt kun lapset on isompia ja olen minäkin töissä, satsaamme omaan taloon ja uudempaan autoon. Kukin tietysti tyylillään, mutta jos haluaa kaiken olevan kallista, uutta ja hienoa niin sitten täytyy hyväksyä se varjopuoli, että töitä on tehtävä heti äitiysloman jälkeen.

meillä on hyvinpaljon samanlainen elintaso ja muut systeemit. Miehen palkka on vaan sen 200-300e pienempi. Ja tuo summa ratkaisi ihan oikeasti, tuo 200e kun oltais joka kk saatu lisää, niin oltais pärjätty niin ettei joka ikinen kerta puolen kuun jälkeen oo tilit tyhjänä.

Suurin osahan meillä tähän asumiseen menee, ei tosiaankaan oo mikään luksustalo vaan pieni laina, pitkällä maksuajalla. Autot meillä on pakollisia välimatkojen takia, mutta niistäkään ei velkaa ole... mitään lehti, kampaamo tms maksuja ei oo eikä tuu. Vaatteet ostetaan pääosin käytettynä jne... ei hirveästi ollu enää mitään mistä ois voinu tinkiä.

 

[vieras]

Ap, oletko yh? Ostatko peruselintarvikkeet tarjouksesta ja teet ruuat itse? Ostat vaatteet kirpparilta? Auto? Lainaa?

Mieti tarkkaan taloudellinen tilanteesi. Lapset kasvaa muutamassa vuodessa, mutta se on myös lyhyt aika kulutuksen minimoimiseen! Niistä kahdesta on pakko valita toinen: lapset tai korkea elintaso.

en ole yh, ja kaiken ostan halvimman mukaan. auto täällä on pakko olla vaikka olisi kotona, mutta lainaa siitä ei ole.asunto lainaa jonkun verran. ja jos nyt sanoisin itseni irti vakityöstä entäs sitten kun pitäisi saada töitä?täälläpäin kun ei valinnan vara hirmuisesti ole, on ajateltava pitemmälläkin tähtäimellä...

No hoitovapaa on just sitä varten, ettei tarvii irtisanoutua! Onko miehelläskin auto? Miten niin ette yhdellä pärjäis? Kumma kyllä, meillä mies saa keskitasoa huonompaa palkkaa, 4 lasta ja niillä joku maksullinen harrastuskin. Syömme päivittäin lihaa ja kasviksia monipuolisesti (marjat ite kerätty pakkaseen). Mitään ei puutu ja elämme mielekästä elämää. Muutaman matkan vuodessa teemme sukulaisiin (ei hotellilomia, ei illanviettoja).

Miksi jotkut pärjää ja jotkut ei vaikka olis samat lähtökohdat?

 

[Nalkuttava Talonmies]

Minusta on naurettavaa sanoa, että pitää asua vuokra-asunnossa kunnes lapset on hankittu. Minä hankin asunnon ennenkuin edes päätimme tuleeko meille yhtäkään lasta. Mä olisin voinut olla ihan hyvin uranainen.

Itse ehdin omasta mielestäni leikkiä kyllä ihan riittämiin lapseni kanssa iltaisin ja viikonloppuisin, lomalla sitäkin enemmän. Aamullakin ehtii ihan hyviä viettää pusu- ja haliaikaa. Eilen mentiin töiden jälkeen luistelemaan, ehdittiin leikkiä, syödä ja lukea iltasadut.

Ai niin, mulla ei oo autoa työssäkäymisestä huolimatta. En kuitenkaan halua maksaa pitkän laina-ajan takia asunnosta tuplahintaa, inhoan seteleiden polttamista turhaan. Nautin kuitenkin siitä, että mun ei tartte tietää milloin lapsilisät maksetaan, miettiä mistä saa osamaksulla haalarit muksulle, kysellä miten ruokkia 10 hengen suurperhe eurolla kuukauden. Noin kärjistettynä. Nautin myös siitä, että minulla on iso piha omakotitalossa, lapseni leikkii siellä mun tehdessä puutarhatöitä. Uskallan ostaa eineksiä välillä, jotta aikaa ei mene ruuanlaittoon ja siivooja hoitaa siivoamisen. Senkin ajan voi sitten käyttää laatuaikaan...

 

[no]

Liian pitkät hoitopäivät 1 vuotiaalle!!

kannattas jättää lapset tekemättä sitten.

 

[katmat]

Minusta on naurettavaa sanoa, että pitää asua vuokra-asunnossa kunnes lapset on hankittu. Minä hankin asunnon ennenkuin edes päätimme tuleeko meille yhtäkään lasta. Mä olisin voinut olla ihan hyvin uranainen.

Itse ehdin omasta mielestäni leikkiä kyllä ihan riittämiin lapseni kanssa iltaisin ja viikonloppuisin, lomalla sitäkin enemmän. Aamullakin ehtii ihan hyviä viettää pusu- ja haliaikaa. Eilen mentiin töiden jälkeen luistelemaan, ehdittiin leikkiä, syödä ja lukea iltasadut.

Ai niin, mulla ei oo autoa työssäkäymisestä huolimatta. En kuitenkaan halua maksaa pitkän laina-ajan takia asunnosta tuplahintaa, inhoan seteleiden polttamista turhaan. Nautin kuitenkin siitä, että mun ei tartte tietää milloin lapsilisät maksetaan, miettiä mistä saa osamaksulla haalarit muksulle, kysellä miten ruokkia 10 hengen suurperhe eurolla kuukauden. Noin kärjistettynä. Nautin myös siitä, että minulla on iso piha omakotitalossa, lapseni leikkii siellä mun tehdessä puutarhatöitä.

Tottakai oman asunnon saa hankkia jos haluaa, ennen lapsiakin. Mutta kannattaa lainaerän suhteen miettiä sitä, että onko se sellainen, että pystyy jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan (jos haluaa niin tehdä). Että jos sen oman pitää olla hieno ja kallis ja sitä myöten lainaeräkin on valtavan iso, niin tartteeko sitä sitte itkeä kun ei voi jäädä kotiin lapsia hoitamaan.

 

[neiti Dina]

Minusta on naurettavaa sanoa, että pitää asua vuokra-asunnossa kunnes lapset on hankittu. Minä hankin asunnon ennenkuin edes päätimme tuleeko meille yhtäkään lasta. Mä olisin voinut olla ihan hyvin uranainen.

Itse ehdin omasta mielestäni leikkiä kyllä ihan riittämiin lapseni kanssa iltaisin ja viikonloppuisin, lomalla sitäkin enemmän. Aamullakin ehtii ihan hyviä viettää pusu- ja haliaikaa. Eilen mentiin töiden jälkeen luistelemaan, ehdittiin leikkiä, syödä ja lukea iltasadut.

Ai niin, mulla ei oo autoa työssäkäymisestä huolimatta. En kuitenkaan halua maksaa pitkän laina-ajan takia asunnosta tuplahintaa, inhoan seteleiden polttamista turhaan. Nautin kuitenkin siitä, että mun ei tartte tietää milloin lapsilisät maksetaan, miettiä mistä saa osamaksulla haalarit muksulle, kysellä miten ruokkia 10 hengen suurperhe eurolla kuukauden. Noin kärjistettynä. Nautin myös siitä, että minulla on iso piha omakotitalossa, lapseni leikkii siellä mun tehdessä puutarhatöitä. Uskallan ostaa eineksiä välillä, jotta aikaa ei mene ruuanlaittoon ja siivooja hoitaa siivoamisen. Senkin ajan voi sitten käyttää laatuaikaan...

musta se on kans hassua että pitäs vuokralla asua. Ja toisessa ketjussa samaan aikaan ollaan sitä mieltä että pitää olla työt, talot ja kaikki hankittuna ennen kuin lapsia tehdään tai saadaan.

eikö vois vaan ajatella että elämä kuljettaa ja kantaa, tuo tullessaan mitä tuo. Me haluttiin ostaa talo koska löydettiin just meille sopiva, ja sitten vaan satuin tulemaan raskaaksi. En osais suunnitella omalle elämälle mitään tiettyä järjestystä ja elää sen mukaan. Elän sen mukaan miten elämä vie.

 

[helena]

ja taas keskustelu meni kotihoito vs. päivähoito vs. elitaso aiheeseen mutta kuinka suhtautua lapsen pitkään hoitopäivään?

huonolla omatunnolla ja yritämme pitää päivien pituudet mahdollisimman lyhyinä mutta käytännössä klo 8-16 jolloin toinen vie ja toinen hakee. Palatessani työelämään aloitin uuden työn joten osittainhoitovapaa ei minulle mahdollinen ja mies taas totesi työnsä olevan sellaiseta että tekisi samat työt mutta lyhyemmässä ajassa pienemmällä palkalla.
mutta olemme olleet ihan tyytyväisiä nykyiseen. ja arki-illat rauhoitamme kotona olemiseen ja säännöllisiä harrastuksia meillä ei ole. mielestäni päiväkodissa olevalle riittää arkiaktiviteetiksi päiväkodin päiväohjelma. myös iltaisin helpotan itseäni että ruoka on valmiina (tehty edel. iltana)eikä tarvitse heti ruokaa alkaa laittamaan kun kotiin tulee vaan voi laspen kanssa olla ja jutella päivä tapahtumista ja keskittyä lapseen heti kotiin tultua.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Minusta on naurettavaa sanoa, että pitää asua vuokra-asunnossa kunnes lapset on hankittu. Minä hankin asunnon ennenkuin edes päätimme tuleeko meille yhtäkään lasta. Mä olisin voinut olla ihan hyvin uranainen.

Itse ehdin omasta mielestäni leikkiä kyllä ihan riittämiin lapseni kanssa iltaisin ja viikonloppuisin, lomalla sitäkin enemmän. Aamullakin ehtii ihan hyviä viettää pusu- ja haliaikaa. Eilen mentiin töiden jälkeen luistelemaan, ehdittiin leikkiä, syödä ja lukea iltasadut.

Ai niin, mulla ei oo autoa työssäkäymisestä huolimatta. En kuitenkaan halua maksaa pitkän laina-ajan takia asunnosta tuplahintaa, inhoan seteleiden polttamista turhaan. Nautin kuitenkin siitä, että mun ei tartte tietää milloin lapsilisät maksetaan, miettiä mistä saa osamaksulla haalarit muksulle, kysellä miten ruokkia 10 hengen suurperhe eurolla kuukauden. Noin kärjistettynä. Nautin myös siitä, että minulla on iso piha omakotitalossa, lapseni leikkii siellä mun tehdessä puutarhatöitä.

Tottakai oman asunnon saa hankkia jos haluaa, ennen lapsiakin. Mutta kannattaa lainaerän suhteen miettiä sitä, että onko se sellainen, että pystyy jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan (jos haluaa niin tehdä). Että jos sen oman pitää olla hieno ja kallis ja sitä myöten lainaeräkin on valtavan iso, niin tartteeko sitä sitte itkeä kun ei voi jäädä kotiin lapsia hoitamaan.

Mä en itke yhtään. Ajatuskin olla kotona 24/7 leikkimässä ja tekemässä kotitöitä on mun painajainen. Tai no ei, mutta jos olen kotona, haluan tehdä projektejani ja jos mun tuloni ovat tippuneet tuhansia euroja, niin minusta mulla ei ole silloin varaa tehdä niitä. Elämänlaatuni kärsisi liikaa. Ainahan sitä hengissä selviää...

Kun tietää, että poitsulla on kivaa hoidossa, niin pystyy jättämään lapsensa hoitoon ihan hyvillä mielin. Sinne se tänäänkin iloisena juoksi ja tuskin malttoi heiluttaa hyvästejä.

 

[vieras]

Liian pitkät hoitopäivät 1 vuotiaalle!!

kannattas jättää lapset tekemättä sitten.

Nämä on niin maailman ärsyttävimpiä kommentteja. Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen vai millä oikeudella tuollaista sanot?

 

[katmat]

Minusta on naurettavaa sanoa, että pitää asua vuokra-asunnossa kunnes lapset on hankittu. Minä hankin asunnon ennenkuin edes päätimme tuleeko meille yhtäkään lasta. Mä olisin voinut olla ihan hyvin uranainen.

Itse ehdin omasta mielestäni leikkiä kyllä ihan riittämiin lapseni kanssa iltaisin ja viikonloppuisin, lomalla sitäkin enemmän. Aamullakin ehtii ihan hyviä viettää pusu- ja haliaikaa. Eilen mentiin töiden jälkeen luistelemaan, ehdittiin leikkiä, syödä ja lukea iltasadut.

Ai niin, mulla ei oo autoa työssäkäymisestä huolimatta. En kuitenkaan halua maksaa pitkän laina-ajan takia asunnosta tuplahintaa, inhoan seteleiden polttamista turhaan. Nautin kuitenkin siitä, että mun ei tartte tietää milloin lapsilisät maksetaan, miettiä mistä saa osamaksulla haalarit muksulle, kysellä miten ruokkia 10 hengen suurperhe eurolla kuukauden. Noin kärjistettynä. Nautin myös siitä, että minulla on iso piha omakotitalossa, lapseni leikkii siellä mun tehdessä puutarhatöitä.

Tottakai oman asunnon saa hankkia jos haluaa, ennen lapsiakin. Mutta kannattaa lainaerän suhteen miettiä sitä, että onko se sellainen, että pystyy jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan (jos haluaa niin tehdä). Että jos sen oman pitää olla hieno ja kallis ja sitä myöten lainaeräkin on valtavan iso, niin tartteeko sitä sitte itkeä kun ei voi jäädä kotiin lapsia hoitamaan.

Mä en itke yhtään. Ajatuskin olla kotona 24/7 leikkimässä ja tekemässä kotitöitä on mun painajainen. Tai no ei, mutta jos olen kotona, haluan tehdä projektejani ja jos mun tuloni ovat tippuneet tuhansia euroja, niin minusta mulla ei ole silloin varaa tehdä niitä. Elämänlaatuni kärsisi liikaa. Ainahan sitä hengissä selviää...

Kun tietää, että poitsulla on kivaa hoidossa, niin pystyy jättämään lapsensa hoitoon ihan hyvillä mielin. Sinne se tänäänkin iloisena juoksi ja tuskin malttoi heiluttaa hyvästejä.

Juu en kohdistanu tekstiä just sulle vaan yleisesti niille, jotka valittaa kun ei ole varaa olla kotona vaikka haluais. Että sellaisten kannattaa miettiä ensin sitä omaa elintasoa ja sitä mitä oikeasti haluaa. Jos on kotona lasten kanssa niin useimmat joutuu silloin väliaikaisesti tinkiä elintasosta eli se on arvokysymys, kumman valitsee: paremman elintason vai kotivuodet. Harvalla on mahdollisuus molempiin yhtäaikaa.

Minkäslainen muuten on työpaikka, jossa voi surffata tälleen netissä työaikana?? Jos veit lapses tänään hoitoon niin olet nyt töissä?? Itse en ainakaan vois töissä jumittua koneen ääreen keskellä päivää, yövuorossa ehkä...

 

[mie]

Minusta on naurettavaa sanoa, että pitää asua vuokra-asunnossa kunnes lapset on hankittu. Minä hankin asunnon ennenkuin edes päätimme tuleeko meille yhtäkään lasta. Mä olisin voinut olla ihan hyvin uranainen.

Itse ehdin omasta mielestäni leikkiä kyllä ihan riittämiin lapseni kanssa iltaisin ja viikonloppuisin, lomalla sitäkin enemmän. Aamullakin ehtii ihan hyviä viettää pusu- ja haliaikaa. Eilen mentiin töiden jälkeen luistelemaan, ehdittiin leikkiä, syödä ja lukea iltasadut.

Ai niin, mulla ei oo autoa työssäkäymisestä huolimatta. En kuitenkaan halua maksaa pitkän laina-ajan takia asunnosta tuplahintaa, inhoan seteleiden polttamista turhaan. Nautin kuitenkin siitä, että mun ei tartte tietää milloin lapsilisät maksetaan, miettiä mistä saa osamaksulla haalarit muksulle, kysellä miten ruokkia 10 hengen suurperhe eurolla kuukauden. Noin kärjistettynä. Nautin myös siitä, että minulla on iso piha omakotitalossa, lapseni leikkii siellä mun tehdessä puutarhatöitä.

Tottakai oman asunnon saa hankkia jos haluaa, ennen lapsiakin. Mutta kannattaa lainaerän suhteen miettiä sitä, että onko se sellainen, että pystyy jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan (jos haluaa niin tehdä). Että jos sen oman pitää olla hieno ja kallis ja sitä myöten lainaeräkin on valtavan iso, niin tartteeko sitä sitte itkeä kun ei voi jäädä kotiin lapsia hoitamaan.

Näin. Ei se ole tärkein, missä ja miten asuu, vaan se, miten tulot ja kulut saa mielekkäästi balanssiin. Me muutettiin siihen 200m2 uuden okt kaksi viikkoa ennen esikoisen laskettua aikaa. Lainaa kuitenkin otettiin "vaan" 168te, mikä on varsin kohtuullinen meille, tiesimme että haluamme hoitaa lapsia jokusen vuoden kotona. Olin säästänyt koko raskausajan ja jatkoin äitiyslomalla ollessaan säästämistä, juuri sitä hoitovapaa jaksoa silmällä pitäen. Toinen syntyi 1,5v esikoisen jälkeen, lainat ja laskut maksettiin ajallaan, aina oli ruokaa ja vaatteita. Vaikka minunkaan mies ei tienaa, kun sen 2000e/kk. Katsoi vaan muita menoja tarkkaan.

Pojat aloittivat päiväkodissa olessaan reilu 2v ja vajaa 4v. Oli meistä hyvä ikä kummallekin. Hoitopäivä on mielestäni kohtuullinen, viedään klo 8 ja haetaan ennen klo 16. Neljäksi ollaan jo kotipihassa, ulkoillaan yms. Kuopuskin jo niin iso, että jaksaa koko illan, pojat menevät nukkumaan klo 20.30. Koen, että meillä on kuitenkin iltaisin 4-5tuntia laatuaika + viikonloput, se on minusta oikein hyvin!

 

[:)]

meillä tulee piakkoin lapset olemaan 9-17 hoidossa! varmaan aluksi surkeaa, mutta toisaalta olen 6,5 vuotta ollut kotiäiti ja nuorinkin sen 3 tulee keväällä niin kyllähän se hoitoonlähdön paikka joskus tulee! ja sehän on hienoa että tässä taloustilanteessa yleensä on töitä

 

[Nalkuttava Talonmies]

Minkäslainen muuten on työpaikka, jossa voi surffata tälleen netissä työaikana?? Jos veit lapses tänään hoitoon niin olet nyt töissä?? Itse en ainakaan vois töissä jumittua koneen ääreen keskellä päivää, yövuorossa ehkä...

Sellainen, missä tulokset merkitsevät, ei kellokortin käyttö.

 

[en tunne huonoa omaatuntoa]

mä käyn töissä, samoin mies, lapset hoidossa 5päivää viikossa kello 7.15-15.45.

kotona jos olisin niin taloudellisesti pärjättäisiin, mutta olisi tiukkaa, mulle on myös tärkeää, että oma ammattitaito pysyy yllä, jotten sitten lasten kouluun mennessä ole pudonnut työmarkkinoilta kokonaan.

lapset aloitti hoidon ollessaan 4v ja 3v., nyt ikää lapsilla 5v ja 6v., hyvin ollaan arjesta selvitty vähemmälläkin näkemisellä, viikonloput vietetäänkin sitten tiiviisti yhdessä perheen kesken.

en tunne huonoa omaatuntoa siitä, että takaan lapsilleni taloudellisesti hyvän lapsuuden, meillä ei ole koskaan mitään kaurapuuro viikkoja, tai harrastuksista, lomamatkoista ym. ei ole koskaan tingitty.

tyytyväisiä, terveitä, sosiaalisia ja reippaita lapsia on kasvanut, kouluun menoakin jo esikoinen odottaa innolla, samasta päikystä tulee muutama kaverikin samaan kouluun, joten siltäkin kannalta kiva juttu.

 

[viima80]

kaveri on töissä päiväkodissa ja kun kertoo joidenkin lasten hoitoaikoja niin itku tulee. se on auki 24/7 joten jotkut lapsista saattaa olla joka päivä hoidossa, vaikka vanhemmilla olisi vapaa päivä. tai tuodaan aamulla ennen seitsemää ja illalla haetaan joskus seitsemän jälkeen. eli vain kotiin nukkumaan. herää vain kysymys et miksi lapsia edes haluttu. ymmärrän että töissä on käytävä mutta toisaalta lapset on pieniä niin pienen hetken että kannattaisiko siitä nauttia edes se kolme vuotta mikä on mahdollista tai tehdä lyhempää työpäivää tms. lainaa kerkiää lyhentämään myöhemminkin mutt lapsuutta ei takas saada.

 

[vieras vaan]

hei aapee, tiedän että töissä on pakko käydä jos mielii ruokaa tuoda pöytää, itse olin yh kun lapset oli pieniä. oletko muuten tietoinen/miettinyt, että tekisit lyhennettyä työpäivää, tosin se vähentää tuloja jos teet kuutta tuntia, mutta sinulla on pienten lasten äitinä siihen työaikalain suoma oikeus, mikäli perheessänne molemmilla on vakituiset työpaikat. työnantaja voi kieltäytyä myöntämästä osa-aika hoitovapaan ainoastaan mikäli siitä aiheutuu työnantajalle vakavaa tuotannollista haittaa.Osa-aika hoitovapalla voi olla siihen asti, kunnes lapsi on toisella luokalla koulussa... jos työpakallasi on luottamusmies, niin sieltä saa tietoa tästä ainakin, tosin työaikalakia voi katsoa nyös netissä.

 

[km]

kaveri on töissä päiväkodissa ja kun kertoo joidenkin lasten hoitoaikoja niin itku tulee. se on auki 24/7 joten jotkut lapsista saattaa olla joka päivä hoidossa, vaikka vanhemmilla olisi vapaa päivä. tai tuodaan aamulla ennen seitsemää ja illalla haetaan joskus seitsemän jälkeen. eli vain kotiin nukkumaan. herää vain kysymys et miksi lapsia edes haluttu. ymmärrän että töissä on käytävä mutta toisaalta lapset on pieniä niin pienen hetken että kannattaisiko siitä nauttia edes se kolme vuotta mikä on mahdollista tai tehdä lyhempää työpäivää tms. lainaa kerkiää lyhentämään myöhemminkin mutt lapsuutta ei takas saada.

meillä lapset on vuoropäiväkodissa ja siellä on kyllä se sääntö, että lapset saa olla hoidossa vain sen ajan, joka on vanhempien työaikojen puitteissa pakko. Eli vapaa-aikana ei saa tuoda lasta hoitoon ja aina kun jommallakummalla vanhemmalla on vapaapäivä niin se on automaattisesti lapsen vapaapäivä myös eli ei saa tuoda hoitoon jos toinen on kotona. vanhemman yövuoron jälkeisenä nukkumapäivänä lapsi saa olla hoidossa korkeintaan 8tuntia. Ja millä pidetään huoli, että em asiat toteutuu? päiväkodilla on oikeus pyytää vanhempien työvuorolistat jos herää epäilys, että hoitopaikkaa käytetään väärin (esim just jos joku muksu olis joka päivä 12h hoidossa tms).

Meilläkin käytäntö siis, että se, kumpi menee myöhemmin vie lapset ja kuka tulee aiemmin hakee heidät. Meillä lapset on hoidossa n 10 päivää/kk, joskus vähemmänkin, ja ovat täyden päivän vain, jos meillä on yhtäaikaa sama työvuoro.Suurimman osan ajasta ovat siis kotihoidossa mikä on ihanaa.

 

[kyllä kannatti]

eli meillä tilanne se, että lapset 6v.ja 1v7kk ovat olleet hoidossa jo pitkään, mutta ei koko viikkoa. nyt aloitin kokoaikaisen työt vuoden alusta ja lapset siis pväkodissa( ennen olivat ryhmiksessä mutta se suljettiin..=(=(...)
Kärsin koko ajan hirmuisen huonosta omasta tunnosta koska lasten hoitopäivät n.7.00-16.00 pitkiä...eli kotona olemiseen ei jää viikolla kuin muutama tunti ja kun itse tulen töistä 5-6 aikaan ehdin nuoremman kanssa olla sen 1-2h!!!!
tuntuu aivan järjettömältä....ja surulliselta, mutta töissä on käytävä....mutta onko tässä nyky elämässä mitään järkeä????tuntuu etten jaksa töissäkään kun huono mieli lasten pitkistä päivistä ja siitä etten ehdi olla heidän kanssa nimeksikään viikolla. nyt myös nuorempi alkanut reagoimaan isoon ryhmään ja luultavasti pitkät päivät hoidossa tekevät oman osansa....
tuntuu niin toivottomalta..kertokaa teidän kokemuksia perheen ja työelämän yhdistämisestä....

Tein useamman vuoden lyhennettyä työpäivää, aivan lasten vuoksi. Samoin alaluokat koulussa ettei jäänyt yksinäisiä iltapäiviä tai pitkää päivää iltiksessä.
Tilipussissa se näkyi mutta antoi paljon yhteistä aikaa ja kiireettömyyttä.