K
kummissaan
Vieras
Asun pienellä paikkakunnalla, olen tänne juuri muuttanut hyvin toisenlaisesta paikkakunnasta.
En ole täällä nähnyt yhtään kiukuttelevaa lasta, en leikkipuistossa, en kauppajonossa, en missään. Kukaan ei kiukuttele kun haetaan kerhosta tai tuodaan kerhoon. Kaikki lapset joita olen näissä lukuisissa paikoissa nähnyt, käyttäyvyät kiltisti ja tottelevat.
Kerran yksi lapsi sanoi: en halua laittaa kenkiä - kun haettiin kerhosta. Isä tai äiti vastasi, että täytyy laittaa ja niin lapsi ne kengät jalkaansa laittoi. SIinä se.
Minulla on semmonen väärin käyttäytyvä lapsi, joka hangottelee vastaan ja kiukuttelee eikä suostu yhteistyöhön. Aina en jaksaisi. Taas oli tilanne. Kerho alkoi, mutta hän ei suostunut riisumaan takkia ja menemään sinne kerhoon, vaikka kotoa lähtö sujuikin hyvin. En pystynyt nostamaan enkä auttamaankaan, kun mulla oli sylissä vauva. Vauva on iso ja painava jo hänen kantamisensa on raskasta, eikä mulla kädet riitä, isoa lasta nostella..
Sanoin hyvin napakasti ja näihin näytelmiin tympääntyneenä, että nouse ylös, minä en pysty nostamaan sinua kun vauva on sylissä jne.. Muksu toimi ja teki sitten, mutta piti komentaa, monta kertaa, enkä jaksanut lässyttää että kulta pieni ja lääläää, vaan sanoin HYVIN napakasti sanottavani.
En kiroile.
En sano tyhmäksi tms.
Käsken vain tehdä joitain asioita.
Kun tulin kerhon eteiseen, yksi äiti tervehti ja hymyili.
Kerhon aikana kävin kaupssa, ja törmäsin häneen siellä. Hän ei tervehtinyt.
Kun Tulin hakemaan lasta kerhosta, oli äiti jo eteisessä, eikä tervehtinyt.
Mitä te ajattelette äidistä, joka komentaa lasta, joka valuu pitkin lattiaa tai odotustilan istuimia, eikä suostu riisumaan vaatteita ja menemään kerhoon?
Mitä ajattelette ylipäätään äidistä, joka komentaa lasta? ENtäs jos äiti vie väkisin, vaikkapa käsivarresta "perässään vetäen " lapsen sinne, minne pitääkin, esim. kerhosta pois, autoon, jaHUOM! tämä siis vasta sen jälkeen kun lapsi ei suostu yhteistyöhön eli lähtemään pois kerhosta, minkään suostuttelun tai kauniin puheen jälkeen....Miksi äiti ei kanna lasta sylissään? Esim. siksi, että on raskaana, sylissä on vauva, tai sektion jälkeen on nostorajoitus, eikä saa nostaa vauvaa painavampaa, ei siis tätä esikoista.
Oletteko sitä mieltä, että äiti,joka komentaa julkisesti lastaan lyö lastaan kotonaan? Oletteko sitä mieltä, että lapsi, joka julkisella paikalla kiukuttelee ja on hankala, on semmonen, joka saa kotona selkäänsä eikä ikinä mitään hyvää, ei koskaan kehuja, ei syliä, ei rakkautta jne.???
Puhun nyt 3-5 vuotiaasta lapsesta.
En ole täällä nähnyt yhtään kiukuttelevaa lasta, en leikkipuistossa, en kauppajonossa, en missään. Kukaan ei kiukuttele kun haetaan kerhosta tai tuodaan kerhoon. Kaikki lapset joita olen näissä lukuisissa paikoissa nähnyt, käyttäyvyät kiltisti ja tottelevat.
Kerran yksi lapsi sanoi: en halua laittaa kenkiä - kun haettiin kerhosta. Isä tai äiti vastasi, että täytyy laittaa ja niin lapsi ne kengät jalkaansa laittoi. SIinä se.
Minulla on semmonen väärin käyttäytyvä lapsi, joka hangottelee vastaan ja kiukuttelee eikä suostu yhteistyöhön. Aina en jaksaisi. Taas oli tilanne. Kerho alkoi, mutta hän ei suostunut riisumaan takkia ja menemään sinne kerhoon, vaikka kotoa lähtö sujuikin hyvin. En pystynyt nostamaan enkä auttamaankaan, kun mulla oli sylissä vauva. Vauva on iso ja painava jo hänen kantamisensa on raskasta, eikä mulla kädet riitä, isoa lasta nostella..
Sanoin hyvin napakasti ja näihin näytelmiin tympääntyneenä, että nouse ylös, minä en pysty nostamaan sinua kun vauva on sylissä jne.. Muksu toimi ja teki sitten, mutta piti komentaa, monta kertaa, enkä jaksanut lässyttää että kulta pieni ja lääläää, vaan sanoin HYVIN napakasti sanottavani.
En kiroile.
En sano tyhmäksi tms.
Käsken vain tehdä joitain asioita.
Kun tulin kerhon eteiseen, yksi äiti tervehti ja hymyili.
Kerhon aikana kävin kaupssa, ja törmäsin häneen siellä. Hän ei tervehtinyt.
Kun Tulin hakemaan lasta kerhosta, oli äiti jo eteisessä, eikä tervehtinyt.
Mitä te ajattelette äidistä, joka komentaa lasta, joka valuu pitkin lattiaa tai odotustilan istuimia, eikä suostu riisumaan vaatteita ja menemään kerhoon?
Mitä ajattelette ylipäätään äidistä, joka komentaa lasta? ENtäs jos äiti vie väkisin, vaikkapa käsivarresta "perässään vetäen " lapsen sinne, minne pitääkin, esim. kerhosta pois, autoon, jaHUOM! tämä siis vasta sen jälkeen kun lapsi ei suostu yhteistyöhön eli lähtemään pois kerhosta, minkään suostuttelun tai kauniin puheen jälkeen....Miksi äiti ei kanna lasta sylissään? Esim. siksi, että on raskaana, sylissä on vauva, tai sektion jälkeen on nostorajoitus, eikä saa nostaa vauvaa painavampaa, ei siis tätä esikoista.
Oletteko sitä mieltä, että äiti,joka komentaa julkisesti lastaan lyö lastaan kotonaan? Oletteko sitä mieltä, että lapsi, joka julkisella paikalla kiukuttelee ja on hankala, on semmonen, joka saa kotona selkäänsä eikä ikinä mitään hyvää, ei koskaan kehuja, ei syliä, ei rakkautta jne.???
Puhun nyt 3-5 vuotiaasta lapsesta.
Aika monesti nuo lapsiaan pahoinpitelevät varmasti käyttäytyvät ihmisten ilmoilla liiankin tyynesti. Meillä on todella, siis todella vaativa 4,5v ja olen sanonutkin monen monta kertaa, että "älä kuvittelekaan ettenkö ilkeä sinua täällä komentaa!" Lapset kun joskus luulevat, että kun ollaan ihmisten ilmoilla, niin äiti tai isä ei ilkee komentaa 
kyllä kasvatukseen kuuluu rajat kodin ulkopuolellakin. 
tytöllä ikää vasta 1v.3kk.
