Miten te jaksatte taaperon kiukuttelupäivät?

[kiukkupussin äiti]

1,5-vuotias oli jo herättyään tosi kiukkusella päällä ja sitä on jatkunu ihan koko aamun/aamupäivän. Mikään ei ole hyvä, sotketaan ja levitetään vaan kaikki ja sitten kun kieltää niin saa osakseen itku-potku-raivarit ja äitiä vedetään hiuksista kun ottaa syliin. Miten tämä elämä on mennyt tämmöiseksi? tiedän että kaikilla on joskus huonoja päiviä, mutta kun taaperolla niitä tuntuu olevan vähän liian usein ja sattuu aina silloin kun miehellä on yövuoro, jolloin lapsen kanssa ollaan lähes 99% kahdestaan.

Tosi inhottavaa lapsen kanssa minnekään lähteä kun kiukuttelee vain minulle ja haluaa itse kävellä, mutta sitten ei suostu pitämään kädestä kiinni. En uskalla päästää itsekseen kävelemään kun on niin arvaamaton, joten kädestä on pakko pitää :/ miten toimitte tämmöisen lapsen kanssa? Ei jaksa koko aikaa kantaakaan ja sylissä vaan rimpuilee ja läpsii kasvoille olen jo miettinyt lapsivaljaiden ostoa, jotenkin tuntuu vaan hirveältä ajatus "kahlita" lapsi. Rattaissa kun ei suostu enää oikein olemaan.

 

[vieras]

mä luin jostain vauvalehestä että on sellaset valjaat olemassa että sen on pieni reppu joka laitetaan lapsen selkään,olikohan se pupun mallinen ja sitten pupun hännästä voi pitää lasta kiinni.

 

[jennik]

pihalle juoksemaan, tuntuu olevan liikaa energiaa ja sisällä olo tylsistyttää. Noin meillä ainakin purkautuu jos on jäänyt aamupäivän ulkoilu väliin...

 

[jennik]

mä luin jostain vauvalehestä että on sellaset valjaat olemassa että sen on pieni reppu joka laitetaan lapsen selkään,olikohan se pupun mallinen ja sitten pupun hännästä voi pitää lasta kiinni.

http://www.kidscorner.fi/index.php

 

[ap]

pihalle juoksemaan, tuntuu olevan liikaa energiaa ja sisällä olo tylsistyttää. Noin meillä ainakin purkautuu jos on jäänyt aamupäivän ulkoilu väliin...

me kyllä ulkoillaan joka aamu ennen lounasta. asutaan kerrostalossa niin meillä ei omaa pihaa ole, joten aina pitää jonnekin kauemmas lähteä köpöttelemään.

 

[Vieras]

Onko kyseessä tyttö? Meillä on ollut aina tuommoista tytöllä. Nyt kohta 8v ja sama meno jatkuu. On voimakastahtoinen luonteeltaan.

 

[ap]

mä luin jostain vauvalehestä että on sellaset valjaat olemassa että sen on pieni reppu joka laitetaan lapsen selkään,olikohan se pupun mallinen ja sitten pupun hännästä voi pitää lasta kiinni.

http://www.kidscorner.fi/index.php

pitäisiköhän tuollainen sitten hommata.. ihan herttaisen näköinen kapistus

 

[Ooo]

Kuulostaa tutulta. Meillä alkoi kunnolla kun oli 2v. synttärit, yö huudettiin sängystä pois ja takaisin, piataa päälle ja pois, sukkia päälle ja pois, itse pitää tehdä kaikki ja hermo menee kun ei osaa. Aiemminkin on ollut vähäisempää, mutta nyt se rysähti päälle näköjään oikein kunnolla. Aamut on aika kamalia. Ja nukkumaan menokin usein, hampaiden pesu, riisuminen, pukeminen. Apua, joo, aika moni asia on alkanut menemään huonosti Onneksi päivässä hyviäkin hetkiä ja kai se on muistettava, että uhma on normaalia. Sen kanssa on vain elettävä. Pitäisi pyrkiä olemaan itse rauhallinen ja jämpti, pitää kiinni säännöistä ja rutiineista. Itse se ei aina suju, menee hermo ja annan mm. välillä syödä muualla kuin pöydän ääressä ja muista alkuksi niin tärkeistä "säännöistä" olen luistanut, jotta asiat sujuisivat ilman monen tunnin raivoa.
Tuo kävely on vaarallista, ehkä ne valjaat olisi tosi hyvät, jos asutte kaupugissa. Meillä saa välillä vielä kantaa ja kaupassa suostuu istumaan kärryissä. Joskus jos haluaa mennä itse, niin pyydän vaikka auttamaan äitiä kauppakassin kantamisessa, niin pitää sitten siitä kiinni tms.
Ei voi muuta toivottaa kuin pitkää pinnaa! Kaikki on kuitenkin juuri niin kuin pitääkin, kun lapsi vanhemmilleen kiukuttelee tuossa iässä Kyllä se joskus (kai?) loppuu

 

[Huokaus]

Tuttua touhua, meillä tosin reilu 2-vuotias... Ei siinä auta kun purra hammasta, jäähyillä ja jos vaikuttaa väsyltä niin petiin vaan. Lyömisestä ja potkimisesta meillä joutuu ilman varoituksia jäähylle. Ulkona annan kävellä sellasilla kävelyteillä missä ei ole mahdollisuutta juosta heti autotielle, muuten laitan kylmästi rattaisiin vaikka protestoikin. Pienempi paha se on kuin auton alle jääminen. Voimia, kyllä se ohi menee joskus. Ehkä...

 

[.]

tuohon valjaiden hankinta kysymykseen: lapsen turvallisuus ennenkaikkea, eli kyllä jos minulla olisi lapsi joka ryntäilisi eikä suostuisi pitämään kädestä kiinni on tasan kaksivaihtoehtoa istutaan rattaissa tai kävellään valjaissa, ei ne valjaat mitään kahlitsemisvälineitä ole vaan mielestäni turvavälineitä, varsinkin jos vieressä kulkee vilkas autotie, enkä usko että lapsi kovin kauaa enää ryntäilee kun valjaisiin joutuu...meillä on käynyt siinä mielessä hyvä tuuri että lapsi ei edes suostu kävelemään jollei saa pitää vaunuista kiinni (ihan naru kiinni vaunun aisassa) eikä muuten irrota sitten millään vaikka olis kapeempi kohta ja olis helpompi jos menis edellä tai välissä tai perässä mut ei niin ja nyt ikää 2v. meillä kiukkukaudet on selvitty ajattelemalla, ettei lapsi tahallaan kiukkua, ei vaan pysty käsittelemään näitä suuria tunteita, joita joutuu kokemaan... meillä usein pahin kiukku on ohitettu ihan leikinvarjolla eli kutitellaan ja leikitellään, ja kunhan pahin kiukku on ohi, yritetään asiasta keskutella mitä nyt 2 vuotiaan kanssa voi... mut siis kärsivällisyyttä ja ajatusta siitä ettei lapsi vaan voi sille mitään että kiukuttaa. voi myös hakea ihan huomiota, joten voi toimia myös se että huomioi vaan hyvän käytöksen, tietysti täytyy ottaa pois myös pahanteosta, mutta ei tee siitä niin suurta juttua.

 

[ap]

Onko kyseessä tyttö? Meillä on ollut aina tuommoista tytöllä. Nyt kohta 8v ja sama meno jatkuu. On voimakastahtoinen luonteeltaan.

poika on ja erittäin voimakastahtoinen kyllä. minua itseänikin hävettää lapsen kanssa lähteä minnekään kun se on aina semmosta huutamista ja repimistä

 

[jennik]

pihalle juoksemaan, tuntuu olevan liikaa energiaa ja sisällä olo tylsistyttää. Noin meillä ainakin purkautuu jos on jäänyt aamupäivän ulkoilu väliin...

me kyllä ulkoillaan joka aamu ennen lounasta. asutaan kerrostalossa niin meillä ei omaa pihaa ole, joten aina pitää jonnekin kauemmas lähteä köpöttelemään.

No sit tulee mieleen ihan sellanen, et oisko teillä mahd käyä jossain perhekerhossa tms, että sais leikkikavereita/maisema vähän vaihtuu?

Meillä tuntuu olevan turhautunut myös siitä, että ei aina ymmärretä ja että ei osaa pukea itse. Kärsivällisyyttä ollaan täälläkin venytetty, mutta helpotti vähän kun antoi pikku tehtäviä, kuten esim pue housut jalkaan niin äiti pukee samalla omat housut...

 

[ap]

kiitos ihanista vastauksistanne! tosissaan tuntuu siltä että olen itsekkin alkanut karttamaan julkisille paikoille menemistä kun tosissaan on niin vaikeaa tuo kulkeminen. Citymarketissa käydään ruokakaupassa ja siellä suostuu hyvin istumaan niissä "auto-ostoskärryissä" mutta sitten jos muuten kävellään kaupungilla niin ei tulisi yhtään mitään koko touhusta.
Olen koittanut lapsen kanssa harjoitella käsikädessä kävelyä ja antanut pienen palkinnon (maissinaksun) silloin kun se onnistuu, mutta eipä se tahdo onnistua muutoin kun täällä kotioloissa :/

 

[lkjlk]

Onko rytmit kunnossa? Uhmassa kannattaa kiinnittää suuri huomio siihen, että kaikki tapahtuu samalla kellonlyömällä kuin eilenkin. Lyöminen ja väkivalta ehdottomasti kieltoon, jäähypenkki tms käyttöön. Isompana sitä on paljon vaikeampi kitkeä pois. Pienikin lapsi ymmärtää, jos sanot suoraan silmiin katsoen "Ei lyö, ottaa kipeää".

Ja voi olla tylsistymistäkin, koittakaa vain rohkeasti käydä kylässä yms. kyllä kaikki joilla on ollut uhmaikäinen ymmärtävät kiukuttelijan raivonpuuskat =)

Tsemppiä!

 

[ap]

Laitoin tilauksen tuosta valjasrepusta, eipä siitä varmasti haittaakaan ole kiitos vinkistä!

 

[Huokaus]

Kokeilepa ostaa rattaisiin sellanen kiinnitettävä ratti, voisi motivoida istumaan ainakin hetken rattaissa.