Miten suhtautua ukkiin,

[sirpa]

joka on mm luulosairas ja omaan napaansa tuijottava jääräpää? Ikää on kertynyt 67 v. On tutkituttanut itsensä läpikotaisin lääkäreillä ja mitään fyysistä sairautta hänestä ei ole löytynyt. On hyvin urheilullinen ja tyypillinen päivä näin eläkkeellä ollessaan meneekin niin, että aamulla käy uimassa tai punttisalilla, päivällä 5-10 km kävelyllä ja illalla vielä hiihtämässä/pyöräilemässä talvella/kesällä. Käy lääkärissä, kun kunto hänen mielestään on niin huono. Epäilee aina, ettei seuraavaa päivää tule näkemään. Vanhuus nääs... Vaimo laittaa terveysruoat tälle urheilija ukille kellontarkasti.

Ukki ei vain raaskisi päästää vaimoaan lastenlastensa luokse kyläilemään, kun silloin hänen ruoka, vaate, siivous ym huoltonsa kärsisi. Itse ei halua lähteä aina mukaan. Ukki masentuu ja oirehtii fyysisesti aina jos vaimo "meinaa karata" lastenlasten luokse. Vaimo sitten empii lähtöään ja meidänkin pitäisi tällöin ryhtyä hänen mielestään hoitamaan ukkia. Ollaan kyllä vihjaistu, että kannattaisi tulla, eikä pitäytyä kotiorjuudessa. Ukki ei ole koskaan ollut helppo persoona ja siksipä emme aina ota kuuleviin korviimme näitä kehoituksia huolehtia enemmän hänestä. Ukki on tervetullut meille, mutta emme me häntä oikeasti aina käymään kaipaa. Ei jakseta kuunnella hänen palopuheitaan ja jaaritteluitaan, joilta ei todellakaan voi saada suunvuoroa. Hyvä, kun urheilee niin paljon, että saadaan hetki rauhaa...

Mitä tehdä, ettei tulevaisuus olisi vieläkin "avuttomampi"? Mummiakin on vaikea muuksi lähteä muuttamaan. Ollaan kyllä varoiteltu tekemästä liikaa, kun mummin oma terveyskään ei vaikuta niin hyvältä kuin ukin. Ukin vaatimukset lisääntyvät ja lisääntyvät. Ei ole kuitenkaan todettu dementiaa...

Ihmettelevät lapset lapsineen, miniöineen ja vävyineen

 

[taustalla]

Ei varmaan ole muuta tehtävissä kuin tyytyä tilanteeseen.

Meillä on aivan samanlaiset isovanhemmat. Tarkkailevat itseään ja käyvät lääkäreissä (ei mitään sairautta, jota ei olisi yli 50 % suomalaisista, siis kolesteroli ja verenpaine lääkitys, jotka kaikilla muillakin suomalaisilla, jotka lääkärillä ne mittauttavat) ja kaikki aika kuluu kuntoiluun ja ruoanlaittoon itselle ja omaan kesämökkiin ym.
Sitten kehtaavat valitaa yhteydenpidosta. Viljelevät itselle ruokansa ja hankkivat metsästä marjat jne

Meillä on pienet lapset, emmekä ehdi syöttää puoliksikaan yhtä terveellistä ruokaa heille, kun pitää ehtiä lastenkin kanssa viettää aikaa, eikä todella itse ole käyty vuosiin lääkärillä tai lapsetkaan.

Nykyäänhän vanhuus alkaa noin 70-80-vuotiaana, joten hieman ärsyttää joskus katsella nuorehkoja perusterveitä ihmisiä, jotka ajattelevat vain ja ainoastaan itseään.