Miten tämä avioliitto meni näin tunteettomaksi? Lapset mummolassa, mies puuhaa omiaan, minä nettailen.

Ei puhettakaan että YHDESSÄ tehtäisi jotain. Kumpaakaan ei kiinnosta, tai no, vaikka kiinnostaisi, niin ei vaan tehdä, ei enää osata.

Lapset 13 ja 11v, meillä aina ollut hyvä suhde, ollaan osattu olla yhdessä, pitää kivaa, arki rullaa jne.. Nyt viim 2v aikana ainoa mikä rullaa on arki. Käydään töissä, puhutaan töistä, lapsista, kotihommista, mitä ruokaa olisi kiva tehdä. Siinäpä se.

Nytkin lapset mummolassa, tuossa mies on omalla koneellaan ja lukee työmeilejään, minä netteilen ympäriinsä. Miehellä lasi punkkua, minulla olut. Välillä mies kommentoi jotain meiliään, välillä mä tästä huikkaan jotain mitä lueskelen eri sivuilta/uutisia.

Oikeesti, tälläistäkö tää on? Siis joo, onhan arki se iso osa kaikkea, mutta tälläisenäkin hetkenä??

 

Miten olis jos tekisit asialle jotain???? Eihän mikään muutu jos tyytyy tuohon. Netti kiinni ja miehen kimppuun siitä, eiköhäb se kone silloin miehelläkin kiinni mene

 

Höh, surullista! Etkös vois vaikka ehdottaa, että lähdette yhdessä ulos syömään/kävelylle kun lapsetkin ovat poissa.. Tai ostakaa hyvät illallistarpeet ja tehkää ihana illallinen, jonka nautitte kynttilänvalossa ihan kahdestaan... Yrittäisit edes sinä, jos ukkelisi ei tajua, että nyt jos koskaan voisi koettaa lähentyä! Tai menkää yhdessä suihkuun, yritä vähän flirttailla ja kekata jotakin.. Itse en jättäisi tilaisuutta käyttämättä, varsinkin jos kahdenkeskiset hetket ovat harvinaista "herkkua". Meilit ja FB:t pysyy kyllä paikallaan, mutta tehkää te jotain kivaa kahdestaan, nyt ja heti ja nauttikaa toistenne seurasta!!

 

Kun olen koittanut!!! Ja mies kyllä "lähtee mukaan", mutta sen ajatukset on kokoajan muualla. Se yrittää, näen sen hänestä, ja siitä isot plussat että edes yrittää, mutta esmes eilen, kun oltiin siis eilenkin kaksistaan kotona, oli sinällään ihan kivaa, käytiin koirien kanssa lenkillä, sitten mentiin ajelulle ja illaliselle kaupunkiin. Mutta.... Illalisen ajan istuttiin 98% ajasta hiljaa. Me ollaan se parinkunta joka istuu pöydässä hiljaa, katselee muita ihmisiä. Ehkä siihen väliin jompikumpi kommentoi että "tää on mukavaa, pitäsi useemmimkin tehdä" ja that´s it.

Tultiin sitten kotiin, vuokrattiin leffa, katsottiin se leffa ja sitten nukkumaan. Toki suukko ja "pakollinen" "rakastan sua" ja sitten unta....

OI KUINKA MÄ KAIPAAN JOTAIN!!!! jonkunlaista intohimoa, jotain!

 

No hei te sentään puhutte edes jotain..

Me ei saada edes puhuttua mitään.. hyvä kun saa edes pakolliset arkiset jutut sanottua. :| oikeastaan ei edes enää huvita mitään/mikään koko äijän kanssa...

 

Siis tä??? Ette mitään tee ja eilen vedelly pitkin kyliä kahdestaan.

Oisko niin että sun korvien välissä on jotain vaaleenpunaista etkä näe siltä yhtään mitä te jo teette?

Helvetisti musta te teette jo yhdessä!

 

Läheisyyttä ja läsnäoloahan tuossakin on jo, mikä ongelma?

 

Vaikuttaa että miehelläsi on ulkopuolinen suhde, se on vain mielessä ja siksi ei kiinnosta??

 

Joo, siis mentiin ajelulle ja syömään. Oltiin hiljaa. En mä nyt osaa nähdä että siinä mitään ihmeellistä ole, tuli lähinnä olo että tehtiin se koska "oli pakko". Olihan lapset hoidossa jne...

Ei mulla ole mitään kuvitelmia, ruusunpunaisia varsinkaan. Tuntuu vaan niin hölmölle istua ravintolassa/kotona kaksin ja ei oo niin mitään puhuttavaa. Ja vaikka olisi, niin ei halua/enää osaa jakaa sitä toisen kanssa.

 

[QUOTE="alkup.";28799830]Kun olen koittanut!!! Ja mies kyllä "lähtee mukaan", mutta sen ajatukset on kokoajan muualla. Se yrittää, näen sen hänestä, ja siitä isot plussat että edes yrittää, mutta esmes eilen, kun oltiin siis eilenkin kaksistaan kotona, oli sinällään ihan kivaa, käytiin koirien kanssa lenkillä, sitten mentiin ajelulle ja illaliselle kaupunkiin. Mutta.... Illalisen ajan istuttiin 98% ajasta hiljaa. Me ollaan se parinkunta joka istuu pöydässä hiljaa, katselee muita ihmisiä. Ehkä siihen väliin jompikumpi kommentoi että "tää on mukavaa, pitäsi useemmimkin tehdä" ja that´s it.

Tultiin sitten kotiin, vuokrattiin leffa, katsottiin se leffa ja sitten nukkumaan. Toki suukko ja "pakollinen" "rakastan sua" ja sitten unta....

OI KUINKA MÄ KAIPAAN JOTAIN!!!! jonkunlaista intohimoa, jotain![/QUOTE]

No sittenhän nyt on paras mahdollinen aika keskustella suhteenne tilasta! Jos on noin "väkinäistä", niin nyt ois varmasti viimonen hetki nostaa kissa pöydälle! Sun tarttee varmaankin olla se osapuoli, joka "vetää toista korvasta" ja ehdottaa, että jutustelette vakavasti! Kun pääsette saman asian ääreen, niin josko ihan tekisitte sellaisen radikaalin listan, jossa molemmat laittaa positiiviset asiat suhteessanne/puolisossanne ihan paperille asti ja myös ne negatiiviset.. Sitten ihan fiksusti, aikuisesti, katsotte, miltä listanne näyttää ja tartutte toimeen asioiden muuttamiseksi, jos (kun) niissä muokattavaa on.. Mikään parisuhde ei varmasti ole ongelmaton, mutta jotta ne ongelmat eivät pääse kaatamaan sitä suhdetta, niin niitä pitäisi uskaltaa katsoa silmiin, myöntää ne ja yrittää yhdessä tehdä asialle jotain. Ajattele, kuinka ihanaa teilläkin voisi just nyt olla, kun voisitte leikkiä vaikka vastatavanneita, ja lähtisitte ekoille treffeille! Ja mihin kaikkeen ihanaan ne treffit sitten johtaisikaan.. Unohtaa hetkeksi se: "että pitkä parisuhde, jossa arki on jatkuvasti läsnä, ja lapset vie kaiken ajan ja työkin syö sitä..". Olkaa hetki, tämä hetki, kun teillä on mahdollisuus siihen, "Ne Matti ja Maija", jotka aikanaan tapasitte ilman lapsia, ilman mitään velvoitteita, ja herätelkää henkiin ne ihmiset, joista koko perhe sai alkunsa! Ole sinä nyt se rohkea, ja tee asialle jotain! Kaunista ja mukavaa loppupeleissä.... Tsemppiä!!

 

[QUOTE="tiipii";28799907]No sittenhän nyt on paras mahdollinen aika keskustella suhteenne tilasta! Jos on noin "väkinäistä", niin nyt ois varmasti viimonen hetki nostaa kissa pöydälle! Sun tarttee varmaankin olla se osapuoli, joka "vetää toista korvasta" ja ehdottaa, että jutustelette vakavasti! Kun pääsette saman asian ääreen, niin josko ihan tekisitte sellaisen radikaalin listan, jossa molemmat laittaa positiiviset asiat suhteessanne/puolisossanne ihan paperille asti ja myös ne negatiiviset.. Sitten ihan fiksusti, aikuisesti, katsotte, miltä listanne näyttää ja tartutte toimeen asioiden muuttamiseksi, jos (kun) niissä muokattavaa on.. Mikään parisuhde ei varmasti ole ongelmaton, mutta jotta ne ongelmat eivät pääse kaatamaan sitä suhdetta, niin niitä pitäisi uskaltaa katsoa silmiin, myöntää ne ja yrittää yhdessä tehdä asialle jotain. Ajattele, kuinka ihanaa teilläkin voisi just nyt olla, kun voisitte leikkiä vaikka vastatavanneita, ja lähtisitte ekoille treffeille! Ja mihin kaikkeen ihanaan ne treffit sitten johtaisikaan.. Unohtaa hetkeksi se: "että pitkä parisuhde, jossa arki on jatkuvasti läsnä, ja lapset vie kaiken ajan ja työkin syö sitä..". Olkaa hetki, tämä hetki, kun teillä on mahdollisuus siihen, "Ne Matti ja Maija", jotka aikanaan tapasitte ilman lapsia, ilman mitään velvoitteita, ja herätelkää henkiin ne ihmiset, joista koko perhe sai alkunsa! Ole sinä nyt se rohkea, ja tee asialle jotain! Kaunista ja mukavaa loppupeleissä.... Tsemppiä!![/QUOTE]

Tää oli ihana! KIITOS!!!!!!

Olen koittanut, ja olemmekin jutelleet paljon jne, mutta joteskin sitä vaan jää tähän olotilaan. Kirjoituksesi sai minut hymyilemään ja palan kurkkuun. Näinhän se ON!!!!

Tänään koklaan..

 

[QUOTE="masa";28799898]Vaikuttaa että miehelläsi on ulkopuolinen suhde, se on vain mielessä ja siksi ei kiinnosta??[/QUOTE]

Jos on niin minkäs minä sille mahdan. Ja kuka sanoi että miehellä se suhde on, mitä jos se onkin mulla....

 

Eli vielä lisäyksenä että puhun omasta kokemuksestani ! Kun olin aloittanut uuden salasuhteen muutama vuosi sitten niin vaimo tuntui aika tavalla kaukaiselta ja ei tehnyt mieli pitää mitään kontaktia häneen siis sellaista fyysistä ja pakenin aina omiin hommiini, mieluiten pois näköpiiristä !
No suhteita oli ja meni aikamoinen määrä vuosien aikana ja edelleen ollaan vaimon kanssa yhdessä ja itse harrastan vain yhden illan juttuija työreissuillani ja kotona menee ihan ok!
Kävi nimittäin niin että jäin pari kertaa kiinni ja vaimo ilmoitti hankkivansa rakastajan ja niitä hänellä on ollutkin viimeisten vuosien aikana muutama. Emme ole kumpikaan mustasukkaisia ja viihdymme nyt myös yhdessä kun tiedämme pääsevämme aina välillä irti "arjesta"! hyvä järjestely ja toimii ainakin meillä, muuten olisi ehkä erottu!

 

[QUOTE="alkup.";28799922]Tää oli ihana! KIITOS!!!!!!

Olen koittanut, ja olemmekin jutelleet paljon jne, mutta joteskin sitä vaan jää tähän olotilaan. Kirjoituksesi sai minut hymyilemään ja palan kurkkuun. Näinhän se ON!!!!

Tänään koklaan.. [/QUOTE]

Ole hyvä vain! Ihana juttu, jos sait jotain vinkkejä tilanteeseen.. Me oltu naimisissa 24 (ja puoli vuotta), ja kaitpa jotkut munkin aatokisista ja teoista on ihan toimiviksi huomattu! Monesti miehet varsinkin tarvii sen "herätyksen", ettei se tietsikka, tai prätkä tai tellu oo välttämättä se paras ajanviete silloin, kun ihana puoliso on siinä ihan likellä ja halattavana! Ihanaista iltaa teille!

 

No mitäs, jos keksisitte jotain vähän aktiivisempaa tekemistä?

Menisitte pelaamaan tennistä, seinäkiipeilemään tms. Luulis, että siinä tulis jotain sitten edes puhuttua, kun meno on hurjaa ja hauskaa

 

[QUOTE="tiipii";28799954]Ole hyvä vain! Ihana juttu, jos sait jotain vinkkejä tilanteeseen.. Me oltu naimisissa 24 (ja puoli vuotta), ja kaitpa jotkut munkin aatokisista ja teoista on ihan toimiviksi huomattu! Monesti miehet varsinkin tarvii sen "herätyksen", ettei se tietsikka, tai prätkä tai tellu oo välttämättä se paras ajanviete silloin, kun ihana puoliso on siinä ihan likellä ja halattavana! Ihanaista iltaa teille![/QUOTE]

Mun miehellä on työt. Se on yrittäjä joten toki ajatukset siellä paljon. Ja siksipä olenkin ymmärtänyt tätä kaikki nämä vuodet. Nyt on kohta tulossa vaihdos että mies saa lisää vastuuta ja se näkyy. Mutta ehkäpä mun pitää olla se joka koittaa sen kaiken stressin läpi saada mies rentoutumaankin. Mä kun siihen kyllästyin vuosia sitten. Ajattelin että pitää miehenkin osansa tehdä siinä että avioliitto voi hyvin, ja hän itse ajattelikin tekevänsä asian eteen jotain (eli että hän tuli klo. 17-18 kotiin sen sijaan että olisi ollut yömyöhään siellä) mutta se ei riittänyt mulle. :/

 

Intohimoa ei saa pyytämällä. Vastuu siitä on tasapuolisesti molemmilla. Tee sinä repäisy villin seksin suhteen, äläkä odota sitä vain toiselta.

 

Nonnii. Näin nopeasti mut TAAS laitettiin pois. Kuulemma pitää tsekkaa duunimeilit (kaikki lähti menemään vuosia sitten alaspäin kun mies ottin kotiin mahdollisuuden ottaa duunimeilit tänne) ja maksaa laskut ja pyykitkin pitää viikata ja ja ja.....

Tää on niin vaikea kertoa tällätavalla kirjoittamalla jne. mutta mieheni on todella poissaoleva aina. Vaikka siis tosiaan oltaisi ravintolassa kaksin syömässä niin ei puhuta mitään (tai no mä koitan varovasti jotain) taikka sitten puhe siirtyy AINA miehen töihin. Olen niin koittanut ymmärtää sitä, mutta kun se menee niin YLI!!!! Miehelle työ/raha/omaisuus/varallisuus on kaikki kaikessa. Ja se mitä lapsille jää. Se ei mieti elämää NYT, se miettii mitä hän tulee jättämään jälkeensä.

OMG, mikä fiilis kun tajusin ton aikanaan, ja nyt taas uudelleen.

 

Noooh, nyt mies kattelee autoja netissä ja kertoo tossa vieressä mikä auto olisi kannattavinta ottaa ja minkä takia.

Ja siis mä kävin ihan tossa muutamia hetkiä sitten ehdottaa saunomista sun muuta... Suutelin kaulaa jne... Siis sellaista mitä ennenkin oli...

 

Kuullostaa hirveältä perhehelvetiltä, jätä se sika heti.

 

[QUOTE="alkup.";28800030]Nonnii. Näin nopeasti mut TAAS laitettiin pois. Kuulemma pitää tsekkaa duunimeilit (kaikki lähti menemään vuosia sitten alaspäin kun mies ottin kotiin mahdollisuuden ottaa duunimeilit tänne) ja maksaa laskut ja pyykitkin pitää viikata ja ja ja.....

Tää on niin vaikea kertoa tällätavalla kirjoittamalla jne. mutta mieheni on todella poissaoleva aina. Vaikka siis tosiaan oltaisi ravintolassa kaksin syömässä niin ei puhuta mitään (tai no mä koitan varovasti jotain) taikka sitten puhe siirtyy AINA miehen töihin. Olen niin koittanut ymmärtää sitä, mutta kun se menee niin YLI!!!! Miehelle työ/raha/omaisuus/varallisuus on kaikki kaikessa. Ja se mitä lapsille jää. Se ei mieti elämää NYT, se miettii mitä hän tulee jättämään jälkeensä.

OMG, mikä fiilis kun tajusin ton aikanaan, ja nyt taas uudelleen.[/QUOTE]
Voihan perse! Toi on aika syvältä, että ei tajua, vaikka rautalangasta vääntäsit.. Mulla mies myös yrittäjä, joten osittain ymmärrän.. No, nyt teet sitten itsekses jotain kivaa! Josko saat jonkun kaverin lähtee sun kanssa jonnekin, ja anna moisen mörököllin olla ja möröttää... Oisin niin toivonut, että teillä olisi ihana, yllättävä ilta ja jonkinlainen "vedenjakaja" olisi tullut nyt, kun siihen mahdollisuus.. Yksin et voi tilannetta muuttaa, joten ole itsekäs, äläkä ainakaan jää siihen seinäruusuksi murehtimaan.. Tsemiä.

 

Kuullostaa hirveältä perhehelvetiltä, jätä se sika heti.

Taitaa olla vittuilua, mutta sanonpa kuitenkin. Mun käsitys perhehelvetistä on jotain ihan muuta.

 

[QUOTE="vieras";28800008]Intohimoa ei saa pyytämällä. Vastuu siitä on tasapuolisesti molemmilla. Tee sinä repäisy villin seksin suhteen, äläkä odota sitä vain toiselta.[/QUOTE]

Luitko tätä ketjua yhtään, idiootti?

 

Teillä on siis hyvä suhde, kyllä se intohimokin palaa aikanaan

 

[QUOTE="alkup.";28800030]Nonnii. Näin nopeasti mut TAAS laitettiin pois. Kuulemma pitää tsekkaa duunimeilit (kaikki lähti menemään vuosia sitten alaspäin kun mies ottin kotiin mahdollisuuden ottaa duunimeilit tänne) ja maksaa laskut ja pyykitkin pitää viikata ja ja ja.....

Tää on niin vaikea kertoa tällätavalla kirjoittamalla jne. mutta mieheni on todella poissaoleva aina. Vaikka siis tosiaan oltaisi ravintolassa kaksin syömässä niin ei puhuta mitään (tai no mä koitan varovasti jotain) taikka sitten puhe siirtyy AINA miehen töihin. Olen niin koittanut ymmärtää sitä, mutta kun se menee niin YLI!!!! Miehelle työ/raha/omaisuus/varallisuus on kaikki kaikessa. Ja se mitä lapsille jää. Se ei mieti elämää NYT, se miettii mitä hän tulee jättämään jälkeensä.

OMG, mikä fiilis kun tajusin ton aikanaan, ja nyt taas uudelleen.[/QUOTE]

Monesti miehelle työnteko ja omaisuuden kerryttäminen on vaistovarainen tapa osoittaa rakkautta ja pitää huolta perheestä. Jos perheelle ei sitten jää aikaa, huono systeemihän se on, mutta ainakin pohjalla on hyvä tarkoitus ja rakkaus. Koita keksiä joku ihan muu puheenaihe, ja muistuta miestäsi että ei puhuta koko ajan töistä!