Miten te jaksatte valvoa öisin vauvaojenne kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja "huh"
  • Ensimmäinen viesti
"zzz"
Meillä heräiltiin 1v 7kk ikään asti noin tunnin välein öisin. Pahimpina öinä en nukahtanut välissä lainkaan, kun aika meni stressatessa koska juniori taas heräilee. Ja töissä käytiin jo molemmat vanhemmat samalla. Mutta kummasti sitä vaan jaksaa, kun on pakko :) Tosin nyt kun tuo on ohi, huomaa miten helppoa elämä onkaan kun ajatus juoksee taas kirkkaana. Mutta jos kuulisin tarinani ulkopuolisena, kuulostaisi se pahemmalle kuin mille se todellisuudessa tuntui.
 
Muistoja vuosien takaa
Tässä mun tapaus: mulla on ollut 3 vauvaa enkä kertaakaan ole kokenut yösyöttöjä rasitteeksi. Kun talossa oli vauva mulla oli selkeä iltarytmi. Syötin vauvan yhdeksän kieppeillä, milloin nyt olikaan se 'nukkumaanmenosyöttö' ja heti sen jälkeen söin miehen kanssa iltapalaa ja join kahvit. Simahdin sohvalle ja nukuin aina siihen asti kun mies (valvoi ja valvoo edelleen pitempään kuin minä) toi vauvan viereeni ja imetin siinä, vein käärön sänkyynsä ja kävin itsekin nukkumaan 'kunnolla'. Jossain vaiheessa yötä oli sitten vielä toinen yösyöttö, imetin ja jatkoin uniani. Mulla on aina ollut ilonani nopea nukahtaminen tilanteessa kuin tilanteessa. Soisin saman joka ikiselle äiti-ihmisille jos vaan voisin asiaan vaikuttaa. Aamulla heräsin aina normaalin pirteänä ja uusi päivä alkoi mukavasti.
 
"vieras"
Helposti, tosin tämä tuoreinkin on sen varran hyvä uninen tapaus ettei tarvitse herätä kuin kerran syöttämään. Mummo onkin sitten hankalampi tapaus saada yöllä hiljaiseksi kun kolistelee ja haahuilee ympäriinsä.
Lohdullista kuulla, että on olemassa vauvoja, jotka nukkuvat yönsä heti syntymästä saakka (toisesta ketjusta huomasin, että teillä onkin ihan "tuore" vauva, onneksi olkoon)
 

Yhteistyössä